Seuraavaksi syvennytään miettimään muun muassa seuraavia kysymyksiä: Voiko ihmisen silmistä nähdä milloin hän valehtelee? Miten aivot ja silmät ovat yhteistyössä keskenään? Mikä on järjenääni? Sekä vielä, mistä emootioissa ja tunteissa on kysymys?

NLP:n silmämalli

Kuva 1. Silmien liike paljastaa mitä aivojen osaa ihminen käyttää

Seuraavat esimerkit ja päätelmät pätevät valtaosaan ihmisistä. Esimerkiksi vasenkätisille saattaa joskus päteä yleisten esimerkkien peilikuvat, eli heillä voi olla Kuvan 1 osoittamat Luovuus ja Muisti toisinpäin. Tämän opetuksen yhteydessä ei kannata luottaa tieteeseen tai tähän opetukseen, vaan jokainen opetettu asia tulee itse todeta käytännön tasolla. Koska omien silmien liikettä on mahdotonta katsella peilin välityksellä, tämän opetuksen harjoitteluun on suotavaa käyttää muita ihmisiä, videokameraa tai vain tarkkaan itse mallintaa miten silmät missäkin yhteydessä liikkuvat.

Kun ihminen käyttää mielikuvitustaan tai muistiaan, hänen silmänsä hakeutuvat eri paikkoihin. On siis olemassa selvä yhteys aivojen, ajatusten ja silmien välillä. Silmistä ei kuitenkaan suoraan voi nähdä, että valehteleeko ihminen vai ei. Mutta toisaalta silmistä voi nähdä suoraan, käyttääkö ihminen luovuuttaan ja mielikuvitustaan vai todellista muistiaan, kun hän kertoo asioistaan. Tässä kannattaa kuitenkin huomioida myös sellainen asia, että ihminen voi käyttää muistia ja itse uskoa muistamaansa asiaan, vaikkei se olisikaan totta. Ja yhtä hyvin ihminen voi vääristää tai yleistää luovuuden avulla todellista asiaa, jonka hän hakee muistin puolelta. Mutta selvä pääsääntö lähes kaikkiin ihmisiin on: jos ihminen muistaa asian, hänen silmänsä käyvät "hakemassa" tämän muiston liikkumalla vasempaan yläkulmaan. Vastaavasti pätee, että jos ihminen koittaa kuvitella jotain ennen näkemätöntä asiaa tai tilannetta, hänen silmänsä liikkuvat oikeaan yläkulmaan kuvittelemaan tätä asiaa.

 

Harjoitus: Tunnista oma silmämallisi

Ota hetki aikaa ja koita seurata silmiäsi. Milloin näit viimeksi banaanin? Huomaatko, silmäsi hakeutuvat väkisin vasemmalle puolelle? Ja sitten ylös. Jos mietit, että milloin viimeksi söit banaanin, saattaa silmät mennä ensin vasemmalle alas, jossa Järkesi miettii ääneen tätä asiaa ja sitten kun tulee oikea hetki, silmät hyppäävät ylös ja muisto on tietoisen mielen käytössä.

Mieti seuraavaksi, miltä näyttää "kolmikätinen sitruuna, joka soittaa flyygeliä"? On erittäin todennäköistä, ettet ole nähnyt tällaista tapausta koskaan aiemmin ja siksi silmäsi hakeutuvat oikealle ja ylös. Tämä on aivojesi luovaosa ja siellä sijaitsee mielikuvituksesi. Mielikuvituksesi avulla sinä siis itse luot tämän kyseisen ajatuskuvan, jonka juuri sait tehtäväksesi. Mitä enemmän olet tätä mentaalisesti harjoitellut, sen kirkkaampia ja selkeämpiä kuvia saat ajatuksistasi irti.

Voit hahmottaa silmien ja kuuloaistin yhteyttä aivan vastaavalla tavalla kuin äsken hahmotettiin silmien ja näköaistin kanssa. Suoraan vasemmalla puolella on kuulon muisti. Jos mietit vaikkapa millainen ääni saunan kiukaasta lähtee tai poliisiautosta, niin huomaat miten silmäsi hakeutuvat vasempaan laitaan. Voit myös kuvitella ääniä, joita et ole koskaan kuullut ja yhtä varmasti silmäsi hakeutuvat oikeaan laitaan. (Nyt kun mietin tähän oikein hyvää esimerkkiä, silmäni työskentelevät oikeassa yläkulmassa.) Miltä voisi kuulostaa valaan pieru? Uskoakseni tätä asiaa joutuu valtaosa ihmisistä pohtimaan silmät oikealle päin suunnattuna.

Otetaan seuraavaksi Tunne-osa. Kun viimeksi sinusta tuntui todella hyvältä, miltä se silloin tuntui? Miltä tuntuu istua kuumassa saunassa? Huomaatko miten silmät hakeutuvat oikeaan alakulmaan? Siellä on tunteiden koti. Oletko samaa mieltä? Tämä kysymys oli kompakysymys, sillä sinun on käännettävä silmäsi vasempaan alakulmaan, jotta Järkesi voi joko hyväksyä tämän asian ja olla samaa mieltä tai sitten kiistää sen. Huomaatko miten tämä toimii? Muistatko vielä ensimmäisen kysymyksen? Katsoitko vasemmalle ylös juuri muistelemaan tätä ensimmäistä kysymystä? Katsoitko nyt vasemmalle alas pohtimaan tätä asiaa? Miltä nyt tuntuu?

Jo pelkästään ymmärtämällä silmien ja aivojen yhteyden, voit tulla huomattavasti enemmän tietoiseksi omista ajatuksistasi. Voit oppia hahmottamaan omaa liikkuvaa ajatusvirtaa. Huomaat pian, mitä osaa aivoistasi käytät milloinkin ja voit suoraan - tässä hetkessä - oivaltaa totuuden ja valheen eroja. Tällaista on eläminen tiedon ja taon mukaan - maailma alkaa hahmottua paremmin sellaisena kuin se on.

 

NLP viitteet

Silmien ja aivojen yhteistyötä kuvataan NLP:ssä termillä silmämalli (eye accessing model). Yllä olevassa kuvassa nimetty Järjen ääni tunnetaan NLP:ssä termillä sisäinen keskustelu. NLP:n selkeät puutteet silmämallin suhteen ovat Yliminän (Järki) ja Id:n, eli Temperamentin (Tunne, Emootiot) yleistäminen vain sisäiseksi keskusteluksi ja tiedon käsittelyksi tunteiden avulla. Yliminän ja Id:n väheksyminen NLP:ssä aiheuttaa sen, ettei esim. identiteettitason uskomuksiin ole aina käytettävissä toimivia työkaluja. Myös tämän hetkinen tiede ajattelee Yliminän ja Id:n ongelmien olevan pysyviä. Ainoastaan pyhät kirjat sisältävät mielen syvimpien tasojen käyttöohjeita ja niiden pohjalta on mahdollista yhdistää NLP ja perinteinen psykologia yhä lähemmin Totuutta vastaavaksi tieteenalaksi, jossa ns. ihmeiden tekeminen, kuten ihmisten monien vaikeiden mielen sairauksien parantaminen on mahdollista. Tiedon kautta ihmeet muuttavat tieteeksi.

FacebookTwitterGoogle BookmarksLinkedinPinterest
Don't have an account yet? Register Now!

Sign in to your account

Sivustolla on käytössä muutama eväste (vain kävijämäärien analysointiin ja käyttökokemuksen parantamiseen, ei myyntiin tai markkinointiin liittyen).