Tähän mennessä olemme oppineet logiikan perussanastoa ja lainalaisuuksia. Seuraavaksi alamme tutkia, miten voimme konkreettisesti käyttää oppimaamme totuuden tuntemisen edistämiseen. Vaikka henkisellä tiellä usein sanotaan olevan parempi etsiä ennemmin yhdenkaltaisuuksia kuin virheitä, niin silti tässä yhteydessä me etsimme ensisijaisesti virheitä, nimittäin argumentaatiovirheitä.

 

Määritelmä (Argumentaatiovirhe)

Kun väitteiden (propositioiden) yhdistäminen toisiinsa vääristää totuutta, on kyseessä argumentaatiovirhe.

 

Argumentaatiovirheitä on olemassa erittäin paljon. Emme edes yritä löytää ja käydä läpi niitä kaikkia, vaan tyydymme tutkimaan niistä tunnetuimpia tapauksia. Argumentaatiovirheiden tiedostaminen antaa meille tietoisuuteen työkalun, jolla voimme kyseenalaistaa omia ja muiden ajattelumalleja sekä puhuttua ja kirjoitettua tekstiä. Kehittämällä hyvän argumentaatiotutkan, omaa ajattelua oppii kyseenalaistamaan jopa reaaliajassa.

 

Harjoitustehtävä (Argumentaatiovirheiden spottaaminen)

Argumentaatiovirheitä on mielenkiintoista etsiä esimerkiksi uutisista tai nettikirjoitusten väittelyosastoilta. Jokainen voikin halutessaan ottaa tästä itselleen harjoitustehtävän ja kokeilla spotata erilaisia argumentaatiovirheitä eri medioiden sisällöistä. Tätä tehtävää voi pitää jonkinlaisena versiona bingosta, ja voitkin halutessasi huutaa aina ”Bingo”, kun spottaat argumentaatiovirheen. Vaihtoehtoisesti voi huutaa: ”Organon!”

Varoitus: Harjoitustehtävää ei kannata välttämättä ensimmäisenä suorittaa puolison tai tunteella käyvien kavereiden kanssa, sillä monet ihmiset puolustavat argumentaatiovirheitä sisältäviä uskomuksiaan kuin omia aarteitaan, ja siksi niiden kyseenalaistajien kanssa voi tulla välirikkoja. Voisikin sanoa, että argumentaatiomestarit osaavat kysyä sellaisia kysymyksiä, jotka haastavat toisen osapuolen itse selvittämään omat virheensä. Tällöin vältytään sanasodalta, mutta lopulta totuus kuitenkin voittaa. Kannattaa myös opetella nauramaan itselleen, sillä mitä enemmän argumentaatiovirheitä oppii tuntemaan, sen useammin löytää myös itsensä syyllistyvän niihin.

 

 

Harhautukseen perustuvat argumentaatiovirheet (Fallacies of Distraction) [1]

Harhautukseen perustuvat argumentaatiovirheet perustuvat yhden tai useamman loogisen operaattorin väärinkäytökseen. Harhautuksesta johtuen vuorovaikutuskumppanille voi mennä ilmeinenkin argumentaatiovirhe läpi.

 

Väärä dilemma (False Dilemma)

Kyseessä on väärä dilemma (myös väärä vastakkainasettelu), kun annetaan rajattu joukko vaihtoehtoja (yleensä kaksi), vaikka todellisuudessa vaihtoehtoja olisi enemmänkin. Väärä dilemma perustuu loogisen operaattorin ”TAI” käyttöön. Niin sanottu musta-valko-ajattelu on väärän dilemman oppikirjaesimerkki.

Esimerkki: ”Sinä olet joko puolellani tai minua vastaan.” ”Jokainen ihminen on joko hyvä tai paha.” ”Koululääketiede on arvotonta, koska se keskittyy vain oireisiin; vaihtoehtolääkintä on hyvää, koska se keskittyy potilaaseen kokonaisvaltaisesti. [3]”

Kyseenalaistus: Tunnista ja osoita annetut vaihtoehdot, ja osoita esimerkin avulla muiden vaihtoehtojen olemassaolo.

Vastaesimerkki: ”Vaikka kannatan naisten äänioikeutta, en koe olevani miehiä vastaan. Tähän sinun väitteesi pätee sama: vaikken ole samaa mieltä kanssasi, on ole sinua vastaan.” ”Eikö jokaisella ihmisellä ole itse ja varjo, eli taivaallinen ja maallinen puoli?” ”Voisiko olla oikein hoitaa akuutteja oireita lääkkeillä ja samaan aikaan tähdätä kohti kokonaisvaltaista terveyttä?”

Kommentti: Egon tunnistaa varsin hyvin siitä, että se pyrkii ilmoittamaan kaiken joko-tai-muodossa. Mitä tiukempi ego, sitä rajatumpi sielunkoodi, eli sitä vahvempi joko-tai-ajattelu ihmisellä on käytössä.

 

Tietämättömyyden argumentti (Argument from Ignorance)

Tämä argumentti tunnetaan myös nimellä vetoaminen tiedon puutteeseen. Tämän tyyppiset argumentit käyttävät logiikkaa: jos jotain ei ole todistettu, sen vastakohdan on pakko olla totta. Tietämättömyyden argumenttia voi käyttää sekä toden että epätoden väitöksen puolesta.

Esimerkki: ”Koska ei voi todistaa, ettei haamuja ole olemassa, niitä täytyy olla.” ”Pekka sanoi olevansa Pirkkoa älykkäämpi, muttei todistanut väitettään, hän on siis väärässä.”

Kyseenalaistus: Tunnista kyseessä oleva propositio. Väitä vastaan, että väite voi olla totta, vaikkemme tiedä asiaa todeksi.

Vastaesimerkki: ”Koska sinä et voi todistaa, että haamuja on olemassa, niitä ei voi olla olemassa.” ”Väitteesi Pekan älykkyydestä tai sen puutteesta ei selviä näillä tiedoilla. Ehkä meidän pitäisi haastaa Pekka ja Pirkko älykkyystestiin…”

Kommentti: Monesti tietämättömyyden argumentit johtavat pattitilanteeseen, kuten tässä annetut esimerkki ja vastaesimerkki. Ehkä tämän vuoksi ei ole mielekästä väitellä käyttäen tietämättömyyden argumentteja. Jos jotain asiaa ei voi todistaa, ehkä siihen liittyviä väitteitä/teorioita ei ole vielä osattu muodostaa riittävän spesifillä tavalla.

 

Viettävä rajapinta (Slippery Slope) [3]

Väitteen esittäjä tai sen vastustaja vetoaa ikävyyksiin huipentuvaan tapahtumaketjuun, jonka väitteen hyväksyminen tai hylkääminen tuo tullessaan. Viettävä rajapinta perustuu ”JOS-NIIN” operaattorin väärinkäyttöön.

Esimerkki: ”Jos hyväksymme abortin raskauden ensi viikoilla, mikään ei estä myöhemmin nostamasta ikärajaa ja pian tapetaankin yhdeksännellä kuulla olevia sikiöitä.” ”Jos luottokortteihin asennetaan älykkäitä mikropiirejä, olemme kohta kaikki valvonnan alla ja lopulta EU:n diktatuuri vahtii jokaista askeltamme.”

Kyseenalaistus: Tunnista alkuperäinen väite, ja tunnista johtopäätös. Nosta esille sitten skenaariot, joissa lopputulema ei toteudukaan.

Kommentti: Viettävää rajapintaa kuvaa hyvin ajattelu: ”Jos teen nyt poikkeuksen, joudun tekemään sen aina uudestaan, kaikille.” Ehkä tämä perustuu pelkoon menettää kontrolli, jos kerran joustaa. Samaan aikaan taustalla vaikuttaa mustavalkoajattelu.

 

Kompleksinen kysymys (Complex Question)

Kompleksinen kysymys saadaan aikaiseksi, kun kaksi väitettä liitetään yhteen ja niitä kohdellaan yhtenä ja samana väitteenä, kuin ne olisivat toisistaan erottamattomat. Kompleksinen kysymys käyttää väärin loogista operaattoria ”JA”.

Esimerkki: ”Meidän tulee sallia ihmisten vapaus ja seksin vapaa harrastaminen.” ”Ihmisellä on oikeus kasvattaa omat lapsensa, kyllä lapsen vanhempi tietää, mikä lapselle on parasta.” ”Oletko lopettanut päihteiden käytön?”

Kyseenalaistus: Tunnista ja erittele jokainen annettu väite. Tämän jälkeen osoita kyseessä olevan erillisten asioiden, minkä vuoksi niitä ei tule käsitellä samana asiana.

Vastaesimerkki: ”Ihmisten vapaus (1) ja seksin vapaa harrastaminen (2) eivät ole yksi sama asia. Ihmisten vapaus ja esimerkiksi pedofilian harrastaminen eivät kuulu lainkaan yhteen. Ihminen voi olla vapaa myös ilman, että hän saattaa kumppaneita / tulee itse raskaaksi.” ”Vaikka ihmisellä on oikeus kasvattaa lapsensa (lain sallimissa puitteissa) (1), ei se mitenkään tee ihmisestä kasvatuksen asiantuntijaa (2). Tälläkin hetkellä on elossa sukupolvia, jotka ovat saaneet vanhemmiltaan selkäänsä.” ”Oletat siis minun käyttäneen päihteitä (1), ja kysyt, olenko lopettanut sen (2).”

Kommentti: Kompleksinen kysymys on myös hienovarainen manipulaatiotekniikka, jolla jokin oma agenda ajetaan läpi kuin siinä sivussa, jonkin tärkeämmän ja huomion vievän asian nojalla. Tästä voisi olla esimerkki, kun jonkin maan hallitus ryhtyy sotaan, ja siinä samalla pysyvästi nostaa päättäjien valta-asemaa, eli toisin sanoen kaventaa demokratiaa.

 

 

Ymmärtämättömyyteen perustuvat argumentaatiovirheet (Missing the Point) [1]

Ymmärtämättömyyteen perustuvissa argumentaatiovirheissä pääsääntönä on epäonnistuminen johtopäätöksen todistamisessa.

 

Kehäpäätelmä (Begging the Question)

Johtopäätöksen totuus oletetaan suoraan jo oletuksissa. Joskus johtopäätös on kuin oletus kirjoitettuna vain eri muotoon. Toisinaan taas oletus voi olla johtopäätöksen seurausta, milloin argumentaatio on vaikeampi hahmottaa.

Esimerkki: ”Koska minä en valehtele, siksi puhun totta.” ”Jumala on olemassa, koska Raamattu sanoo niin. Ja Raamattu on totta, koska se on Jumalan sanaa, eikä Jumala koskaan valehtele. [3]”

Kyseenalaistus: Osoita virhe siten, että jotta voimme oletusten olevan totta, meidän täytyy uskoa jo johtopäätöksenkin olevan totta.

Vastaesimerkki: ”Jos ei valehtele ja puhuu totta, niin se on sama asia. Puheesi ei oikeastaan tarkoita mitään – se vain toistaa itseään.” ” Koska väitteen johtopäätöksen eli Jumalan olemassaolon hyväksyminen vaatii ensin lähtöoletuksena Jumalan olemassaolon hyväksymistä, ei väitteellä ole mitään todistusvoimaa. [3]”

 

Irrelevantti johtopäätös (Irrelevant Conclusion)

Argumentti väittää, tai sen ainakin pitäisi todistaa jotain, mutta todellisuudessa argumentti todistaakin jotain aivan muuta.

Esimerkki: ”Liittymällä meidän joukkoomme autat luontoa. Oletko huomannut, miten saasteet ovat lisääntyneet ja sademetsiä hakataan.”

Kyseenalaistus: Osoita, ettei annettu todistus ja johtopäätös ole sitä, mitä alun perin lähdettiin todistamaan.

Vastaesimerkki: ”Ensin kerrot, että liittymällä teihin autan luontoa. Sitten kuvailet minulle totuudenmukaisesti luonnon huononevaa tilaa. Et kuitenkaan ole vielä lainkaan kertonut, miten teihin liittyminen auttaa luontoa…”

 

Olkinukke (Straw Man) [4] [3]

Olkinukke tai olkiukko (engl. straw man) on yleinen argumentointivirhe, jossa vastapuolen argumentti sivuutetaan hyökkäämällä siitä tehtyä heikompaa karikatyyria vastaan. Tällöin tavallaan pannaan sanoja toisen suuhun pyrkimättä ymmärtämään sitä, mitä toinen todella tarkoittaa, jotta tämä joutuisi huonoon valoon, tai esitetään toisen ajatus niin kärjistetyssä muodossa, että sillä mitätöidään toinen tai toisen ajatus.

Termi  olkinukke on suora käännös vastaavasta englanninkielisestä ilmauksesta, joka viittaa taistelutekniikoita harjoiteltaessa harjoitusvastustajana käytettävään oljilla täytettyyn nukkeen. Kuvainnollisesti olkinukkeargumentin käyttäjä siis hyökkää tällaista tekelettä vastaan sen sijaan, että kohdistaisi hyökkäyksensä todelliseen kohteeseen, mutta antaa ymmärtää, että olkinukke olisi todellinen kohde. Ilmauksen voidaan myös ymmärtää viittaavan linnunpelättimeen, joka pelotustarkoituksestaan huolimatta on todellisuudessa täysin vaaraton.

Pyrkimys rakentaa vastustajasta olkinukke on vastakkaista armeliaisuusperiaatteelle, jonka mukaan vastapuolen argumentti tulee pyrkiä ymmärtämään ja on otettava arvostelun kohteeksi mahdollisimman vahvassa muodossa. (määritelmä on suora lainaus Wikipedista [4])

Esimerkkejä (enemmän tai vähemmän kuviteltuja):

A sanoo: ”Meidän tulisi suojella sukupuuttoon joutumassa olevia tupajumeja, vaikka se voisi tarkoittaa joitakin maa-alueiden pakkolunastuksia. B muodostaa olkinuken: ”Eläintensuojelijat välittävät enemmän joistakin tupajumeista kuin ihmisistä. [3]”

A sanoo: ”Hallituksen tulisi miettiä liikkumisen rajoittamista, jottei tauti pääse leviämään.” B muodostaa olkinuken: ”Haluat siis hallituksen laittavan meidät vankilaan.”

Henkinen opettaja sanoo: ”Auktoriteettiasemassa olevan ihmisen ei tule harrastaa seksiä ihmisten kanssa, joita hän auttaa. Myöskään vertaisten oppilaiden ei tule harrastaa seksiä keskenään, jottei traumankäsittelyprosessi pääse vahingoittumaan.” Oppilas muodostaa olkinuken: ”Henkinen opettaja ei salli meidän harrastaa seksiä – hän puuttuu seksuaaliseen vapauteemme.”

Kyseenalaistus: Osoita, että väite on kuvattu vääristyneellä tavalla, esittämällä sen päälle jokin toinen voimakkaampi väite. Kuvaile myös mainittu voimakkaampi väite.

Vastaesimerkit:

”Käytät tässä väitettä, että eläintensuojelijat eivät välitä ihmisistä, vaikka siihen ei ole mitään viitteitä. Kyse on tupajumien suojelemisesta, et voi piiloutua olkinuken taakse.”

”Minä en puhunut mitään vankilasta, se olit sinä, joka muodostit aiheesta olkinuken. Minä nostin esiin ajatuksen liikkumisen rajoittamisesta siksi aikaa, kun tauti on leviämisvaiheessa. Mikä on sinun argumenttisi tätä ajatusta kohtaan?”

”Henkinen opettaja ei puutu seksuaaliseen vapauteen, vaan ainoastaan ohjeistaa toimimaan tavalla, joka ei vahingoita sinua itseäsi tai toista ihmistä, siinä ryhmässä ja kontekstissa, jossa sillä hetkellä henkistä prosessia käydään läpi. Muutoin seksuaalinen vapaus on ihmisen oma asia (luonnollisesti lain määräämissä rajoissa). Sinä itse muodostit aiheesta olkinuken ja sivuutit alkuperäiseen aiheeseen kokonaan.”

 

 

Vetoaminen motiiviin todisteiden sijaan (Appeals to Motive in Place of Support) [1]

Kategorian argumentaatiovirheitä yhdistää niiden vetoaminen tunteisiin ja psykologisiin tekijöihin ennemmin kuin järkeen ja logiikkaan.

 

Voimakeinoihin vetoaminen (Appeal to Force) 

Vuorovaikutus kumppaniin vedotaan uhkaamalla ikävistä seurauksista, jos erimielisyyttä ilmaantuu.

Esimerkki: ”Firmani uusi henkilöstöpolitiikka on selvä parannus entiseen. Eri mieltä olevat voivat poistua kassan kautta.” ”Jos et äänestä puoluelinjan mukaisesti, sinut potkitaan ulos puolueesta.” ”Jos et noudata näitä henkisiä periaatteita, Jumala rankaisee sinua.”

Kyseenalaistus: Tunnistetaan uhkaus ja väite, sekä väitetään vastaan, ettei uhkaus liity millään tavalla väitteen totuuteen tai valheellisuuteen.

Vastaesimerkki: ”Jos uusi politiikka on hyvä (väite), ehkei silloin tarvitse lainkaan uhkailla muita. On myös laitonta irtisanoa eri mieltä oleva ihminen.”

Kommentti: Voimakeinoihin vetoaminen on hyvin yleistä lasten hiekkalaatikkoleikeissä. Tuolloin huolehtivien aikuisten tulee opettaa lapsia sovittelemaan asioita keskenään. Muutoin lapselle voi jäädä elämästä käsitys, että toisia voi uhkailla omissa nimissä, firman nimissä, valtion nimissä tai jopa Jumalan nimissä. Toki voimakeinoihin voi vedota esimerkiksi silloin, kun rikollinen napataan kiinni ja toimitetaan oikeuden eteen, mutta tavalliseen vuorovaikutukseen voimakeinoihin vetoaminen ei kuulu.

 

Sääliin vetoaminen (Appeal to Pity)

Väitteen esittäjä vetoaa vuorovaikutuskumppanin tunteisiin käyttämällä sääliä.

Esimerkki: ”Toivon todella, että pidät tästä ruoasta, sillä valmistin sitä monta tuntia.” ”Miten sinä pystyit antaa sen tapahtua, minä olin niin lähellä onnistua…”

Kyseenalaistus: Tunnistetaan väite ja tunnistetaan sääliin vetoaminen, sekä osoitetaan, ettei vetoomus millään tavalla liity itse väitteen totuusarvoon. Kyseenalaistuksen voi tehdä myös esimerkiksi osuvalla kysymyksellä.

Vastaesimerkki: ”Miten se, että pidänkö ruoasta (1), liittyy siihen, kauanko sinä teit sitä (2)?” ”Tarkoitatko siis, että epäonnistumisesi oli minun syytä, etkä sinä itse ole siitä lainkaan vastuussa?”

Kommentti: Myös sääliin vetoaminen on hyvin yleinen manipulaatiotekniikka. Sillä voidaan herättää turhaa syyllisyyttä toisissa, tai esimerkiksi esittämällä säälittävää saada muita ihmisiä uskomaan valheellisia asioita. Jotkut ihmiset ajattelevat, etteihän säälittävä ja reppana ihminen voi valehdella, vaikkakin totuus voi olla ihan muuta. Tähän osastoon kuuluu myös niin sanottu narsisti-itku, jota varsinkin osa feminiinisyyteen kallellaan olevista ihmisistä (ja lapset) käyttää saadakseen ajamansa asian läpi. Joillekin itkevän ihmisen torjuminen on hyvin vaikeaa, vaikka hän olisi kuinka väärässä.

 

Seurauksiin vetoaminen (Appeal to Consequences)

Seurauksiin vetoaminen tapahtuu osoittamalla jonkin tietyn hypoteettisen seurauksen olevan väistämätöntä, jos jostain väitteestä pidetään kiinni. Todellisuudessa seuraukselle ei ole mitään varmuutta.

Esimerkki: ”Jos väität evoluution olevan totta, niin silloinhan ihminen saa käyttäytyä ilman vastuuta kuin mikä tahansa eläin. [3]” ”Jos itsetyydytät, tulet sokeaksi ja kämmeniisi kasvaa karvoja.” ”Jos annamme naisille äänioikeuden, miten maailman oikein käy.”

Kyseenalaistus: Tunnistetaan väite ja hypoteettinen seuraus. Väitetään vastaan, ettei se, minkä haluaisimme olevan totta, ole sama asia kuin tosiasia.

Vastaesimerkki: ”Jo iso osa hyvin käyttäytyvistä ihmisistä uskoo evoluution olevan totta.” ”Muistiin kirjoitettu historia ei tunne yhtään tapausta, jossa itsetyydytys olisi johtanut sokeuteen tai kämmenkarvojen yhtäkkiseen kasvuun. Hypoteesisi ei nauti luottamusta. Ehkä olet vain itse sitä mieltä, että itsetyydytys on väärin.” ”Naisten äänioikeus ei vaikuta tähän todelliseen maailmaan juurikaan, mutta sinun sisäiseen maailman sillä voi olla uskomuksia ja arvoja muuttava vaikutus…”

Kommentti: Seurauksiin vetoaminen on hyvin yleistä taikauskossa ja salaliittoteorioissa. Tietynlainen tuomiopäivän ennustaminen on juuri seurauksiin vetoamista. Toki siihen voi olla joskus aihettakin, todennäköisesti juuri kukaan ihminen ei halua esimerkiksi ilmastonlämpenemistä (usko siihen tai ei).

 

Ennakkoluuloinen kielenkäyttö (Prejudicial Language)

Väitteen uskottavuutta yritetään parantaa ennakko-oletuksia tai tunteellisia ilmaisuja sisältävällä lingvistiikalla. Näin vedotaan vuorovaikutuskumppanin arvoihin ja/tai moraaliin.

Esimerkki: ”Todelliset isänmaan ystävät ovat maahanmuuttoa vastaan.” ”Henkisesti valveutunut ihminen ei voi olla vihainen.”

Kyseenalaistus: Tunnistetaan ja erotetaan toisistaan varsinainen väite sekä ennakkoluuloinen kielenkäyttö. Osoitetaan, ettei kielellisesti ilmaistu asia ole totta itse väitteen kanssa yhtä aikaa, vaan niitä tulee tarkastella erillisinä asioina.

Vastaesimerkki: ”Se, että jos sinä olet maahanmuuttoa vastaan (1), ei liity siihen, oletko sinä todellinen isänmaan ystävä (2), ja siksi meidän tulee tarkastella näitä asioita erikseen. Miten sinä muuten määrittelet isänmaan ystävän?” ”Vaikka ihminen olisi henkisesti valveutunut (1), se ei tarkoita, että hänellä tulisi olla tunteet kiinni (2). Monissa pyhien kirjojen tarinoissakin päähenkilö voi kokea vihaa ja saada siitä voimaa keskittyä toimimaan oikein.”

Kommentti: Fiksut ihmiset ymmärtävät varmasti, miten tätäkin argumentaatiota käytetään toisten tietoiseen tai alitajuiseen manipulointiin.

 

Suosioon vetoaminen (Appeal to Popularity)

Väitettä pidetään totena, sillä valtaväestö tai jokin sen luotettavana pidetty osa on sitä mieltä.

Esimerkki: ”Kaikkihan tietävät, että maa on litteä. (keskiaika)” ”Yleisesti tunnettu paras tapa kasvattaa lasta, on antaa sille kovia fyysisiä rangaistuksia. (vielä muutama vuosikymmen sitten)” ”Gallupin mukaan tämä puolue on suosituin, äänestä sinäkin sitä.” ”Osta tämä ihmeaine, sitä käyttävät nämä ja nämä idolitkin.”

Kyseenalaistus: Tunnista väite ja suosioon vetoaminen. Tämän jälkeen väitä, ettei suosituin vaihtoehto ole aina paras, tai välttämättä edes totta.

Vastaesimerkkejä: Alle vuosisata sitten natsit olivat Saksan suosituin puolue. Keskiajalla uskottiin, että maa on litteä. ”Gallupin tulos on täysin eri asia, kuin että ihminen äänestää sitä henkilöä tai puoluetta, joka hänen mielestään ajaa parhaiten hänen omien arvojensa mukaisia asioita.”

Kommentti: Suosioon vetoaminen on manipulaatiotekniikka, jossa käytetään hyväksi ihmisen luontaista tarvetta kuulua ryhmään ja saada ryhmässä hyväksyntää.

 

Toistoon vetoaminen (Argument by Repetition) [2] [3]

Toistoon vetoamisessa esitetty väite pyritään todistamaan oikeaksi toistamalla sitä riittävän monta kertaa.

Esimerkki: ”Kummituksia on olemassa, sillä spiritismi toimii. Meediot saavat yhteyden kummituksiin. Olen itse monien tuttavieni ja sukulaisteni kanssa nähnyt kummituksia. Kaikki kansantarinat kummituksista eivät voi olla pelkkää valhetta. Nyt kun olen osoittanut, että kummituksia on olemassa, luulisi jääräpäisimmänkin skeptikon jo uskovan niihin.”

Kyseenalaistus: Tunnista ja nosta esiin toistettava väite. Tuo ilmi, ettei väitteen toistaminen eri muodoissa vastaa sen todistamista.

Vastaesimerkki: ”Väitteesi on ’kummituksia on olemassa’. Kaikki seuraavat lauseet olettavat tämän väitteen olevan totta, ja vain toistavat sitä uudestaan eri muodoissa. Tarvitset jotain muuta todistaaksesi väitteesi.”

Tärkeä huomautus: Toistoon vetoaminen on erittäin tunnettu manipulaatio- ja propagandatekniikka. Jopa jotkut valtion päämiehet ovat sortuneet toistamaan asiaa riittävän kauan ja siten manipuloineet muitakin ihmisiä (tai jopa koko kansaa) uskomaan johonkin absurdiin väitteeseen. Esimerkiksi Natsi-Saksa käytti toistoon perustuvaa propagandaa, kun he aineellistivat ihmisiä ja oikeuttivat heidän murhaamisensa. Nykyäänkin monet feikkiuutiset ja salaliittoteoriat perustuvat toistoon. Kun ihminen törmää samaan ja samaan perättömään uutiseen yhä uudestaan, saattaa hän alkaa pohtimaan, voisiko se sittenkin olla totta. Tällöin on hyvä muistaa Natsi-Saksan aikakausi, jolloin propagandakoneet jauhoivat yötä päivää. Myös neuvostoliittolainen Stalin oli tunnettu jatkuvan propagandan ylläpidosta, ja siitä että hän poisti päiviltä hänen kanssaan eri mieltä olleet tiedemiehet. Totuutta ei tarvitse tyrkyttää ja toistaa.

 

 

Aiheen vaihtaminen (Changing the Subject) [1]

Tämän kategorian argumentaatiovirheet vaihtavat aiheen pois itse argumentoinnista ja johtopäätöksistä, keskustellakseen niiden sijaan väitteen esittäjästä ihmisenä. Vaikka joskus voi olla hyvä asia viitata oikeisiin asiantuntijoihin, on kuitenkin pääsääntö, ettei väitettä tule sekoittaa väitteen esittäjään. Vaikka väite kyseenalaistetaan, ei se ole koskaan sidottu sen esittäjän ihmisarvoon tai persoonaan.

 

Hyökkäys persoonaa vastaan (Attacking the Person)

Väitteen esittäjän persoonaa vastaan hyökätään itse väitteen sijaan. Esimerkiksi persoonan identiteetti, kansalaisuus, poliittiset näkemykset tai uskonnollinen vakaumus voi joutua hyökkäyksen kohteeksi. Toisaalta voidaan väittää väitteen esittäjän olevan sellaisessa asemassa, että hän itse, tai hänen edustamansa jokin muu taho saa jollain tavalla puolueellisesti hyötyä väitteestä.

Hyökkäys voi väärällä tavalla kohdistua:

  1. persoonaan henkilönä,
  2. persoonaan vallitsevissa olosuhteissa, tai
  3. persoonan ja väitteen ristiriitaan (puheet ja teot eivät kohtaa).

Esimerkki: ”Rokotuksen puolestapuhuja, tutkija x, ei ole luotettava, sillä hän on töissä rokotetehtaassa.” ”Ai sinä saarnaat minulle juomisesta, kun olet itse ollut selvänä vasta pari kuukautta.” ”Et voi valittaa hänen käytöksestään, sillä olet itsekin syntinen.” ”Koska N.N. on ateisti/ fundamentalisti/ vasemmistolainen/ oikeistolainen/ skeptikko/ parapsykologi/ tms., hänen puheistaan ei tarvitse välittää. [3]”

Kyseenalaistus: Tunnista ja erottele toisistaan itse väite, sekä persoonaa kohtaan esitetty hyökkäys. Osoita, ettei persoonaan liitetyillä asioilla ole mitään tekemistä väitteen totuusarvon kanssa.

Vastaesimerkki: ”Samalla logiikalla väitteen tutkijan x luotettavuudesta esittänyt henkilö ei ole luotettava, sillä hän on osa rokotetehdasta vastustavista henkilöistä.” ”Minun juomiseni ei liity mitenkään sinun juomiseesi. Tarkastellaan niitä eri asioina.” jne.

Kommentti: Lähde [3] nostaa esiin mielenkiintoisen pointin ja pyytää miettimään seuraavien lauseiden eroa. Ne molemmat tavallaan sortuvat hyökkäämään henkilöä vastaan, mutta jälkimmäinen niistä on selvästi hyväksyttävämpi:

”Koska N.N. on ateisti/ fundamentalisti/ vasemmistolainen/ oikeistolainen/ skeptikko/ parapsykologi/ tms., hänen puheistaan ei tarvitse välittää.”

Verrattuna:

”Koska N.N. on ammatiltaan fyysikko, ei hänen väitteillään yhteiskuntatieteiden alalta ole suurta painoa.”

Väite voidaan tyrmätä henkilön ominaisuuksilla silloin kun ominaisuudet liittyvät oleellisesti väitteen esittäjään. Tässä tapauksessa voidaan todeta, ettei yhden alan asiantuntijuus vielä tee henkilöstä asiantuntijaa muilla aloilla. Katso myös virhe auktoriteetteihin vetoamisesta.

 

Turvautuminen auktoriteettiin (Appeal to Authority)

Tieteessä ei ole (tai ei ainakaan pitäisi olla) auktoriteetteja, vaan pelkästään asiantuntijoita [3]. Kuten sanottu, joskus on hyväksyttävää lainata asiantuntijoita tukeakseen omaa pointtiaan, mutta joskus taas ei. Erityisesti seuraavissa tapauksissa auktoriteetteihin turvautuminen menee pieleen:

  1. Henkilö ei ole pätevä antamaan asiantuntijan lausuntoa kyseisestä aiheesta
  2. Alan muut asiantuntijat ovat aiheesta eri mieltä
  3. Auktoriteetti on vitsaillut, ollut humalassa tai jotenkin muuten ei vakavasti otettavissa

Juorujen eteenpäin kertominenkin on tavallaan juuri tähän argumentaatiovirheeseen syyllistymistä. Juoruilussa juorun kertoja toimii suoraan tai välillisesti auktoriteettina. Auktoriteetin lausuma voidaan myös irrottaa asiayhteydestä ja väittää sen toimivan kaikissa konteksteissa tai ainakin juuri halutussa.

Esimerkki: ”Psykologi se ja se kertoi juuri tämän lääkkeen auttavan ihmisiä.” ”Richard Dawkins on evoluution, ehkä jopa maailman johtava asiantuntija, ja hänen mukaansa evoluutio on totta - siksi evoluutio on totta.” ”Jeesuksen/Buddhan mukaan meidän tulee toimia niin ja näin.”

Kyseenalaistus: Osoitetaan, ettei lausunnon antaja ole kyseisen alan asiantuntija, tai että alan muut asiantuntijat ovat hänen kanssaan eri mieltä.

Vastaesimerkki: ”Eikö sama psykologi pantu viralta aiemmin? Mihin tutkimukseen ja/tai kokemuksiin tämä hänen sanomansa perustuu?” ”Yksin Dawkins ei päätä onko evoluutio totta, vaan sitä tutkitaan ilmenneiden todisteiden kautta. Kannattaa kerätä mahdollisimman paljon faktaan perustuvaa tietoa aiheesta ja vasta sitten muodostaa aiheesta oma käsitys.” ”Uskontoihin pätee sama kuin tieteeseen, yhtä auktoriteettia ei tule sokeasti uskoa, vaan aihetta kannattaa tutkia mahdollisimman monesta eri näkökulmasta ja lähteestä. Totuuteen perustuvat uskonnot kyllä kestävät tämän tarkastelun.”

Kommentti: On hyvä kuitenkin muistaa, etteivät alan asiantuntijat ole aina oikeassa, ja että tiede kehittyy eteenpäin juuri ennakkoluulottomalla ihmettelyllä ja joskus myös amatööritutkijoiden toimesta. Amatööristatus ei kuitenkaan anna suojaa sanoa ihan mitä vain, vaan myös amatöörillä on todistustaakka kannettavanaan.

 

Anonyymit auktoriteetit (Anonymous Authorities)

Auktoriteetti voidaan joskus jättää kokonaan myös nimeämättä. Näin väitteen alkuperän ja siihen johtaneen päättelyprosessin selvittäminen käy mahdottomaksi. Myöskään auktoriteetin asiantuntijuutta ei voida varmistaa. Varsinkin huhupuheet toimivat usein nimettömien asiantuntijalausuntojen turvin. Useimmiten valheisiin perustuvat ja jotakuta satuttavat huhut onkin aloitettu jonkin henkilön vihamiehen/kaunaa kantavan toimesta.

Esimerkki: ”Viime vuosina tuhannet biologit ovat hylänneet kehitysopin sen puutteiden takia.” ”Työpaikalla sanottiin, että Pera oli lähennellyt Pirkkoa. Sen täytyy olla totta.”

Kyseenalaistus: Nosta esiin se fakta, että koska emme tunne väitteen lähdettä, emme voi uskoa sen olevan totta. Haasta myös väitteen esittäjä itse kasaamaan todistusaineistoa väitteen puolesta tai sitä vastaan. Monesti nimettömän väitteen voi haastaa myös osuvalla kysymyksellä, joka osoittaa sen kuinka hataralla pohjalla väite oikeasti on.

Vastaesimerkki: ”Ketkä biologit erityisesti ovat toimineet näin? Jos emme löydä yhtään näistä biologeista, meidän on vaikea uskoa väitteen olevan totta.” ”Kuka erityisesti työpaikalla sanoi tällaista? Meidän kannattaa varmasti kysyä aiheesta suoraan Peralta ja Pirkolta.”

Kommentti: Valheelliset ja/tai nimettömät auktoriteetit eivät kestä tietoisuuden päivänvaloa, ja siksi tietoa ja tapahtumia joudutaan pimittämään. Tehokkain tapa katkaista huhuilta siivet, on istua alas samaan pöytään huhuun liittyvien henkilöiden kanssa. Kun nimettömät auktoriteetit kohdataan ja haastetaan suoraan, niistä valheelliset kyllä paljastuvat. On henkistä laiskuutta jumiutua uskomaan huhuja ja epämääräisiä väitteitä.

 

Tyylikkyys ennen kaikkea (Style Over Substance)

Joskus argumentaatiossa se, miten jokin asia esitetään, merkitsee enemmän kuin se, onko asia oikeasti totta. Jos väitteet liitetään niiden esitystapaan, on kyseessä selvä argumentaatiovirhe.

Esimerkki: ”Noin tyylikäs myyjä tarjoaa varmasti hyvää diiliä.” ”Noin kaunis ihminen ei voi olla paha.” ”Olipa mahtavasti toteutettu dokumentti, se oli niin totta.”

Kyseenalaistus: Tunnistetaan väite ja haastetaan muistamaan, ettei sen esitystavan tule millään tavalla vaikuttaa väitteen uskottavuuteen.

Vastaesimerkki: ”Myyjän tyylikkyys ja hänen tarjouksensa eivät liity toisiinsa millään tavalla. Voimme pohtia vaikka, että olisimme saanut tämän tarjouksen joltain toiselta ihmiseltä – onko se edelleen yhtä hyvä?” ”Myös kauniilla ihmisillä on heidän varjopuolensa.” ”Vaikka dokumentti sisältäisi sirkusshown ja runonlausuntaa, ei se välttämättä ole lainkaan totta. Dokumenttia tulee tarkastella aivan eri tavoin…”

Kommentti: Lähde [2] nostaa tähän argumentointivirheeseen myös erilaisten sanontojen ja fraasien käytön. Joku voi esimerkiksi sanoa: ”Työporukkamme on yhtä hyvä kuin sen heikoin lenkki.” Usein totuus on kuitenkin jotain muuta: esimerkiksi työporukan heikot lenkit vetäytyvät taka-alalle ja vahvat lenkit tekevät enemmän tuottavaa työtä. Tällöin työporukkaa kannattelevat vahvat lenkit, eivät heikot lenkit.

 

 

Induktiiviset argumentaatiovirheet (Inductive Fallacies) [1]

Induktiivisessa päättelyssä jostain tietystä otannasta/näytteestä vedetään yleistettyjä johtopäätöksiä koko populaatioon/tutkimuskohteeseen liittyen. Induktiivisen päättelyn luotettavuus on luonnollisesti kiinni siitä, kuinka paljon tutkittava näyte todellisuudessa vastaa, eli edustaa tutkittavaa kokonaisuutta. Jos näyte on liian pieni tai virheellinen, menee koko päättely helposti pieleen.

Esimerkki induktiivisesta päättelystä: Haluamme tietää, miten suomalaiset tulevat äänestämään vaaleissa. Siksi haastatellaan 1000 ihmistä ja tämän porukan äänestyskertomuksista vedetään johtopäätökset, miten koko Suomi tulee äänestämään. No mitä arvaat, onko tulos erilainen jos 1000 ihmisen otanta koostuu vain miehistä, tai vain sodankyläläisistä, tai esimerkiksi vain 20-30-vuotiaista. Se, miten 1000 sodankyläläistä tulee äänestämään, ei kerro meille Suomen tilanteesta juuri mitään…

 

Hätiköity yleistys (Hasty Generalization)

Hätiköidyssä yleistyksessä johtopäätöksen tueksi ei ole riittävästi näyttöä. Vrt. esimerkiksi juuri annettu esimerkki sodankyläläisistä.

Esimerkki: ”Henkilö valitsee uuden elinkumppanin aina samasta alkoholistiporukasta ja alkaa uskoa: ’Kaikki miehet ovat juoppoja.’” ”Eräs romani varasti kaupasta tavaraa – kaikki romanit ovat varkaita.” ”Tämä onnistui kerran, olen varmasti tässä jo ammattilainen.”

Kyseenalaistus: Todetaan väite ja pohditaan, onko otanta oikeasti ollut riittävän suuri, jotta tällainen yleistys on voitu muodostaa. Tarvittaessa annetaan lukuisia vastaesimerkkejä aiheesta.

Vastaesimerkki: ”Jos Pera ja Make on ollut juoppoja, ei välttämättä kuitenkaan kaikki miehet ole. Jos haluat, voimme kerätä vaikka listaan nimiä miehistä, jotka eivät ole juoppoja. Minäkin olen mies, enkä ole juoppo. Siinä on ensimmäinen.” ”Kuinka monta romania sinä oikeasti tunnet? Ovatko he kaikki varkaita? Jos haluat, voimme tutustua romaneihin ja kysyä heidän mielipidettään varastamisesta…” ”Ehkä ammattilaisuutta voisi arvioida paremmin keskiarvoja tarkastelemalla, ei yksittäisiä suorituksia hehkuttamalla.”

Kommentti: Monesti hätiköityjä yleistyksiä suojellaan vihastumisen tai vaikenemisen avulla, kuten muitakin uskomuksia. Tämän vuoksi vuorovaikutustilanteissa kannattaa opetella käyttäytymään hyvin ja artikuloimaan selkeästi. Näin keskustelut pysyvät paremmin asiallisina.

 

Huono näyte (Unrepresentative Sample)

Valittu tarkastelukohde (eli jokin näyte) ei vastaa kokonaisuutta, jota sen pitäisi kuvata.

Esimerkki: Jälleen se yllä mainittu sodankyläläiset äänestäjät juttu…

Kyseenalaistus: Totea näyte ja vertaa sitä kokonaisuuteen. Osoita niiden olevan erilaisia.

 

Väärä rinnastus (False Analogy)

Analogisessa ajattelussa rinnastetaan kaksi objektia (tai tapahtumaa) A ja B toisiinsa ja näytetään niiden olevan samanlaisia keskenään. Sitten vedetään johtopäätös, että koska A:lla on ominaisuus P, myös B:llä on oltava se. Väärä rinnastus tapahtuu, jos A ja B ovatkin toisistaan eroavaisia juuri sellaisella tavalla, joka vaikuttaa ominaisuuteen B.

Esimerkki: ”Työntekijät ovat kuin nauloja. Niitä pitää vain hieman lyödä päähän, niin ne kyllä hoitavat tehtävänsä.”

Kyseenalaistus: Tunnista kaksi objektia ja/tai tapahtumaa A ja B. Tämän jälkeen osoita niiden erilaisuudet.

Vastaesimerkki: ”Naulat eivät ole eläviä olentoja, mutta työntekijä voi kuolla, jos sitä lyö vasaralla päähän. Et voi samaistaa näitä asioita.”

Kommentti: On olemassa myös sellaisia rinnastuksia, jotka ovat toisaalta hyviä, mutta toisaalta ne voivat jopa haitata henkilön henkistä kehitystä. Esimerkki tällaisesta on: ”Argumentointi on sotaa.” Toisaalta argumentoinnissa hyökätään ja puolustetaan, kuten sodassakin, ja argumentteja voi pudottaa kuten pommeja ja niitä voi ampua alas, mutta silti keskustelutaidoissa voi päästä vieläkin syvemmälle, jos niistä tekee jotain muuta kuin sotaa… Keskustelua ei ole aina pakko voittaa tai hävitä.

 

Laiska induktio (Slothful Induction)

Induktiivisen päättelyn looginen johtopäätös on päättelyn esittäjän toimesta jostain syystä kielletty, vaikka todisteet sitä vahvasti tukevat.

Esimerkki: ”Jouko (83 v) on ajanut autolla 10 kolaria viimeisen vuoden aikana, mutta omasta mielestään hän on edelleen autoilukuntoinen mies.”

Kyseenalaistus: Tunnistetaan induktiivisen päättelyn väite ja verrataan sitä kokonaisuuteen. Vastaesimerkki: ”Selvitetäänpäs kuinka monta kertaa keskimäärin ihminen kolaroi autoa ajaessaan yhden vuoden aikana ja verrataan sitä tähän Joukon lukemaan.”

Kommentti: Laiska induktio menee hyvin lähelle psykologisen defenssin ”kieltäminen” kanssa. Joskus oma tahto/halu saa ihmisen kieltämään todellisuuden ja esittelemään sen itselleen suotuisalla tavalla.

 

Poisjättäminen (Fallasy of Exclusion)

Jokin induktiivisen päättelyn kannalta olennainen todisteaineista jätetään tarkastelun ulkopuolelle. Logiikassa pitäisi olla aina käytössä kokonainen todistusaineisto, ei vain osa siitä.

Esimerkki: ”Meidän joukkueemme on voittanut kaikki pelit tähän mennessä, se voittaa tämänkin aivan varmasti.” ”Tupakointi on aivan loistavat tapa rentoutua pitkän työpäivän jälkeen, sitä voi kyllä suositella aivan kaikille.”

Kyseenalaistus: Nosta esiin puuttuva todiste ja osoita, miten se muuttaa koko induktiivisen päättelyn ketjun. Pelkkä puuttuvan todisteen osoittaminen ei tässä kuitenkaan riitä, vaan todisteen on todella myös muutettava päättelyketju.

Vastaesimerkki: ”Eikö joukkueenne ole pelannut vain häntäpään joukkueita vastaan, kun nyt vastaan tulee ylemmän sarjatason mestarijoukkue…” ”Eikö tupakointi aiheuta keuhkosyöpää? Eihän sitä voi suositella aivan kaikille…”

 

 

Tilastollisten johtopäätösten argumentointivirheet (Fallacies Involving Statistical Syllogisms) [1]

Tilastolliseen tietoon perustuvat yleistykset ovat monesti totta, mutta poikkeuksiakin luonnollisesti löytyy. Varovaisuutta tulisi käyttää erityisesti sanojen, kuten ”useimmat” tai ”yleisesti” kanssa. Toisinaan taas jokin kuvaava sana on saattanut jäädä kokonaan pois. Tilastollisia virhepäätelmiä syntyy, jos päättelijä erehtyy pitämään tilastoja aina totena. Lähde [3] toteaa tilastollisten argumentointivirheiden olevan seurausta yleisestä numerotaidottomuudesta: ei ymmärretä suuria tai pieniä lukuja eikä yksinkertaisiakaan tilastollisia käsitteitä.

 

Vahinko (Accident)

Tilaston luetaan näyttävän yleisen säännön, vaikka olosuhteet viittaavat pikemminkin poikkeukseen.

Esimerkki: ”Lainmukainen nopeusrajoitus on 50 km/h, ja vaikkei isäsi saa happea takapenkillä, emme voi ylittää nopeusrajoitusta.” ”On oikein auttaa ihmisiä, siksi autoin häntä salaamaan rikoksen.”

Kyseenalaistus: Tunnista yleistys ja osoita, ettei kyseessä ole universaali yleistys. Nosta seuraavaksi esille olosuhteet, jotka tässä yhteydessä ehdottavat, ettei yleistys päde.

Vastaesimerkki: ”Vaikka lakia tulee yleisesti noudattaa, tässä tapauksessa ihmisen henki on nopeusrajoitusta tärkeämpi, ja siksi voimme kiirehtiä sairaalaan.” ”Vaikka auttaminen on yleensä oikein, ei ole hyväksyttävää auttaa toista tekemään rikoksia, joka on yleensä aina väärin.”

 

Käänteinen vahinko (Converse Accident)

Poikkeuksesta luodaan yleistys, jonka tulisi koskettaa kaikkia tapauksia.

Esimerkki: ”Esko saa sairautensa vuoksi nauttia huumeita, jokaiselle ihmiselle kuuluu sama oikeus - siksi huumeet on laillistettava.” ”Koska Pirre sai mumminsa hautajaisten vuoksi lisäaikaa tehtävänpalautukseen, meidän muidenkin tulee saada.”

Kyseenalaistus: Tunnistetaan poikkeus ja kyseenalaistetaan yleistys. Osoitetaan kyseisen tilanteen olleen poikkeus säännöissä.

Vastaesimerkki: ”Esko saa nauttia huumausainetta lääkkeenä kipuihinsa, emme voi yleistää hänen tapaustaan koskettamaan ihmisiä, joilla ei ole samanlaisia kipuja.” ”Pirren mummi kuoli ja Pirre joutui hoitamaan asioita siihen liittyen, ja tämän vuoksi hänellä oli vähemmän aikaa tehdä tehtävää. Teillä muilla ei ollut sama tilanne kuin Pirrellä.”

 

 

Kausaaliset argumentaatiovirheet (Causal Fallacies) [1]

Argumentoinnissa on yleistä väittää jonkin asian seuraavan jostain toisesta asiasta. Syyn ja seurauksen suhde ei kuitenkaan aina ole niin yksinkertaista. Yleisenä loogisena sääntönä pidetään: Syy C on syy seuraukselle E JOS-JA-VAIN-JOS:

i) JOS C ilmenee, NIIN E ilmenee myös, JA

ii) JOS C ei ilmene, NIIN myöskään E ei ilmene.

Yllä olevaa pidetään vain yleisenä loogisena sääntönä, ei totuutena, sillä useimmiten sääntöihin löytyy jokin poikkeus. Voimme esimerkiksi ajatella, että C = ”raapaisen tulitikkua” ja D = ”tulitikku syttyy tuleen”. Nyt yleisenä sääntönä voidaan pitää sitä, että D seuraa C:stä, mutta jos kuitenkin tulitikku onkin läpimärkä, näin ei käy. D voi myös tapahtua ilman C:tä, jos esimerkiksi sytytämme tikun palamaan sytkärillä.

Monille loogisesti ajatteleville on myös tärkeää, että luonnonlait tukevat syyn ja seurauksen lakia, ja tässä tapauksessa kausaalista argumentointia. Tulitikun esimerkissä siihen voi helposti liittää luonnonlait mukaan, sillä tulitikun hankaus aiheuttaa lämpöä ja lämpö tuottaa tulen/liekin.

 

Sattumukseen perustuva suhde (Coincidental Correlation / Post Hoc)

Latinaksi tämä argumentaatiovirhe kuuluu “post hoc ergo propter hoc” ja se tarkoittaa sanatarkasti käännettynä ”tämän jälkeen, sen vuoksi tämän takia”. Käännös kuvaa oivallisesti virhettä, sillä siinä oletetaan jonkin asian olevan toisen asian seurausta vain siksi, että asiat seurasivat toisiansa.

Esimerkki: ”Parantaja antoi minulle energiakäsittelyn, kuumeeni laski muutamassa päivässä.” "Maamme hyvinvointitaso on laskenut sen jälkeen, kun otimme lisää turvapaikanhakijoita.”

Kyseenalaistus: Osoita asioiden riippuvuus sattumaksi: voit joko i) osoittaa, että seuraus olisi tullut ilman syytäkin, tai ii) seuraus oli seurausta jollekin toiselle syylle.

Vastaesimerkki: ”Yleensä ihmisen parantaa hänen immuunijärjestelmänsä. Olisit todennäköisesti parantunut ilman sitä hoitoakin.” ”Ehkä hyvinvointitasoon on vaikuttanut enemmän maailmanlaajuinen pandemia.”

 

Yhteisseuraamus (Joint Effect)

Jollekin seuraukselle ajatellaan jotain syytä, vaikka todellisuudessa molemmat ovat jonkin muun syyn seurauksia.

Esimerkki: ”Jomppe on väkivaltainen ja hänen puolisonsa Maikki on masentunut. Varmasti Jompen väkivaltaisuus aiheuttaa Maikin masennuksen.” ”Kuumeesi on alkanut aiheuttaa sinulle punaisia näppyjä.”

Kyseenalaistus: Tunnista eri seuraukset ja osoita niiden olevan jonkin saman syyn seurauksia. Piilossa olevan syyn löytäminen on tässä ensisijaisen tärkeää, ja sen osoittaminen, että seuraukset todella johtuvat siitä.

Vastaesimerkki: ”Mitä jos toisen väkivaltaisuus ja toisen masennus kertovatkin heidän huonosta parisuhteestaan? Monesti huono parisuhde on seurausta siitä mallista, minkä lapsena on oppinut kotoaan vanhemmiltaan. Voisikohan tämän pariskunnan ongelmiin löytyä perimmäinen syy heidän henkisestä perimästänsä asti?” ”Tässä tapauksessa kuume ja punaiset näpyt taitavat molemmat olla vesirokon seurausta.”

 

Nerokas, mutta yhdentekevä syy (Genuine but Insignificant Cause)

Löydetty syy selittää nerokkaasti jotain seurausta, mutta osoittautuukin merkityksettömäksi laajemman tarkastelun alla. Tässä yhteydessä pitää kuitenkin huomioida, ettei yhdentekevyys päde silloin, jos kaikki muutkin löytyvät syyt ovat yhtä yhdentekeviä. Tästä esimerkkinä on äänestystulokset. Jos äänestit ehdokasta B, on periaatteessa sinun syysi, että hän voitti, vaikkakin toisaalta kaikkien äänten joukosta äänesi oli hyvin merkityksetön.

Esimerkki: ”Tupakointi aiheuttaa ilman saastumisen alueellamme.” ”Jos jätät uunin päälle yöksi, aiheutat ilmaston lämpenemisen.”

Kyseenalaistus: Löydä ja nosta esiin oikea syy.

Vastaesimerkki: ”On totta, että tupakointi saastuttaa, mutta sen osuus kaikista ilmansaasteista on hyvin pieni.” ”Uunin käyttö on kyllä varmasti osa sitä, mutta myös erittäin pieni osa sitä.”

 

Väärä suunta (Wrong Direction)

Syyn ja seurauksen suunta on jostain syystä kääntynyt.

Esimerkki: ”Keuhkosyöpä aiheuttaa tupakointia.” “Aina kun menen nukkumaan, aurinko laskee.”

Kyseenalaistus: Anna kausaalinen argumentti osoittamaan, että syyn ja seurauksen suhde on kääntynyt väärään suuntaan.

Vastaesimerkki: ”Ehkä ajatuksissa asiat ovat menneet sinulla solmuun. Tutkimusten mukaan pitkäaikainen tupakointi altistaa huomattavasti keuhkosyövälle.” ”Aurinko laskee jokainen päivä ennalta määrättyyn ja luonnonlakeihin perustuvaan aikaan, mutta sinä voit mennä nukkumaan milloin vain. Tämän vuoksi sinä et voi aiheuttaa auringon laskua.”

 

Monimutkainen syy (Complex Cause) 

Tunnistettu seuraus on todellisuudessa monien eri asioiden (yli syiden) summa, vaikka nyt argumentoija luulee sen johtuvan vain jostain tietystä syystä.

Esimerkki: ”Onnettomuus aiheutui lumikasan aiheuttamasta huonosta näkyvyydestä.”

Kyseenalaistus: Osoita, että tarvitaan enemmän kuin vain tämä yksi annettu syy aiheuttamaan kyseinen seuraus.

Vastaesimerkki: ”Onnettomuus oli ikävä seuraus, mutta sen aiheuttaja oli myös humalassa ja ajoi kolmion takaa tielle. Vaikuttaa siltä, että nämä kaikki asiat yhdessä aiheuttivat onnettomuuden, ei vain lumikasa.”

 

 

Monimerkityksellisyyteen perustuvat argumentaatiovirheet (Fallacies of Ambiguity) [1]

Tähän kategoriaan kuuluvat argumentaatiovirheet perustuvat sanan tai lauseen epäselvään ilmaisuun. Epäselvyys voi syntyä kahdella tavalla:

i) Sana tai lause voi olla monimerkityksellinen, eli se voi tarkoittaa useampaa kuin yhtä asiaa.

ii) Sana tai lause voi olla epämääräinen, eli sillä ei ole selkeästi erottuvaa merkitystä.

 

Väistäminen (Equivocation)

Samaa sanaa käytetään (ainakin) kahdessa eri tarkoituksessa.

Esimerkkejä:

”Minun tietoisuuteni mukaan sinä olet väärässä, tietoisuus on luonut koko maailmankaikkeuden.”

”Pihalla oli kuusi lasta ja mänty.”

Kyseenalaistus: Tunnista sana, jota käytetään useammin kuin kerran, ja sitten osoita sanan määritelmän muuttuminen argumentoinnin aikana. Jos sana määritelmä muuttuu, sitä ei voi enää käyttää samassa kontekstissa.

Vastaesimerkit:

”Nyt on otettava aikalisä ja määriteltävä tuo sana ’tietoisuus’. Puhut tässä sinun tietoisuudestasi, mutta tarkoitatko tässä yhteydessä sillä ymmärrystäsi? Seuraavaksi sanot ’tietoisuuden luoneen koko maailmankaikkeuden’. Onko tämä tietoisuus Jumala tai evoluutio tai jumalallinen voima, vai mitä tarkoitat ’tietoisuudella’ tässä yhteydessä?”

”Käyttämäsi lause on hyvin monitulkintainen. Oliko pihalla siis kuusi kappaletta lapsia ja mänty -puu, vai oliko pihalla kuusi -puu, rappaukseen käytetty työkalu lasta vai ensiaputarvike murtuneen ruumiinosan tukemiseen käytettävä lasta, ja mänty -puu?”

Kommentti: Väistäminen luo egolle suojaa olla väärässä, sillä sanojen uudelleenmäärittelemällä voi yrittää päästä pois väärässä olemisen pinteestä. Väistäminen on tuonut meille myös paljon lapsellista huumoria, sillä melkein jokainen tietää sanonnat, kuten ”laskemaan Joukolla mäkeä” ja ”ensin käydään saunassa ja sitten syödään vasta”.

Erikoinen kokemus: Kerran kaksi ihmistä tapasivat toisensa keskustellakseen henkisistä asioista keskenään. Juttu luisti hyvin, mutta pian alkoi tulla epäselvyyksiä ja erimielisyyksiä. Tuntui silti siltä kuin näissä erimielisyyksissäkin olisi jotain vikana. Otettiin aikalisä ja päätettiin käydä jokainen henkiseen kasvuun liittyvä sana läpi, yksi kerrallaan. Tässä vaiheessa huomattiin, miten samat sanat tarkoittivat eri asioita kummallekin osapuolelle. Kun sitten sanoista luotiin vastaavuustaulukko, huomattiin, ettei keskustelussa oikeasti edes ollut erimielisyyksiä, vaan molemmat olivat samaa mieltä asioista. Epäselvyys syntyi, kun samat sanat saattoivat tarkoittaa jopa täysin vastakkaista kuin ne toisella tarkoittivat. Kun määritelmät saatiin sovittua, keskustelu syveni entisestään ja illasta tuli oikein mainio.

 

Monitulkintainen lause (Amphiboly)

Argumentaatiovirhe syntyy muodostamalla lause, jonka voi tulkita ainakin kahdella eri tavalla.

Esimerkki: ”Poltin sillat takanani.” ”Delfoin oraakkeli kertoi Kroisokselle, että jos hän ryhtyisi sotaan, hän saisi tuhottua suuren valtakunnan.”

Kyseenalaistus: Tunnista monitulkintainen lause ja tuo ilmi sen erilaiset tulkintamahdollisuudet.

Vastaesimerkki: ”Poltitko sillat, kuten pyromaani, vai käytitkö metaforaa?” ”Delfoin oraakkeli ei kertonut Kroisokselle, että tuhoutuva valtakunta olisi hänen omansa, ei vihollisen.”

 

Monitulkintainen korostus (Accent)

Väite on muotoiltu painottamaan eri asiaa, kuin mitä se oikeasti tarkoittaa.

Esimerkki: Henkilöä X epäillään murhasta ja hän vastaa todella ihmeissään: ”Ai, minä olen syyllinen.” Myöhemmin oikeudessa esitetään hänen suora tunnustuksensa: ”… minä olen syyllinen.” ”TUPAKOINTI TEKEE SINUSTA VAPAAN! (tupakointi saattaa aiheuttaa myös keuhkosyövän)”

Kyseenalaistus: Nosta esiin väite ja osoita sen monimerkityksellisyys eri aksenttien kautta.

Vastaesimerkki: ”Emme voi ottaa henkilön X puheita tunnustuksena, sillä kirjallisena asia kuulostaa aivan eriltä, siitä jää ihmettelevä äänensävy pois. Henkilö X oli ihmeissään asiasta, hän ei tunnustanut asiaa.” ”Joskus pienellä präntätty teksti kannattaa lukea, sillä mainokset käyttävät tarkoituksella monitulkintaista korostusta.”

 

 

Kategoriset argumentaatiovirheet (Category Errors) [2]

Kategorisointiin liittyvä argumentaatiovirhe syntyy, jos argumentoija olettaa virheellisesti kokonaisuuden olevan vain osiensa summa. Yhteen liitetyillä asioilla voi kuitenkin olla kokonaisuutena erilaisia ominaisuuksia kuin yksittäisillä osilla on.

Huomautus: Jostain syystä lähde [1] ja lähde [2] tarjoavat kategoriset virheet toisiinsa nähden päinvastaisilla määritelmillä, eli toinen kuvaa ’composition’ kuten toinen kuvaa ’division’ ja vice versa. Lyhyen tarkastelun jälkeen tässä on päädytty käyttämään lähteen [2] tapaa, joka vaikuttaisi olevan lähempänä totuutta.

 

Osiensa summa (Composition) [2]

Koska jokin fakta pätee kokonaisuuden osasille, väitetään sen pätevän myös kokonaisuudelle.

Esimerkki: ”Tiiliseinän jokainen tiili painaa vain pari kiloa, siksi tiiliseinä painaa pari kiloa.” ”Vety (H) ei ole märkää, eikä happi (O) ole märkää, siksi vesi (H2O) ei ole märkää.”

Kyseenalaistus: Osoita tarkastelun alla olevien ominaisuuksien kuuluvan kokonaisuuden osasille, ja ettei sama fakta ole voimassa koko kokonaisuudessa. Jos tarpeen, kuvaile kokonaisuutta hyvin tarkasti ja näytä, ettei sillä voi olla osiensa ominaisuuksia.

Vastaesimerkki: ”Huomaatko, että tiiliseinässä on enemmän kuin yksi tiili. Jokainen tiili painaa pari kiloa, ja koska seinässä on enemmän kuin yksi tiili, se painaa enemmän kuin pari kiloa.” ”’Ei märkä’ on tässä ominaisuus, joka kuuluu vain osasille, ei kokonaisuudelle. Vesi on yhdistelmänä erilainen kuin osasensa.”

 

Summan osaset (Division) [2]

Koska jokin fakta pätee kokonaisuudelle, väitetään sen pätevän myös kokonaisuuden osasille.

Esimerkki: ”Tuo valtio on militaristinen, siksi sen jokainen asukas on militaristinen.” ”Katolinen kirkko kärsii lasten hyväksikäyttö skandaalista, siksi naapurini 100-vuotias vanhus, joka juuri liittyi katolilaiseksi, on syyllinen.”

Kyseenalaistus: Osoita tarkastelun alla olevien ominaisuuksien kuuluvan kokonaisuuteen, ja etteivät ne ole voimassa jokaisella kokonaisuuden osasella. Jos tarpeen, kuvaile osia tarkasti ja näytä, ettei niillä voi olla kokonaisuuden ominaisuuksia.

Vastaesimerkki: ”Militaristisuus kuuluu tässä koko valtion ominaisuudeksi, se päde sellaisenaan jokaiseen valtion yksittäiseen kansalaiseen.” ”Vaikka katolisessa kirkossa on skandaali, sen jokainen jäsen ei ole mukana toteuttamassa sitä.”

Kommentti: Vaikka jokin asia on loogisesti totta, kuten tässä, se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että se olisi samaan aikaan totta universaalin etiikan tasolla. Ehkä voidaankin todeta, ettei ihmisen sydäntä punnita vain logiikan lakien mukaan, vaan myös omantunnon ja korkeamman moraalin mukaan. Jos ihminen on itse mukana vääriä tarkoitusperiä toteuttavissa instituutioissa, yrityksissä tai missä vain, on hän sidottu niiden toimintaan ja tuomioon sydämensä kautta – vaikka loogisen totuuden mukaan näin ei olisikaan…

 

 

Epäkelvot argumentit (Non-Sequitur) [1]

Termi ”non sequitur” tarkoittaa kirjaimellisesti ”se ei seuraa”. Sananparsi selittää tämän osion argumentaatiovirheitä, jotka kaikki johtuvat väärintulkituista seurauksista.

 

Oletettu seuraus (Affirming the Consequent)

Lähtökohdasta ei välttämättä seuraa väitetty johtopäätös. Virhe syntyy ajattelutavassa: JOS A, NIIN B,

Nyt on B,

siksi A.

Esimerkki: ”Jos olen Oulussa, olen Pohjois-Pohjanmaalla. Jos siis olen Pohjois-Pohjanmaalla, olen pakostikin Oulussa.” ”Raipe on rikollinen, hän on tehnyt aiemmin rikoksen, ja tässä meillä on taas rikos – menkää pidättämään Raipe, hän on syyllinen.” ”Televisioväkivalta aiheuttaa nuorisoväkivaltaa. Koska nuorisoväkivaltaa on olemassa, syynä on televisio. [3]”

Kyseenalaistus: Osoita, että vaikka oletukset ovat totta, voi johtopäätös olla epätosi. Yleistetysti: osoita B:n olevan mahdollinen seuraus jollekin muulle kuin A:lle.

Vastaesimerkki: ”Vaikka olet ollut aiemmin Oulussa ja olet tuolloin ollut Pohjois-Pohjanmaalla, olet nyt kuitenkin eri paikassa. Olet nyt Raahessa ja myös tämä paikka on osa Pohjois-Pohjanmaata.” ”On olemassa paljon muitakin rikollisia kuin Raipe, ja ihmiset myös tekevät joskus heidän ensimmäisen rikoksensa. Tämän vuoksi emme voi päätellä Raipen olevan syyllinen rikokseen, emme ainakaan ilman todisteita.”

Huomautus: Matemaattisessa todistamisessa käytetään yhtä suuruuden muodostamiseksi: JOS A, NIIN B sekä JOS B, NIIN A, eli ekvivalenssia. Jos väite on totta molempiin suuntiin, on kyseessä pakko olla sama asia. Suhteutettuna ekaan esimerkkiin: väitä olisi totta JOS-JA-VAIN-JOS Oulu = Pohjois-Pohjanmaa. Ja koska tässä kyseessä ei ole ”=”-tilanne, väite ei voi pitää paikkansa molempiin suuntiin… Joillekin matemaattinen ajattelu voi avata logiikkaa syvällisemmin, ja varmasti joillekin taas looginen ajattelu voi olla portti matematiikan maailmaan.

 

Ennakkotapauksen kieltäminen (Denying the Antecedent)

Argumentaatiovirhe käyttää muotoa: 

JOS A, NIIN B.

Nyt EI A,

siksi EI B.

Esimerkki: ”Jos se haukkuu, se on koira. Nyt se ei hauku, se ei ole koira. [2]” ”Jos olen Oulussa, olen Pohjois-Pohjanmaalla. Nyt en ole Oulussa, en voi olla Pohjois-Pohjanmaalla.”

Kyseenalaistus: Osoita, että vaikka oletukset ovat totta, johtopäätös voi olla virheellinen. Erityisesti voi joutua osoittamaan, että seuraus B voi ilmetä, vaikka A ei ilmenisi.

Vastaesimerkki: ”Olet oikeassa, että koirat haukkuvat (myöntää JOS A, NIIN B). Koirat eivät kuitenkaan aina hauku, ja silti ne pysyvät koirina. (B, vaikka EI A:ta).” ”Vaikka oletuksesi ovat totta, niin Pohjois-Pohjanmaalla on paljon muitakin paikkoja kuin Oulu. Esimerkiksi jos olet Iissä, et ole Oulussa, mutta olet edelleen Pohjois-Pohjanmaalla (B, vaikka EI A).”

 

Epäjohdonmukaisuus (Inconsistency)

Argumentoija muodostaa useamman väitteen siten, etteivät ne voi olla totta kaikki yhtä aikaa. Väitteet voivat olla keskenään ristiriidassa tai ne voivat olla jopa vastakkaisia.

Esimerkki: ”Raimo on pitempi kuin Pekka, Pekka on pitempi kuin Jouko, ja Jouko on pitempi kuin Raimo.” ”Kukaan ei enää käy siellä, se on aivan liian täynnä. [2; Jogi Berra]”

Kyseenalaistus: Oleta yhden väitteen olevan totta, sen jälkeen käytä sitä oletuksena osoittamaan, että jokin toinen väite on epätosi.

Vastaesimerkki: ”Jos me oletamme, että Raimo todella on pidempi kuin Pekka ja että Pekka on pitempi kuin Jouko, ei Jouko voi mitenkään olla pitempi kuin Raimo. Tässä on ristiriita. Matemaattisesti: (R > P JA P > J, SIKSI R > J, ja erityisesti J < R.”

Kommentti: Toisen esimerkin tarjoilija Jogi Berra on Amerikassa yhtä kuuluisa epäjohdonmukaisista sananparsistaan kuin Matti Nykänen on Suomessa. Esimerkiksi: ” Se on ihan fifty-sixty miten käy.”

 

 

Määritelmiin liittyvät argumentointivirheet (Fallacies of Definition) [1]

Määritelmiä tarvitaan, jotta käyttämämme kieli olisi toisten kanssa kommunikoinnissa selkeää ja ymmärrettävää. Määritelmän tarkoitus (voi lukea määritelmä) on tuoda esiin tarkasti, mitä määritelty sana tai konsepti tarkoittaa.

 

Ympäripyöreä määritelmä (Too Broad)

Määritelmä sisältää asioita, jotka eivät määritelmään kuuluisi, ja/tai tekevät siitä liian ympäripyöreän.

Esimerkki: ”Lentokone on taivaalla lentävä objekti.”

Kyseenalaistus: Tunnista mitä määritellään ja millä tavalla. Sen jälkeen kehitä vastaesimerkki löytämällä sellaisia asioita, jotka täyttävät määritelmän ehdot, mutteivat ole määritelty asia.

Vastaesimerkki: ”Lehti lentää tuulessa taivaalla. Onko lehti lentokone?” (tai lintu, helikopteri, frisbee jne.)

Kommentti: Lentokoneen määritelmä ei ole selkeä, sillä on monia muitakin asioita, jotka voidaan määritellä samalla tavalla.

 

Liian suppea määritelmä (Too Narrow)

Määritelmä ei sisällä asioita, jotka siinä kuuluisi olla.

Esimerkki: ”Omenat ovat punaisia ja pyöreitä hedelmiä.”

Kyseenalaistus: Tunnista mitä määritellään ja millä tavalla. Sen jälkeen kehitä vastaesimerkki löytämällä jokin määritelmän asia, joka ei kuitenkaan täytä määritelmän ehtoja.

Vastaesimerkki: ”Eikö Golden Delicious ole omena?”

Kommentti: Omenan määritelmä ei ole selkeä, sillä on olemassa asioita, jotka selvästi kuuluisivat määritelmään, mutta eivät kuitenkaan nyt siihen sisälly.

 

Epäonnistunut havainnollistus (Failure to Elucidate)

Määritelmä on vaikeampi ymmärtää kuin määritelty sana tai asia.

Esimerkki: ”Kirja on pyhä kirja, jos se on jumalaista alkuperää.”

Kyseenalaistus: Tunnista määritelty termi, sekä siihen liittyvät ehdot. Osoita, että ehdot eivät ole yhteen selkeämmin määriteltyjä kuin itse asiakaan.

Vastalause: ”Määritelmäsi perustuu sanoihin ’jumalaista alkuperää’, muttet kerro, mitä se tarkoittaa.”

Kommentti: Määritelmä voisi kuitenkin periaatteessa olla aivan validi, jos edellinen määritelmä olisi määritellyt selkeällä tavalla, mitä tarkoittaa ”jumalainen alkuperä”. Usein epäonnistunut havainnollistus tarkoittaa, ettei määritelmän laatija ole vielä aivan itse hahmottanut esittämäänsä asiaa.

 

Kehämääritelmä (Circular Definition)

Määritelmä käyttää määriteltävää asiaa määritelmän osana.

Esimerkki: ”Ihmisiä ovat vain he, joiden vanhemmat ovat ihmisiä.”

Kyseenalaistus: Totea määritelty asia, ja tämän jälkeen näytä missä kohtaa määritelmää käytetään juuri tätä samaa asiaa.

Vastalause: ”Et voi määritellä ihmistä siten, että käytät ’ihmisiä’ määritelmäsi perusteena.”

Kommentti: Kehämääritelmät voivat olla humoristisia sanontoja, mutta huonoja määritelmiä. ”Pojat ovat poikia.”

 

Ristiriitainen määritelmä (Conflicting Conditions)

Määritelmä on ristiriidassa itsensä kanssa.

Esimerkki: ”Maksimaalinen vapaus saavutetaan vain täyttämällä velvollisuudet.”

Kyseenalaistus: Poimi määritelty asia sekä sen ehdot. Tämän jälkeen osoita ristiriita olettamalla jokin asia todeksi, ja ettei jokin toinen asia voi olla totta yhtä aikaa.

Vastaesimerkki: ”Jotta vapaus voi olla maksimaalista, siihen ei voi liittyä velvollisuuksia.”

Kommentti koskien henkistä tietä: Tässä yhteydessä kannattaa kuitenkin huomioida henkisen tien erityispiirteet. Tasapainon saavuttaminen on juuri ristiriitojen tasapainottamista.

 

 

Selityksiin liittyvät argumentaatiovirheet (Fallacies of Explanation) [1]

Selityksen tarkoitus on vastata kysymykseen: ”Miksi?” Jos esimerkiksi kysytään: ”Miksi koiran nenänpää on kostea?”, tähän kysymykseen tarjotaan jotain selitystä. Mikä sitten määrittelee hyvän tai kelpaamattoman selityksen, sitä voi olla joskus vaikea tunnistaa. Selityksiä voi kyseenalaistaa ja tarkastella ainakin seuraavien argumentaatiovirheiden kautta.

 

Valheellinen perusta (Subverted Support)

On kehitetty selitys kertomaan, miksi jotain tapahtui. On kuitenkin täysin auki, tapahtuiko tämä asia alun perinkään ja/tai asian tapahtumisesta ei ole mitään todisteita.

Esimerkki: ”Kun natsit kävivät kuussa, he saivat kehitettyä uusia aseita sotaa varten.” (myös Yhdysvaltojen vaalivilppisyytökset käyvät tähän esimerkistä)

Kyseenalaistus: Tunnista selitetty asia. Osoita, ettei ole mitään syytä uskoa selitetyn asian oikeasti tapahtuneen.

Vastaesimerkki: ”Ei ole olemassa yhtään todistetta siitä, että natsit olisivat käyneet kuussa, joten etsi väitteellesi uusi pohja.”

Huomautus: Varsinkin monet salaliittoteoriat olettavat jonkin valheellisen perustan olemassaolon, ja sitten selittävät, mitä on tapahtunut. Ehkä onkin helpompi uskoa pahan eliitin ohjaavan ihmisiä, kuin oman alitajuisen varjopuolen…

 

Puutteelliset todisteet (Non-Support)

Selityksen tarkoitus on selittää, mikä jotain on tapahtunut. Tässä tapauksessa asian tapahtumiselle on todisteita, mutta todisteita on fiksattu ja vääristelty jollakin tavalla.

Esimerkki: ”Olen käynyt K-Citymarketissa kaupassa. Se on kalliimpi kauppa kuin Prisma tai Lidl.”

Kyseenalaistus: Tunnista väite ja selitys. Osoita selityksen korruptoituneisuus. Vastaesimerkki: ”Vaikka väitteellesi ilmeisesti on perusteet (linkki tutkimukseen), sinun oma visiittisi ”sittariin” ei vielä riitä todistusaineistoksi tässä tapauksessa.”

Huomautus: Tässä argumentointivirheessä pointti on siis se, ettei se aina riitä, vaikka olisi oikeassa. On kyettävä jollain tavalla osoittamaan oma oikeassa oleminen. Esimerkiksi poliisien on osoitettava todistetusti rikollisen syyllisyys, jotta hän voi saada tuomion. Jos emme tunnistaisi tätä argumentointivirhettä, olisimme hyvin lähelle mielivaltaista tuomitsemista.

Kommentti henkisyyteen liittyen: Eräs vaikeimmista egon illuusioista syntyy siten, että on tuurilla, väärin perustein oikeassa. Tällöin itsensä pitää kyetä kyseenalaistamaan, vaikka olisi oikeassa. On löydettävä oikeat syyt olla oikeassa.

 

Testaamattomuus (Untestability)

Argumentaatiovirhe syntyy, jos väite on muotoiltu niin, ettei teoriaa pystytä mitenkään testaamaan. Teorioita testataan yleisesti niiden muodostamien ennusteiden perusteella. Jos teorian ennusteet toteutuvat, on tämä selkeää todistusaineistoa teorian puolesta, ja vastaavasti jos ennusteet eivät toteudu, on tämä selkeää todistusaineistoa teoriaa vastaan. Jos teoria ei luo ennusteita, sitä ei voida testata. Testaaminen on mahdotonta myös silloin, kun ennusteet toteutuvat joka tapauksessa, ilman teoriaakin.

Esimerkki: i) ”Aina kun ystäväni on sairas, annan hänelle maagista hoitoa, ja hän paranee.” ii) ”UFO kävi luonani eilen. Se ei jättänyt itsestään mitään jälkiä, sillä sen värähtelyt ovat niin matalia, ettei niitä voi mitata.”

Kyseenalaistus: Tunnista teoria. Osoita, ettei teoria luo ennusteita, tai että sen luomat ennusteet toteutuvat ilman teoriaakin (ja jopa silloin, kun teoria on väärässä).

Vastaesimerkki: i) ”Kun ihminen sairastuu, hänen oma kehonsa ja sen puolustusjärjestelmä (joita myös lääkkeet aktivoivat suoraan tai epäsuorasti) parantavat hänet, ellei hänellä ole jotain muutakin kehossaan (tai mielessään) vikana.” ii) ”Väitettäsi ei voi mitenkään todistaa suuntaan tai toiseen. Ehkä voisit pyytää UFO:a käymään uudestaan ja vaikkapa ottaa siitä kuvan tai nauhoittaa teidän keskustelunne.”

Kommentti henkisyyteen liittyen: Vaikka henkisyydessä jotkut asiat toimivat juuri uskon kautta, minkään asian ei kuulu toimia sokean uskon kautta. Jos ihminen toimii totuudesta käsin, hän aivan varmasti uskaltautuu eri asioiden kyseenalaistukseen ja testaamiseen. Testaaminen ja yleisesti ”mittaus” ovat eräs tärkeimmistä keinoista erottaa valheellinen taikausko oikeasta, totuuteen perustuvasta henkisyydestä.

 

Kiikaritähtäin (Limited Scope)

Teoria selittää vain erittäin tarkasti kohdennetun asian/ilmiön, ei mitään muuta.

Esimerkki: ”Ihminen sairastuu skitsofreniaan, kun yhteys hänen aivojensa osien välillä katkeaa.” ”Mieleni ei enää toimi oikein, olenkohan tullut hulluksi?” ”Ihmiset tekevät hätiköityjä ratkaisuja, koska he eivät käytä tarpeeksi aikaa ratkaisujen pohtimiseen.” [2]

Kyseenalaistus: Tunnista teoria sekä ilmiö, jota se kuvaa. Osoita, ettei teoria selitä mitään muuta. Anna vastaväite, että teoria, joka selittää vain yksittäisen ilmiön, on mitä todennäköisimmin keskeneräinen ja vajavainen.

Kommentti: Kiikaritähtäin ei oikeastaan selitä teoriaa, vaan se pikemminkin selityksessään kertoo uudestaan saman asian kuin teoria/väite. Jotta voimme ymmärtää paremmin esimerkiksi yllä olevan esimerkin esille nostamaa tautia, tulee meidän ymmärtää, mikä katkaisee yhteyden aivojen osien välillä.

 

Pintaliitäjä (Limited Depth)

Yleensä teoriat selittävät asioita/ilmiöitä vetoamalla johonkin tiettyyn syyhyn tai ilmiöön. Teoria syyllistyy pintaliitäjäksi, jos se ei toimi edellä mainitulla tavalla, vaan pikemminkin vain viittaa osallisuuteen jossakin kategoriassa tai kontekstissa.

Esimerkki: ”Kissani tykkää tonnikalasta, koska se on kissa.” ”Hän on juro, koska hän on suomalainen mies.” ”Hän on tyypillinen kauris (horoskooppimerkki), tai persoonallisuustyyppi se ja se.”

Kyseenalaistus: Pintaliitäjä -selitys yrittää selittää väitettä liittämällä sen johonkin samankaltaiseen kategoriaan tai kontekstiin. Kyseenalaistus voi hyväksyä tämän, mutta samalla vaatia jatkoselitystä ja perusteita koko kategoriaan/kontekstiin liittyen.

Vastaesimerkki: ”Hyvä on, kissasi pitää tonnikalasta, koska on kissa. Miksi kissat pitävät tonnikalasta?”

Kommentti: Muun muassa stereotyyppinen ajattelu sortuu pintaliitäjäksi. Onkin hyvä pohtia, onko asia todella näin. Täyttääkö 100 % kategoriaan kuuluvista alkioista esillä olevat ehdot?

 

 

Syllogistiset argumentaatiovirheet (Syllogistic Fallacies) [1]

Syllogistiset, eli johtopäätöksiin liittyvät argumentointivirheet muodostuvat johtamalla todeksi oletetuista lauseista virheellinen johtopäätös. Lue lisää aiheesta syllogismi. Esimerkki on suoraan Wikipediasta: Syllogistiset päätelmät on tapana esittää kolmella allekkaisella rivillä seuraavaan tapaan; lauseiden lopusta jätetään tällöin usein pisteet pois:

Kaikki ihmiset ovat kuolevaisia

Sokrates on ihminen

Siis Sokrates on kuolevainen

Selkokielellä sanottuna syllogistinen päätelmä sisältää siis kaksi lausetta, joista voidaan vetää loogisesti oikeita tai vääriä johtopäätöksiä.

 

Neljän termin argumentaatiovirhe (Fallacy of the Four Terms)

Kategorinen syllogism sisältää kolmen termin sijaan neljä termiä.

Esimerkki:

Koirat ovat eläimiä

Kissat ovat nisäkkäitä

Joten koirat ovat nisäkkäitä

Kyseenalaistus: Tunnistetaan kaikki neljä termiä ja osoitetaan ne keskenään eri asioiksi.

Huomautus: Joissakin tilanteissa samalla sanalla voidaan tarkoittaa useampaa eri asiaa, ja tämän vuoksi sanan määrittely ääneen voi tulla tarpeeseen. Henkisissä aihealueissa varsinkin sana tietoisuus voi tarkoittaa montaa eri asiaa ja eri ihmiset voivat käyttää sitä hyvinkin eri tavoin.

 

Lajittelematon keskiosa (Undistributed Middle)

Tässä argumentaatiovirheessä virheen muodostaa keskimmäinen termi. Keskimmäinen termi ei koskaan viittaa kaikkiin alkioihin siinä kategoriassa, jota se kuvaa.

Esimerkki:

Taistelun X kaikki sotilaat kuolivat

Ukkini kuoli sodassa

Ukkini oli taistelussa X

Kyseenalaistus: Osoitetaan, että kaksi luotua kategoriaa ovat toisistaan erillisiä, vaikka ne jakaisivat saman ominaisuuden. Yllä olevassa esimerkissä keskimmäinen termi on ”kuolla”.

Vastaesimerkki: ”Et voi yleistää, että kaikki kuolleet olivat taistelussa X. Myös tätini on kuollut, eikä hän ollut tuolloin vielä edes syntynyt…”

 

Kielletty suurentelu (Illicit Major) 

Johtopäätöksessä viitataan johonkin kategoriaan kokonaisuutena, vaikka lauseissa tästä kategoriasta on käytetty vain osaa.

Esimerkki:

Kaikki turkulaiset ovat suomalaisia

Oululaiset eivät ole turkulaisia

Siksi oululaiset eivät ole suomalaisia

Kyseenalaistus: Osoitetaan, että predikaatti kategoria (tässä suomalaiset) sisältää muitakin alkioita kuin vain ensimmäisessä lauseessa mainitut. Tämä paljastaa johtopäätöksen ristiriidan. Lue lisää sanasta predikaatti https://fi.wikipedia.org/wiki/Predikaatti_(logiikka)

Vastaesimerkki: ”On kyllä totta, että turkulaiset ovat suomalaisia, mutta esimerkiksi Suomen entinen presidentti Martti Ahtisaari on oululainen, ja hän on myös suomalainen. Tämän vuoksi ei päde, että vain turkulaiset olisivat suomalaisia.”

 

Kielletty pienentely (Illicit Minor)

Johtopäätöksessä viitataan tietyn kategorian kaikkiin jäseniin, vaikka lauseissa ei näin ole määritelty.

Esimerkki:

Kaikki kommunistit vaativat vallankumousta

Kaikki kommunistit kritisoivat kapitalismia

Kaikki kapitalismia kritisoivat vaativat vallankumousta

Kyseenalaistus: Osoitetaan, että subjekti kategoriassa on olemassa muitakin jäseniä kuin vain lauseissa kuvatut. Tämä paljastaa ristiriidan.

Vastaesimerkki: ”Myös jotkut muut ihmiset kritisoivat kapitalismia kuin kommunistit. He eivät kuitenkaan välttämättä jaa muita kommunistien arvoja ja mielipiteitä. Väitteesi ei siis kelpaa yleistettynä versionaan…”

 

Eksklusiiviset premissit (Exclusive Premises) 

Kategorinen syllogismi sisältää kaksi negaatiossa olevaa premissiä.

Esimerkki:

Ahvenanmaalaiset eivät ole ruotsalaisia

Ruotsalaiset eivät ole suomalaisia

Siksi ahvenanmaalaiset eivät ole suomalaisia

Kyseenalaistus: Oleta lauseiden olevan totta. Etsi esimerkki, joka täyttää lauseiden totuusehdon, mutta aiheuttaa ristiriidan johtopäätöksen kanssa.

 

Myönteinen johtopäätös negatiivisesta premissistä (Drawing an Affirmative Conclusion From a Negative Premise)

Kategorisen syllogismin johtopäätös on positiivinen, vaikka vähintään yksi lauseista on negatiivinen.

Esimerkki:

Alle 72-vuotiaat eivät ole senioreita

Seniorit eivät ole nuorisoa

Siksi kaikki alle 72-vuotiaat ovat nuorisoa

Kyseenalaistus: Todetaan lauseiden oikeellisuus, mutta etsitään esimerkki, joka selkeästi on ristiriidassa johtopäätöksen kanssa.

 

Eksistentiaalinen virhe (Existential Fallacy) 

Jos kaksi universaalia väitettä käyttää muotoa ”kaikki”, myös johtopäätöksen tulisi toimia näin. Eksistentiaalinen virhe syntyy, kun johtopäätös on muotoa ”osa”.

Esimerkki:

Kaikki hiiret ovat nisäkkäitä

Kaikki nisäkkäät hengittävät

Siksi osa hiiristä hengittää

Kyseenalaistus: Totea lauseiden oikeellisuus ja universaalius (eli että ne koskettavat kaikkia kategorioiden alkioita), mutta kyseenalaista johtopäätös.

Vastalause: ”Miksi vain osa hiiristä hengittää, jos totuudenmukaiset lauseet ovat universaaleja, eli koskevat kaikkia hiiriä ja nisäkkäitä?”

 

 

Argumentaatiovirheiden lähteet

[1] Stephen Downes. Stephen's Guide to the Logical Fallacies. Brandon, Manitoba, Canada, 1995-2010. http://www.fallacies.ca

[2] Logically Fallacious. (2020) Lähde [2] saattaa olla tällä hetkellä internetin kattavin sivusto aiheeseen liittyen. URL: https://www.logicallyfallacious.com/logicalfallacies/Limited-Scope

[3] Skepsiksen sivuilta löytyvä virhelista argumentointiin liittyen. URL: https://www.skepsis.fi/jutut/virhelista.html

[4] Wikipedian artikkeli ”Olkinukke”. URL: https://fi.wikipedia.org/wiki/Olkinukke

Huomautus: Jos lähdettä ei ole erikseen mainittu, lähteenä toimii [1]. Suomennokset, huomautukset ja kommentit on laadittu Totuudentalossa.

 

Myös Wikipediasta löytyy kattava kokoelma erilaisia argumentaatiovirheitä:

https://fi.wikipedia.org/wiki/Argumentointivirhe

 

FacebookTwitterGoogle BookmarksLinkedinPinterest

Sivustolla on käytössä muutama eväste (vain kävijämäärien analysointiin ja käyttökokemuksen parantamiseen, ei myyntiin tai markkinointiin liittyen).