Rakkauden ritarikunnassa rentoudutaan ja vaivutaan autuaaseen olotilaan monta kertaa päivässä. Rakkauden ritari on nähnyt vierestä, miten ritarista voi tulla yhtä palavan miekkansa kanssa. Tällöin ritari taistelee autuaassa olotilassa, kuin jatkuvassa elämänvirrassa ja flowssa.

Rakkauden ritari on muistanut matkansa aikana lapsuuden autuaat hetket. Joskus siihen riitti pieni lasinen limpparipullo, tai uunituoreet Norjan munkit. Joskus autuus hiipi vanhemman pakottaman ulkoaskareen jälkeen. Ja joskus pelkkä ajatus siitä luokan tytöstä sai nuoren sydämen autuuden ja hekuman välitilaan. Vasta aikuisena, ja syvästi uitettuna koirana, noviisi oppi erottamaan hekuman ja autuuden toisistaan.

Myöhemmin aikuisiällä ritarilla oli vaikeuksia hahmottaa autuuden, sisäisen rauhan ja elämänilon välistä eroa. Sittemmin ritari on harjoittelun kautta oppinut tuntemaan niiden yhteisen kantaisän – Jumalan armon.

Yksin armosta ritari on pystynyt kestämään kipuilunsa, tuntemuksensa ja vapautumaan intohimonsa kahleista.

Myös, yksin armosta, ritari on oppinut tyytymään siihen elämänlaatuun, joka hänellä kulloinkin on ollut. Näin ritarin hyvinvointi ei ole ollut riippuvainen enää muista ihmisistä tai heidän odotuksistaan.

Ritari on, yksin armosta, pystynyt totuudellisesti kohtaamaan omat tarpeensa ja antautumaan häntä itseään korkeamman vallan edessä.

Jokainen ritari joutuu opettelemaan autuuden negaatioiden kautta. Mitä useampi asia osoittautuu lopulta ei-autuudeksi, sitä autuaammaksi ritari jalostuu.

FacebookTwitterGoogle BookmarksLinkedinPinterest

Sivustolla on käytössä muutama eväste (vain kävijämäärien analysointiin ja käyttökokemuksen parantamiseen, ei myyntiin tai markkinointiin liittyen).