Yleistä muistitekniikoista
Eräs tarina kertoo muistitekniikoiden juurien ulottuvan vuoteen 500 eaa. sekä runoilijaan nimeltä Simonides Keoslainen. Myöhemmin järjestelmää ovat hyödyntäneet mm. Cicero sekä tuntematon kirjailija, joka kuvailee järjestelmän Rhetorica ad Herennium -kirjassaan vuonna 85 eaa. Tuomas Akvinolainen nosti järjestelmän uudelleen käyttöön keskiajalla, jolloin se levisi varsinkin jesuiittojen piireissä herättäen suurta mielenkiintoa. Järjestelmä kuitenkin melkein hävisi 1600-luvun jälkeen, koska silloiset kirkon ohjeistukset tuomitsivat tekniikkaa käyttävät henkilöt kerettiläisiksi ja heidät poltettiin roviolla. Erikseen näistä poltetuista mainittakoon henkilö nimeltä Giordano Bruno, joka oli renessanssiajan kerettiläiseksi tuomittu filosofi. Hän oli rohkea ajattelija, joka esitti esimerkiksi ajatuksen äärettömästä maailmankaikkeudesta, jossa lukemattomat planeetat kiertävät monia aurinkoja. Hänen kristinuskonvastaiset ajatuksensa johtivat riitaan katolisen kirkon kanssa, ja niinpä hänkin joutui vuonna 1600 roviolle poltettavaksi vääräuskoisuuden vuoksi. Kirkon piirissä ärsytystä aiheutti myös Brunon kyky muistaa asioita: hänellä sanottiin olevan jopa yliluonnollisen hyvä muisti.
Muistitekniikoiden alkuperästä
Eräs ensimmäisistä tunnetuista tarinoista muistitekniikoihin liittyen on vuoden 500 eaa. tienoilta. Runoilija Simonides oli kutsuttu esiintymään paikallisen aatelismiehen juhliin, ja tapansa mukaan hän pitikin hyvän sekä viihtyisän esityksen sekä antoi tunnustusta jumalilleen. Aatelismies kuitenkin yllättävästi suivaantui esityksestä, koska hänen mielestään jumalat saivat liikaa huomiota, kun taas hän jäi vastaavasti vähemmälle huomiolle. Pian jumalat suuttuivat, kutsuivat Simonideksen pois juhlasalista, ja hänen poistuttuaan jumalten viha pääsi irti. Jokainen paikalla ollut silvottiin ja tapettiin. Ruumiit olivat niin huonossa kunnossa, ettei niistä erottanut, kuka kukin on. Simonides oli kuitenkin erilainen runoilija: hän osasi muistijärjestelmän ja hän oli runoja lausuessaan ehtinyt painaa mieleensä jokaisen paikalla olleen henkilön ja tämän istumapaikan. Jokainen ruumis saatiin hänen muistinsa ansiosta tunnistettua ja rauha laskeutui tuon hirveän kohtauksen jälkeen. Tapaus herätti totuuden- tai tarunhohtoisuudellaan niin paljon huomiota, että se on säilynyt ihmisten muistissa näin kauan.
Muistitekniikat nykyään
Muistitekniikoiden osalta voidaan puhua ”mustasta keskiajasta”, niin suurta vastustusta ne tuohon aikaan kokivat. Sen jälkeen ne ovat kuitenkin levinneet taikureiden, mentalistien, joidenkin uskonnollisten ryhmittymien, tiedemiesten sekä salaseurojen välityksellä sukupolvelta toiselle. Nykyään muistitekniikoita, sekä varsinkin pikalukua opetetaan myös poliitikoille, toimittajille, sekä erikoisosaamista vaativille valtioiden virkamiehille – varmasti tunnetuin työntekijöitään opettava taho on Valkoinen talo Yhdysvalloissa. Eri muistitekniikoiden sovelluksista tunnetuin on paikkajärjestelmä. Tähän muistijärjestelmään on viitattu muun muassa Thomas Harrisonin kirjassa Hannibal sekä televisiosarjassa Mentalisti. Kirjan lukeneet ja sarjaa seuranneet tunnistavat varmasti "muistipalatsi"-menetelmän. (esim. Brown, 2010)
