Osaaminen (myös kyvykkyys, tieto-taito jne.) on jonkin ympäristöstä napatun informaation suhteen muodostettu käyttäytymismalli. Osaaminen muodostuu aina eli vaikka käyttäytymismalli olisi kuinka huono ja tilanteeseen epäsopiva, on kyseessä silti kyseisen henkilön osaaminen juuri kyseisen asian suhteen. Osaamisen suhteen käyttäytyminen voi olla myös näkymätöntä, eli ajatuksissa tapahtuvaa. Tästä on hyvä esimerkki muistitekniikoiden käyttäminen. Lähestytään osaamista myös toisen esimerkin kautta.

 

Esimerkki 1. (jakolaskun oppiminen)

Kun opettelemme jakolaskun periaatteet koulussa, prosessi etenee suurin piirtein seuraavalla tavalla. Opettaja ja/tai vanhemmat kertovat meille jakolaskun olevan mahdollista. Tällöin meillä muodostuu oppimista avustava Uskomus: jakolasku on mahdollista. Seuraavaksi opimme koulukirjasta opettajan välityksellä uuden termin ja siihen liittyvän määritelmän. Tämä on informaation saamista Ympäristöstä. Ja vielä kolmanneksi sitten opettelemme jakolaskuihin liittyviä laskutoiminpiteitä ja näin varmistamme oppimamme asian omakätisesti. Tämä on Käyttäytyminen. Vasta tämän jälkeen meillä on kyseessä Osaaminen. Osaamisen muodostumiseen tarvittiin siis uskomus, informaatiota ja käyttäytymistä.

 

Osaaminen = (Uskomus) + Informaatio + Käyttäytyminen.

 

Yleisemmin voidaan todeta, että valitsemamme käyttäytyminen prosessoi informaatiota ympäristöstä ja täten jalostaa siitä meille riittävien toistojen jälkeen osaamisen. Kuitenkin aina lopulta osaaminen vaatii sen, että uskomme osaavamme asian. Ja kun uskomme tulleemme hyväksi jossain osaamisessa, saatamme huomaamattamme jalostaa sen jopa osaksi identiteettiämme. Tällöin luulemme kohta totuudeksi, että olemme jonkinlaisia, vaikka kyseessä on vain ja ainoastaan osaamisen jokin muoto.

 

Esimerkki 2. (ylensyönti)

Tässä esimerkissä löydämme ympäristöstä jotain ravintoainetta. Syyksi kelpaa jokin mahdollinen pula-ajan kokemus, ravinnevajaus tai itserankaisu, jonka seurauksena alamme ahmia ruokaa. Aluksi mahalaukku ei millään jaksa ottaa paljon tavaraa vastaan, mutta pian se alkaa venyä ja tottua uuteen käyttäytymiseen. Ajan kuluessa saatamme omin silmin havaita miten hyvä syöjä meistä on tullut. Näin syntyy uskomus: "olen ahmatti" ja myöhemmin siihen liityvä toinen uskomus "olen läski". Näin toimiessamme käytämme "Minä Olen" verbiä (Jumalan nimi) hyväksi ja luomme ruoan syömisestä osan identiteettiämme. Kaikki tämä johtaa ajatukseen, että olen lihava tai että en osaa olla syömättä jne. Tämä ei kuitenkaan ole totta, vaan kyseessä on vain opittu taito, joka voidaan käänteisessä järjestyksessä myös poisoppia ja siten ns. parantuminen on helposti mahdollista. Samalla tavalla voidaan mallintaa esim. alkoholismi, tupakan polttaminen sekä kaikki muut paheet. Toisaalta samoin voidaan mallintaa kaikki hyveet ja niiden ilmenemismuodot.

 

Oppiminen johtaa osaamiseen

Oppiminen on osaamisen jalostamista. Myös osaaminen jakaantuu kahteen maailmaan. Voit omata taitoja kuten muistipalatsin rakentaminen, ristikatsetekniikka hypnoosissa tai jotain mielenhallintaan liittyviä tekniikoita: tällöin taito on puhtaasti mentaalinen. Toisaalta taito voi olla fyysisempi kuten taito aja polkupyörällä tai taito soittaa jotain soitinta. Periaatteessa kuitenkin osaaminen on aina ensin mentaalista ja sitten se käyttäytymisen kautta ilmenee ulos näkyvänä eli fyysisenä osaamisena.

 

Itseasiasssa kenen tahansa on mahdollista oppia kaikki maailmassa ilmenevä osaaminen. Asiat, joita harjoittelet jatkuvasti, jalostuvat taidoiksi, jotka vastaavasti jalostuvat osaamiseksi riittävän ajan ja toistojen lukumäärän kanssa. Tietysti tässä kohti homma voi mennä vikaan, jos sinä itse tai joku muu asentaa sinun mieleesi jonkin rajoittavan uskomuksen (esim. meidän suvussa ei ole kielipäätä, suuntavaistoa tai taiteellisuutta). Mielemme toimii myös automaattisesti osaamisen suhteen. Aina kun huomaamme jonkin käyttäytymismallin toimivan jossain tilanteessa, opimme sen ja alamme käyttämään sitä uudestaan ja uudestaan. Tämä on vahva linkki oppimisen, muistin ja osaamisen välillä.

 

Lahjakkuuden suhde osaamiseen

Nykyään puhutaan paljon lahjakkuudesta. Tämä ymmärretään jonkinlaisena luonnollisena mahdollisuutena olla hyvä jossain vähemmällä työllä kuin muut. Lahjakkuudella voi olla useita eri puolia: voidaan puhua koululahjakkuudesta tai älykkyydestä. Voidaan myös ajatella, että on olemassa kielellinen, matemaattinen, musiikillinen, visuaalinen, kehollinen eli motorinen sekä sosiaalinen lahjakkuus. Muistetaan vielä erikseen myös mainita tunneäly eli Itsetuntemuksellinen lahjakkuus, jota olemme tässä juuri kehittämässä.

 

Mitä lahjakkuutta sinä itsessäsi tunnistat? Entä mitä tietoja ja taitoja sinulla on?

 

Mitä ajattelet yleisesti lahjakkuuden ja osaamisen suhteesta? Oletko muodostanut uskomuksia kuten: toisilla on parempi kielipää, matemaattinen laskentakyky tai sävelkorva kuin sinulla?

 

"One hour per day of study will put you at the top of your field within three years. Within five years you'll be a national authority. In seven years, you can be one of the best people in the world at what you do." (Earl Nightingale)

 

Mitä jos osaamistasi rajoittavat ajatukset kumpuavatkin jostain muusta lähteestä kuin totuudesta? Mitä jos kaikki taidot on mahdollista oppia oikeilla tekniikoilla ja juuri sinulle luonnollisella oppimistavalla? Jos se onkin laiskuus tai jokin muu osaamisen muoto, joka on vallannut tilan siltä minkä sinä haluaisit osata? Tai mitä jos joku onkin vakuuttanut sinut osaamattomaksi jonkin sinulle täysin luonnollisen asian suhteen? Tai mitä jos oletkin itse päättänyt identiteettitasolla olla nainen, joka ei osaa korjata wc-pönttöä, tai vastaavasti mies, joka ei osaa vaihtaa vaippoja? Kun ajattelet osaamista nyt uusin silmin, voit varmasti jo jokseenkin olla samaa mieltä siitä, että kaikki asiat ovat mahdollista oppia kenelle tahansa.

 

Esimerkki 3. (peilikirjoitus)

Peilikirjoitus tarkoittaa kykyä kirjoittaa normaaliin kirjoitukseen verrattuna vastakkaiseen suuntaan siten, että valmis teksti on mahdollista lukea peilin kautta aivan normaalisti. Tiede selittää nykyään tämän taidon olevan perinnöllinen tai sen on aiheuttanut jokin aivovamma. Totuuden talon eräs tutkimusprojekti kuitenkin selvästi osoittaa, että jokainen ihminen voi oppia peilikirjoitustaidon muutamassa minuutissa (mikäli et usko, voit tulla itse oppimaan sen). Oppiminen on mahdollista, kun koehenkilön aivot yhdistävät luontaisen kyvyn peilata normaalia tekstiä. Tämän jälkeen kaikki tapahtuu alitajuisesti. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että myös esimerkiksi peilikirjoituksen osaaminen ei liity millään muotoa yksilöllisiin geeneihin, vaan oikean oppimistavan löytämiseen ja ymmärtämiseen.

 

Pohdi hetken aikaa minkälaista osaamista haluaisit oppia?

 

"Uskotpa osaavasi tai et - olet aina oikeassa." (Henry Ford)

 

Haluaisitko osata rentoutua paremmin tai hypnoosin avulla auttaa muita ihmisiä voimaan paremmin? Haluaisitko osata rakentaa muistipalatsin, johon voit tallentaa mitä tahansa tietoa ja se on aina muistisi ulottuvilla? Haluaisitko oppia luovaksi mielikuvituksen käyttäjäksi? Haluaisitko oppia lukemaan ihmisten elekieltä ja tulkitsemaan valheita? Haluaisitko oppia tulkitsemaan pyhiä kirjoituksia ja ymmärtämään egyptiläisten hieroglyfien ohella symbolien ikuista kieltä? Haluaisitko oppia murtamaan historian ihmeellisiä mysteerejä tai luomaan uutta tiedettä? Haluaisitko oppia tuntemaan totuuden itsessäsi ja luonnonlakien taustalla? Tai kuten Buddha sanoisi: haluatko lopettaa henkilökohtaisen kärsimyksen?

 

Jos vastasit joihinkin kysymyksiin kyllä, olet opiskelemassa oikeassa paikassa. Sinulla on mahdollisuus oppia kaikkia ylläolevia taitoja sekä oman harkintakyvyn mukaan arvostella, mitkä taidoista ovat niin arvokkaita ja tärkeitä, että niistä kannattaa jalostaa osaaminen.

FacebookTwitterGoogle BookmarksLinkedinPinterest

Sivustolla on käytössä muutama eväste (vain kävijämäärien analysointiin ja käyttökokemuksen parantamiseen, ei myyntiin tai markkinointiin liittyen).