Vaikka oma totuus voi pettää ihmisen lukemattomilla eri tavoilla, on henkisyyteen liittyvällä totuudella vain kolme pääansaa:

  1. Totuuden varastaminen
  2. Totuuden teeskenteleminen
  3. Totuuden omistaminen

Totuuden varastaminen tapahtuu esimerkiksi silloin, kun oppilas esittelee muille ihmisille henkisen opettajansa opettamaa totuutta ja väittää sitä tai antaa muiden ymmärtää sen olleen hänen oma löydöksensä. Totuusvarkaat pyrkivät vierailemaan useissa eri konteksteissa, mutta he eivät voi sitoutua mihinkään, sillä muuten heidän varkautensa tulisi ilmi. Totuusvarkaat pyrkivät myös muuttamaan totuutta ja nimeämään sitä hieman eri tavalla, jotta heidän varkautensa ei tulisi ilmi. Totuusvarkaat eivät siis ilmoita käyttämiään lähteitä, ei maallisia tai taivaallista.

Totuuden teeskenteleminen tapahtuu esimerkiksi silloin, kun ihmisessä ei ole oikeasti vielä auennut jokin totuuden ulottuvuus, mutta hän on kuullut siitä, ja sen turvin toistelee muilta (tai pyhistä kirjoista) opittuja sananparsia ja viisauksia. Tällä tavalla teeskentelijä antaa muiden ihmisten ymmärtää, että hän todella tuntee totuuden, vaikka oikeasti hän ei tunne. Teeskentelijät ovat yleensä kiinni jossakin uskonnossa, ja he luulevat olevansa, tai he ainakin vihjaavat olevansa tuon uskonnon uusi valittu edustaja. Uskontoon kiinnittymisen tunnistaa siitä, että henkilön nimi viittaa kyseessä olevaan uskontoon, tai että henkilö pitää kyseisen uskonnon opetusta koskemattomana totuutena. Teeskentelijä ei saa tuotua totuutta nykyhetkeen, vaan hän on kiinni jo menneissä konteksteissa. Viisaimmat pyhät kirjat on kirjoitettu teeskentelijäkatiskoiksi.

Totuuden omistaminen tapahtuu esimerkiksi silloin, kun ihminen kaupallistaa, patentoi, mallisuojaa, ottaa itselleen nimellisesti kunniaa tai jollakin muulla tavalla väittää omistavansa totuuden. (Huom. Jos totuus ei ole tullut ihmiselle itselleen suoraan, ei hän ole vielä omistaja, vaan vasta varas.) Totuuden omistajana ihminen voi salailla totuutta tai jopa jakaa ihmisiä sen mukaan, kenelle totuus kerrotaan ja kenelle ei. Pahimmillaan totuuden omistaja voi luulla jopa omistavansa muita ihmisiä, ja että heidän tulee työskennellä hänelle, hänen omistamansa totuuden puolesta. (vrt. faraot, jotka rakennuttivat pyramidit orjilla, eivätkä tehneet suurta työtä itse.) Omistajan vastakohta on työläinen, eli hän, joka tekee työtään jollekin toiselle omistajalle. Niin kauan kuin ihminen luulee olevansa omistaja, hänen puhdas elämäntarkoituksensa ei selkene, eikä hänen aito ja alkuperäinen suuri työnsä voi alkaa. Omistajan suuri työ on aina värittynyt ja korruptoitunut jollain tapaa. Vain puhdassydäminen palvelija voi seurata oikeaa totuutta.

FacebookTwitterGoogle BookmarksLinkedinPinterest

Sivustolla on käytössä muutama eväste (vain kävijämäärien analysointiin ja käyttökokemuksen parantamiseen, ei myyntiin tai markkinointiin liittyen).