Totuudentalo on henkisten ja hengellisten asioiden tutkimus- ja opetussivusto. Totuudentalon tarkoitus on toisaalta auttaa ihmistä löytämään oikeita henkisiä voimavaroja omaan persoonallisen eheytymiseen, sekä toisaalta tukea ihmistä kasvamaan parhaaksi versioksi hänestä itsestään. Näin ihminen tulee löytämään ja saa mahdollisuuden toteuttaa oman elämäntarkoituksensa, oman osansa.

Totuudentalon verkkosivuilta löytyy kymmenittäin erilaisia henkisiä harjoituksia, testejä, luentoja ja kursseja. Sivustolla tarjottava opetus on aina kaikille ilmaista ja avointa, sillä uskontojen edustama ajaton viisaus yhdessä tieteellisen, totuuteen tähtäävän tutkimuksen kanssa kuuluu tasapuolisesti koko ihmiskunnalle – kuin perusoikeutena.

Totuudentalo edistää näitä kolmea asiaa:

• Henkisyyden, hengellisyyden ja totuuden lainalaisuuksien (esim. luomistyö, evoluutio, universaali etiikka, rakkaus) opetuksen tulee olla jokaiselle ihmiselle maksutonta kuten peruskoulun.
• Tieteellisen ja henkisen tutkimuksen, julkaisemisen ja opetuksen tulee pohjautua totuuteen, eikä ihmisen itsensä, rahoittajien tai virkaatekevien asiantuntijoiden persoonallisiin odotuksiin, tottumuksiin ja uskomuksiin.
• Jokaiselle ihmiselle kuuluu mahdollisuus eristäytyä pois yhteiskunnasta määräajaksi tutkimaan ja löytämään aidon itsensä, ihmisen ja Jumalan suhteen, sekä perimmäisen totuuden.

Opetustyön lisäksi totuudentalossa voi tutustua mielenkiintoiseen tutkimustyöhön, jonka aiheena on KE (kaikki ei mistään). Tutkimustyössä yhteensovitetaan uskontojen pyhiä kirjoituksia ja tieteellistä ajattelutapaa. Tutkimustyön perimmäinen tavoite on esitellä ja todistaa niin sanottu Kaiken ja ei minkään teoria (lyh. KET), jonka tehtävänä olisi toimia kaikkien tähänastisten tieteellisten teorioiden ja uskonnollisten pyhien kirjojen vuorovaikutuksen mahdollistajana ja yhteisenä alkuperänä. Teorian lisäksi KE:tä voi lähestyä tarinoiden kautta, sillä kaikki alkuperäiskansojen myytit sekä uskontojen pyhät kirjat kertovat siitä. Jos ihmisen sielussa avautuu ikkuna KE:lle, voidaan puhua myös kaikki ei mistään tietoisuudesta, jonka johdattamana jokainen ihminen muutenkin kulkee omaa henkistä polkuaan. Kannattaa huomioida seuraavaa: Henkisen evoluution alkumetreillä sama henkinen prosessi voi näyttäytyä eri ihmisillä hyvinkin erilaisena. Kuitenkin, mitä pidemmälle tietä kuljetaan, sitä selkeämmin alkaa havaita, miten lopulta kaikkien kohdalla on kyseessä ollut yksi ja sama evolutiivinen vuorovaikutus – Kaikki ei mistään. Aiheesta lisää esim. Totuudentalon verkkokirjassa.

Totuudentalon tarkoitus on tukea, opastaa ja auttaa ihmisyksilön henkistä kehitystä, jotta ihminen tulisi valmiiksi kohtaamaan maailmankaikkeuden taustalla vaikuttavan perimmäisen totuuden. Ihmisen ja totuuden kohtaaminen on mahdollista vain yksilönä, henkilökohtaisesti. Tämän vuoksi Totuudentalo ei kehota ihmistä "liittymään" Totuudentaloon, vaan yksinkertaisesti ihmiselle on tarjolla erilaista ymmärrystä, tietoa, tekniikoita ja kokemusta, joista voi ammentaa omaan käyttöönsä sen, mitä juuri tällä hetkellä tarvitsee, ja mihin on itse valmis "tässä ja nyt".

Totuudentalo ohjeistaa ihmisiä pitämään viikoittain ja kuukausittain lepopäiviä, jolloin on hyvää aikaa tutkia pyhiä kirjoituksia sekä opetella tuntemaan itseänsä yksilönä, lajina ja osana koko maailmankaikkeutta. Voit myös rekisteröityä Totuudentaloon, jolloin suorittamasi kurssit jäävät muistiin ja sinun on helpompi aina jatkaa siitä, mihin viimeksi jäit.

Totuudentalo löytyy myös YouTubesta

Totuudentalo käsitteenä ja sen historia

Totuudentalo on kaiken tiedon (perimmäisen totuuden) yhdistymä, eli uskontojen ja tieteen liitto. Ikuiseen totuuteen ei riitä, että se täyttää tieteelliset määrittelyt ja kestää matemaattisen todistelun, vaan sen pitää olla myös pyhien kirjojen mukaan totta. Toisaalta ikuiseen totuuteen ei riitä, että siihen voi sokeasti uskoa ja luottaa, vaan se pitää pystyä saattamaan tieteellisen tarkastelun alle selkeästi todistettavaan muotoon. Kuten sanottu, perimmäinen Totuus on uskontojen ja tieteen liitto.

Jos uskonnot pystyisivät vastaamaan kaikkiin ihmisen tarpeisiin ja ihmisen elämää koskettaviin kysymyksiin, ei kukaan tarvitsisi lääkkeitä, luonnonlakeja tai esimerkiksi psykoterapiaa. On harvinaista, että uskonto johtaisi ihmisen sisäiseen ja ulkoiseen rauhaan ja rakkauteen. Jos tiede olisi ylin auktoriteetti, kaikki totuudet olisivat jo löydetty ja ihmiset voisivat päivittää itsensä yksinkertaisesti opettelemalla ulkoa kaikki tarvittavat asiat. Jostain syystä kuitenkin vain harva tieteellisesti sivistynyt ihminen yltää elämään onnellisena - rauhassa ja rakkaudessa. Ehkä voisikin ajatella, että tiede edustaa jumalallisen lain (myös luomistyö ja evoluutio) oppimista ja tuntemista, mutta samaan aikaan uskontojen tulisi opettaa meille sydämen asioita - niitä asioita, jotka ovat oikeasti tärkeitä ihmisyydessä ja toisten kanssa toimeentulemisessa. Pyhissä kirjoissa opetettava Totuus tarkoittaa näiden molempien ääripäiden yhtäaikaista ymmärrystä ja elämistä itseään korkeamman moraalin (universaalin etiikan ja rakkauden) mukaisesti. Tämän vuoksi Totuus on tiedettä ja uskontoja korkeampi auktoriteetti.

Maailmassa on esiintynyt Totuudentaloja niin kauan kuin historiaa on kirjoitettu muistiin. Ensimmäiset fyysiset Totuudentalot olivat egyptiläiset mysteerikoulut (esim. HaTHoR), joissa alkemian ja astrologian nimissä luotiin yhteinen pohja kaikille nykyaikaisille tieteen aloille. Myöhemmin tuli Aleksandrian Museion ja kirjasto, sekä Platonin Academica ja sitä ennen Pythagoraan koulut, sekä vielä Jeesuksen pohjalle rakennettu Vatikaani ja Muhammedin jälkeen noussut Viisauden Talo (arab. بيت الحكمة). Näitä kaikkia yhdistää Totuus, sen olemassaolon (ja olemattomuuden) tunnistaminen ja määritteleminen sekä Totuuden tutkiminen yli ihmisten perinteisten rajojen, eli rajoittavien uskomusten. Leonardo da Vincin sanoin: "Suurin harha, josta ihminen kärsii, on hänen omat uskomuksensa." Antiikin aikaan yleisneroja syntyi maailmaan, koska jotkut ihmiset yksinkertaisesti tutkivat kaikkia asioita, ei vain jotain rajattua pientä erityisalaa. Totuutta ei voi mitenkään hahmottaa, ellei ole valmis holistisesti ja ennakkoluulottomasti tutkimaan sen kaikkia puolia.

Kun ihminen tunnustaa perimmäisen totuuden olemassaolon, hän aloittaa matkan itseään suuremmaksi. Häntä itseään nimittäin sitovat omat rutiinit ja muut käyttäytymismallit, uskomusjärjestelmät ja mielen syvimpien tasojen hyväksymä uskomus itsestä. Ihmisen persoonaan kuuluvat identiteetti, persoonallisuus, sekä minä ja minuus. Niin kauan kuin ihminen on kiinni omassa persoonassaan, hän toimii niin kuin on aina toiminut ja uskoo kuten on itselleen asioita uskotellut ja todistellut. Nämä henkilökohtaiset totuudet ja uskomukset eivät yleisesti kestä loogista tai edes henkistä tarkastelua. Tällöin ei siis kyseessä ole totuus, vaan jonkun ihmisen henkilökohtainen tulkinta siitä - ihmisen oma totuus.

Totuus on uskomuksia ja käsityksiä suurempaa. Totuus on olemassa (ja ei olemassa), vaikka ihmistä itseään ei olisi olemassa. Totuus on vapaa mittayksiköistä, kielistä ja tulkitsijoista. Esimerkiksi tiedetään, että jokaisen tasasivuisen viisikulmion avulla on mahdollista piirtää tarkka kultainen leikkaus. Sillä ei ole merkitystä, onko sivun pituus 1, 72 tai x. Myöskään sillä ei ole merkitystä, kuka kyseisen kuvion piirtää tai mitä kieltä hän käyttää puheessaan ja ajatuksissaan, tai millä symboleilla hän merkitsee numeroita. Tämä sama pätee muun muassa ympyrän kehän suhteeseen sen halkaisijaan, joka tunnetaan nimellä pii. Vaikka nimittäisimme ympyrää aasiksi tai sandaalinremmiksi, sen sisältämä suhdeluku pysyisi edelleen samana.

Kun Totuuden lainalaisuudet ulotetaan käsittämään psykologiaa, mielen rakennetta, aivojen toimintaa sekä ihmistä itseään kokonaisuutena, ollaan jo hyvin lähellä pyhien kirjojen symbolisia kertomuksia (katso esim. egyptiläinen ja tiibetiläinen Kuolleiden Kirja, Nag Hammadin kirjaston kirjat, Kuolleen Meren Kääröt, Raamattu, Koraani, Bhagavad Gita ja Veda-kirjat, sekä kaikki Buddhan, Kungfutsen ja Laotsen tekstit). On suuri väärinymmärrys olettaa pyhien tekstien kertovan kuoleman jälkeisestä elämästä ja uudelleensyntymisestä. Esimerkiksi egyptiläisen Kuolleiden Kirjan päähenkilö Ani (hepreaksi "Minä", tai jopa "Minä Olen") kokee kaikki henkilökohtaiset muutokset, totuuden tien löytämisen, kasteiden riitit ja muut tapahtumat jo tässä elämässä. Monet opettajat ovatkin opettaneet, että ellei ihminen uudelleensynny jo tässä elämässä, ei hän osaa sitä tehdä kuolemassakaan. Elämän ja kuoleman mysteereiden kohtaaminen ja ymmärtäminen on henkisen prosessin oleellisimpia asioita.

Totuudentaloissa on aina ollut kyse ensiksi totuudesta ja siihen johtavasta tiestä. Totuuden tie johdattaa ihmistä läpi erilaisten totuuden ulottuvuuksien, jotka laajentavat ihmisen mieltä, sydäntä ja sielua. Ne valmistelevat ihmistä perimmäisen totuuden kohtaamiseen. Toiseksi kyse on ollut ihmisen henkilökohtaisesta muutoksesta, jossa lähtökohtana on alitajuntansa eläimellisten viettien ja henkilökohtaisten uskomusten vankina elävä itsekäs hahmo ja henkisen evoluution toisessa päässä symboliseksi Jumalan kuvaksi kirkastunut sielun ja hengen mentaalinen avioliitto. Lopullinen henkisen evoluution ja totuuden tien päämäärä on kuitenkin jotain näiden ääripäiden väliltä, eli aivan tuiki tavallinen, tasapainoinen ihminen, joka on onnellinen ilman syytä ja oppinut elämään elämäänsä win-win-win-periaatteen mukaisesti, sekä Jumalaa sekä ihmiskuntaa palvellen.