Muiden tuomitseminen

Rakkauden ritari on huomannut tuomitsevansa muita ihmisiä vain silloin, kun hän ei itsessään tai ympäröivässä maailmassa hyväksy jotain asiaa. Toki ritari on myös oppinut, ettei vääryydelle kuulu alistua, vaan kissa on nostettava pöydälle kerta toisensa jälkeen, jos tilanne niin edellyttää.

Aivan kuten jokainen ihminen tulee elämänsä aikana tuomituksi, myös noviisit tulevat tuomituksi. Noviisit tekevät virheitä, ja osa ihmisistä on erikoistunut virheiden etsimiseen. He ovat kuin koiria luuta etsimässä. Myös ritarit tekevät virheitä. Ritarit ymmärtävät jo paljon, mutta eivät aina näe asioita niiden jokaisesta näkökulmasta. Suurimmat tuomiot kohdistuvat silti rakkauden ritareihin. He ovat tämän maailman ja ihmisten silmissä roskasakkia – vain laiskoja viisastelijoita.

Aina kun rakkauden ritari on tullut tuomituksi, hän on ottanut avosylin tuomion vastaan. Rakkauden ritari tietää, ettei henkisellä tiellä juuri mikään asia ole mustavalkoista. Tuomituksi tulemisen hetkellä rakkauden ritari on saanut myös eräät suurimmat oppinsa: hän on syvällisesti ymmärtänyt, kuinka helposti Jumalan ihmiselle lähettämät opit saatetaan erheellisesti valuttaa toisten ihmisten niskoille. Totisesti oma kirja tulisi lukea, ja omalla luennolla tulisi olla korvat auki.

Rakkauden ritari pohtii, onkohan maailmassa ollut yhtään profeettaa, jonka sanoma ei olisi ensisijaisesti ollut tarkoitettu hänelle itselleen. Ritari muistaa itsekin ne monet keskustelut pappien ja tiedemiesten kanssa, kun hän yritti niin kovasti saada jumalaisen viestin toimitettua jollekin toiselle sielulle. Ehkä se tapahtuikin vasta sitten, kun rakkauden ritari ymmärsi Jumalan rakastavan juuri häntä, yksilönä, jolloin samalla hän kykeni vastaanottamaan johdatuksen opit itselleen, omaan sisäiseen maailmaansa.

Rakkauden ritari ei ole tuomari, vaikka hän muistaa universaalin etiikan ja luomisen säännöt.

• Edellinen
• Seuraava