Filosofinen pohdiskelu hyvään ja pahaan liittyen on varmasti iso osa jokaisen ihmisen henkistä kasvuprosessia. Tässä osiossa syvennymme pohtimaan universaalia etiikkaa, sekä sen suhdetta esimerkiksi ihmisen maalaisjärkeen ja yliminään.


Universaali etiikka tarkoittaa sääntöjä, jotka ovat voimassa kaikkialla ja ne kunnioittavat ihmistä, ihmiskuntaa ja maailmankaikkeutta. Universaali etiikka ei siis rajoitu ihmiseen itseensä, kuten persoonallinen yliminä, eikä se rajoitu edes ihmiskuntaan tai tiettyyn kulttuuriin ja elämänkatsomukseen. Joskus universaalia etiikkaa on luonnehdittu sanan oikeus avulla. Todennäköisesti eri valtioiden lainsäädännöt tähtäävät juuri universaaliin etiikkaan luotujen oikeusjärjestelmien avulla.

Oikeuden tehtävä on suojella ihmistä, kansakuntia ja luontoa. Valitettavasti tämän ajan oikeus maapallolla on syvästi sidottu tiettyjen suurvaltojen oikeuskäsityksiin. Tämä myös näkyy maapallon arjessa: ihmisiä kuolee nälkään ja janoon, vaikka toisessa paikassa ruokaa ja resursseja on jopa liikaakin. Ehkä maailmasta puuttuu tällä hetkellä sellainen oikeustaho, joka valtioiden itsekkäistä tarkoitusperistä riippumatta pitäisi universaalia oikeutta yllä. Toki tällaisen toimijan ja viran perustaminen ja ylläpito voisi olla lievästi sanottuna haastavaa.

Universaali etiikka hahmottuu ihmiselle kaikkein parhaiten, kun ihminen itse kulkee henkistä evoluutiota eteenpäin. Universaalia etiikkaa ei voi opiskella oppikirjoista, mutta sitä pyrkivät opettamaan esimerkiksi ihmiskunnan pyhät tekstit. Universaaliin etiikkaan ei silti koskaan kuulu sääntöjen ulkoa opettelu, vaan universaali etiikka perustuu elämisen kautta saatuun vahvistukseen henkisesti opituista asioista. Universaali etiikka kehittyy sielussa, kun sielu oppii tuntemaan itsensä, muut ihmiset ja luonnon.

Hengenyhteys (eli Jumala) voi eettiset käsitykset nostaa vielä universaalia etiikkaakin korkeammalle tasolle. Hengenyhteyden kautta ihminen voi käsittää muun muassa pyhyyden olemassaolon, ja täten julistaa vaikkapa ihmiselämän pyhäksi. Jos ihmiselämää pitää pyhänä, ei ihminen voi loukata (eli tappaa) sitä missään olosuhteissa. Maapallolla ei ylletä tähän moraaliin edes kehittyneissä maissa. Esimerkiksi Yhdysvalloissa kuolemanrangaistuksia jaellaan edelleen. Itsekkyys on löytänyt piilopaikan ryhmänä toimimisen kautta. Monissa paikoin tällaista toimintaa on vieläpä puolusteltu käyttämällä Jumalan tahtoa defenssinä. Jumalan tahto ei kuitenkaan koskaan tähtää kenenkään kuolemaan. Jumala on aina ennemmin valmis uhraamaan itsensä ennen muita, eikä jumalallinen tarkoitus koskaan pyhitä keinoja – sen tekee vain itsekkyys.

 

Ihmisen erilaisia oikeuskäsityksiä

Yksilön oikeuskäsitys perustuu ihmisen omiin kokemuksiin, sekä hän maalliseen järkeensä. Vanhemmilta ja kulttuurista omaksutut moraaliset ohjeet voidaan ottaa sokeasti vastaan sellaisinaan – olivatpa ne hyviä tai huonoja, oikeudenmukaisia tai eivät. Persoonallista oikeuskäsitystä kutsutaan psykologiassa termillä yliminä.

Kansallinen moraali perustuu valtion (kontekstin) sisällä yhdessä sovittuihin sääntöihin. Jos ihminen yltää kansallisen moraalin asteelle, hän ei enää riko asuinpaikkansa lainsäädäntöä, eikä niiden ryhmien sääntöjä, joihin ihminen on liittynyt mukaan. Kansallinen moraali toimii kunkin kontekstin etuja ajatellen, mutta kuitenkin ihmistä itseään suojellen.

Universaali etiikka pätee kaikille yksilöille ja kansakunnille. Universaali etiikka opettaa meitä ihmisyydestä ja ihmisten välisestä tasa-arvosta. Tähän viittaa esimerkiksi kaikista uskonnoista tuttu kultainen sääntö ”tee muille, kuten haluaisit itsellesi tehtävän”. Universaali etiikka tuo yksilön ja ryhmän lisäksi luonnon mukaan ajatteluun. Ihminen tai ihmiskunta ei voi toimia tavalla, joka ajaa luontoa epätasapainoon, ja universaali etiikka auttaa ihmistä hahmottamaan tätä yhteyttä. Maapallo ja koko maailmankaikkeus toimivat yhdessä, niin että kaikki asiat ovat kytköksissä keskenään. Tätä on pyritty havainnollistamaan tieteen keinoin esimerkiksi perhosvaikutuksen kautta.

Kriisissä olevan ihmisen oikeuskäsitys saattaa joskus hämärtyä. Kun identiteetti tai eksistentiaalinen kriisi puskee päälle, laukeaa kehossa ja mielessä erilaisia defenssejä. Tällöin ihminen saattaa taantua moraalisissa asioissa, ja sortua toimimaan eettisiä ja moraalisia sääntöjä vastaan. On hyvä muistaa, että oikeastaan aina kriisin taustalla on jokin traumaattinen kokemus tai asia, jonka kohtaaminen auttaa ihmistä kriisin yli. Sieluntason paraneminen ei ole mahdollista mitenkään muuten kuin ihmisen itsensä sisällä. Kun sisäinen maailma on kunnossa, ihmisen moraalinen kasvukin tapahtuu kuin itsestään. Terve ja hyvinvoiva puu tuottaa hyviä hedelmiä.

 

Huoneentaulu universaalia etiikkaa

Tästä löydät Totuuden talossa julkaistun huoneentaulun nimeltä Universaalia etiikkaa. Taulussa on kymmenkunta henkistä johtoajatusta, joita jokaisen olisi hyvä silloin tällöin muistella. Tauluun liittyvän tausta-ajatuksen saat selville lukemalla alla olevan artikkelin moraalin muistamisesta.

Huoneentaulussa olevia ajatuksia kannattaa siis mietiskellä aika ajoin, esimerkiksi joka päivä tai ainakin kerran viikossa. Taulua voi käydä vilkuilemassa täällä sivustollakin, tai ehkä se on vain helpompi ladata itselleen ja vaikkapa tulostaa jääkaapin oveen tai työpöydälle.

Avaa tai lataa pdf:

 

Moraalin muistaminen riittää

Mitä jos ihmisten välisen rauhan ja harmonian saavuttamiseksi ei tarvittaisi politiikkaa, armeijaa tai yhteiskunnallisia valvontajärjestelmiä? Jos riittäisikin, että ihminen muistaisi ja tiedostaisi muutaman yksinkertaisen eettisen periaatteen? Tätä ajatusta on tutkittu, ja todistettu, että pelkkä muistutus moraalista muuttaa ihmisen käyttäytymistä.

 

Matriisikoe (The Matrix Experiments)

Psykologi Dan Ariely on suunnitellut kokeen nimeltä the Matrix Experiments mittaamaan ihmisen epärehellisyyttä. Kokeessa henkilölle annetaan 20 matemaattista ongelmaa, jotka kaikki ovat riittävän helppoja kenen tahansa ratkaistaviksi. Koehenkilöille ei kuitenkaan anneta tarpeeksi aikaa ratkaisujen tekemiseen, ja tämä on kokeen juju. Koehenkilöllä on vain viisi minuuttia aikaa, jonka jälkeen tulospaperi laitetaan silppuriin. Seuraavaksi henkilö kertoo, kuinka monta ongelmaa hän ratkaisi, ja saa tämän perusteella rahallisen korvauksen. Kokeessa vastauspaperia ei kuitenkaan oikeasti kokonaan tuhota, ja siksi tutkijat kykenevät kokeen jälkeen kertomaan, kuka huijasi, ja minkä verran.

Koe on tehty yli 40 000 ihmiselle ympäri maailman, ja sen perusteella keskivertoihminen ratkaisi neljä tehtävää oikein, mutta ilmoitti saaneensa kuusi oikeaa vastausta. Tuloksen mukaan 70 % osallistujista siis valehteli.

 

Matriisikokeen muunnos: kymmenen käskyä

UCLA:n yliopistossa toteutettiin matriisikokeen muunnos, jossa tutkittiin kymmenen käskyn vaikutusta ihmisten valehteluun. Kokeen ensimmäisessä vaiheessa koehenkilöitä pyydettiin kirjoittamaan paperille ylös niin monta kymmenestä käskystä kuin he vain muistivat. Tässä vaiheessa ilmeisesti kukaan osallistujista ei ollut saanut kaikkia käskyjä oikein, vaan uusia käskyjä oli keksitty roppakaupalla.

Kokeen toisessa vaiheessa henkilöille toteutettiin Arielyn kehittämä matriisikoe. Tulokset erosivat huimasti Arielyn saamista: yksikään koehenkilö ei valahdellut. Sillä ei ollut merkitystä, oliko koehenkilö uskovainen tai oliko hän ateisti.

 

Ihminen on luonteeltaan hyvä, kunhan hän vain muistaa sen

Muistutus moraalista auttaa olemaan parempi ihminen. Eikö tämä ole juuri se syy, jonka vuoksi ihmiset ovat käyneet kirkoissa ja pyhissä paikoissa jo tuhansia vuosia? Jotta muistaisimme?

Jos moraalista ohjausta ei saa, ja on kiinni arjen askareissa, ajautuu käytännölliseen ja helppoon toimintamalliin – matriisikokeen osoittamaan itsekkääseen ja epärehelliseen ajatteluun.

Nykypäivän ateistit kertovat, että he eivät tarvitse Jumalaa tai hänen käskyjään ollakseen hyviä ihmisiä. Matriisikokeen valossa ateistit vaikuttavat olevan väärässä, mutta ehkä myös hieman oikeassa. Tutkimuksen mukaan ateistit tarvitsevat aivan samalla tavalla moraalista muistuttamista, aivan kuten muutkin ihmiset. Ja jos oikein viilaamme pilkkua, niin alunperin moraalisen ajattelutavan on ihmiskunnalle antanut juuri ”Jumala”, varhaisimpien pyhien tekstien, profeettojen ja opettajien välityksellä.

Matriisikoetta on myöhemmin sovellettu testaamalla erilaisia moraaliohjeita kymmenen käskyn sijaan. Jokainen kerta tulos on ollut sama – valehtelu on loppunut. Esimerkiksi MIT:ssä matriisikoe tehtiin MIT:n kunniasäännöillä, eikä kukaan koehenkilöistä valehdellut – ei siitäkään huolimatta, että MIT:ssä ei oikeasti edes ole mitään kunniasääntöjä. Tässä mielessä ateisti siis osuu naulankantaan. Jos henkilö kykenee itse jatkuvasti palauttamaan omaan mieleensä korkean moraalin, hän ei tarvitse Jumalaa. Tosin tällaista henkilöä, joka aktiivisesti mietiskelee hyvyyttä, ratkoo eettisiä ongelmia, ja tekee epäitsekkäitä tekoja ilman palkkiota tai kunniaa, on ollut tapana kutsua profeetaksi, tai no, ainakin hurskaaksi ihmiseksi. Toivon sydämeni pohjasta, että myös ateistien joukosta tällaisia rauhan ja rakkauden lähettiläitä nousee esiin.

 

Jokapäiväinen leipämme

Ajattele, pelkkä muistutus moraalista muuttaa ihmisen käyttäytymistä! Mistä sinä saat oikean moraalisen muistutuksen, säännöllisesti? Mediasta? Opinnoista? Kirkosta? Matriisikokeen perusteella suurin osa meistä jää muistutusta vaille.

Loppuun haluan tarjota sinulle ratkaisun muistamisongelmaan. Jos haluat, voit tehdä itsellesi listan vaikkapa juuri kymmenestä tärkeimmästä käskystä, joita sinun mielestäsi jokaisen ihmisen tulisi elämässään noudattaa. Kun lista on valmis, sijoita se työpöydällesi tai vaikkapa jääkaapin oveen. Ota sitten itsellesi sen verran aikaa, vaikka joka päivä, että käyt listan läpi ja ajattelet käskyjä. Mieti vaikkapa maailmaa, jossa käskyjä ei tunnettaisi, ja vertaa sitä maailmaan, jossa käskyistä toistuvasti muistutetaan. Tämä on yksi tapa muistaa jokapäiväinen leipämme.

Voit myös ladata Totuuden talossa laaditun huoneentaulun, johon jo yllä törmäsit.

 

Lähteitä:

Ariely, D. (2012). The Honest Truth about Dishonesty: How We Lie to Everyone - Especially Ourselves. HarperCollins, 2012.

Melamede, Yael. (ohjaaja). (2015). (Dis)Honesty – The Truth About Lies. [dokumentti] USA. The (Dis)Honesty Project. URL: http://thedishonestyproject.com/

FacebookTwitterGoogle BookmarksLinkedinPinterest

Sivustolla on käytössä muutama eväste (vain kävijämäärien analysointiin ja käyttökokemuksen parantamiseen, ei myyntiin tai markkinointiin liittyen).