Rakkauden ritari tuntee itsensä ja ihmiset. Ritari ymmärtää muutosvastarinnan väistämättömyyden. Ritari muistaa työpaikan palkankorotukset, ja niistä aiheutuneen muutoksen vuoksi tuskailevat kollegat. Ritari on oppinut, että jonkun munkissa on aina liikaa hilloa. Kun kylään rakennetaan vesiputkea, rakennustyöt ottavat päähän, vaikka töiden valimistuttua kenenkään ei enää tarvitse kantaa vettä.

Joku on todennut ainoan pysyvän asian olevan muutos. Oikeasti ainoa pysyvä asia on henki, mutta voi kyllä sielun jatkuvan muutoksenkin ajatella olevan pysyvää – onhan se eräs totuuden laeista.

Jos ihmisessä muutaman vuoden kuluttua kaikki kehon solut ovat muuttuneet, miksi ihmisen uskomusten tulisi kestää samanlaisina läpi elämän? Jos ihminen asuu lapsuutensa eri paikassa, kuin kouluajan ja aikuisuuden, niin miksi sitten ihmisen arvojen pitäisi kestää ja olla muuttumattomia? Läpi elämän ihmisellä on myös erilaisia rooleja. Ihminen on ensin lapsi, sitten nuorukainen ja lopulta aikuinen. Ihminen on poika- tai tyttökaveri. Hän on mies tai vaimo. Hän on isä tai äiti. Miksi siis identiteetin pitäisi olla aina sama ja kestää muuttumattomana?

Rakkauden ritari muistuttaa itseään, ettei meille ole kukaan luvannut muuttumatonta elämää. Niin kauan kuin etsimme pysyvyyttä muuttuvista asioista, tulemme karvaasti pettymään. Siksi ritari etsii pysyvyyttä vain ikuisesta viisaudesta, ei tästä maailmasta tai ihmisten parista.

FacebookTwitterGoogle BookmarksLinkedinPinterest
Don't have an account yet? Register Now!

Sign in to your account

Sivustolla on käytössä muutama eväste (vain kävijämäärien analysointiin ja käyttökokemuksen parantamiseen, ei myyntiin tai markkinointiin liittyen).