Mikä on vallitseva aistisi -harjoituksessa kartoitetaan omaa sanastoa ja ajatusten rakennetta. Opituilla tiedoilla on mahdollista tunnistaa, mikä viidestä aistista hallitsee omia ajatuksia ja jopa elämänvalintoja. Ensin tehdään lyhyt kirjoitusharjoitus ja tämän jälkeen tulkitaan omaa tekstiä.

 

Kirjoita 100 sanan mittainen tarina. Ota aiheeksi vaikkapa paras muistosi tai pahin pelkosi. Tarina pitää olla valmis ennen, kuin siirryt seuraavaan vaiheeseen, eli varsinaiseen opetukseen. Jos opiskelet ensin ja vasta sitten kirjoitat, tulet huijaamaan juuri saamillasi opeilla itseäsi, etkä välttämättä saa enää totuudenmukaista tulosta. Kirjoita siis tarina nyt, ennen kuin jatkat lukemista.

 

Aisteista

Jokainen ihminen käyttää haluamattaan ja tiedostamattaan viittä aistiaan koko ajan. Aisteja käytetään kahdessa eri maailmassa. Fyysisessä maailmassa voidaan konkreettisesti nähdä asioita, kuulla tarinoita, tuntea kipua jalassa, maistaa hyvää ruokaa tai tuoksutella kukkakedolla. Sitten on se toinen maailma, joka on mentaalinen. Mentaalisessa maailmassa, eli ajatusmaailmassa viisi aistia toimii täsmälleen samalla tavalla, mutta nyt ne toimivat välillisesti. Jos pyydän sinua esimerkiksi kuvailemaan eilistä päivääsi, saatat kertoa minulle seuraavia asioita:

 

"Eilen oli hieno ilma, aurinko paistoi ja oli upeita pilviä taivaalla." Tässä käytät näköaistiasi kuvailemaan eilistä tapahtumaa, sillä et voi tietää auringonpaisteesta ja pilvistä mitään, ellet olisi käyttänyt näköäsi. Tässä vaiheessa voit myös käyttää fraasia "taivas näytti hienolta", jolloin kuvailet sanasi "näyttää" kautta suoraan näköaistia.

 

"Tapasin erään ystäväni ja hän kuulosti oudolta. Ja pian hän kertoi minulle huonoja uutisia." Tässä lauseessa keskityt kuuloaistiin, sillä termit "kuulosti oudolta" ja "kertoi" viittaavat juuri kuuloaistiin.

 

"Lounaan jälkeen minulle tuli tunne, että pitää lähteä kaupungille. Kaupassa sitten kokeilin päälleni uutta puseroa ja ostin sen." Tässä esimerkissä olet tunneaistin varassa, sillä termit "tuli tunne" sekä "kokeilin päälleni" viittaavat selvästi siihen, että koet asioita kertoessasi niistä.

 

Hyvin usein vallitseva aistikanava on jokin kolmesta yllämainitusta. Miltä sinusta itsestäsi tuntuu? Näetkö kuulon tärkeässä roolissa, kun kuvailet ja kerrot asioita muille ihmisille? Vai pidätkö tarinoiden kertomisesta ja kuulumisten tunteellisesta vaihtamisesta?

 

Ihmisen silmistä näkee, mitä yksilö-sielun osaa hän milloinkin käyttää. Tätä tietoa voidaan hyödyntää myös aistikanavien kartoittamisessa ja itsetutkiskelussa. Jos ihmisen silmät viihtyvät paljon ylöspäin katsellen, ihminen lähes poikkeuksetta kuvailee näköaistinsa kautta asioita ja kokemuksiaan muille. Jos silmät pysyvät korvien kanssa linjassa, on vallitseva aistikanava kuulo. Ja vielä kolmanneksi, jos ihmisen silmät painuvat usein alaviistoihin, hän käyttää tunnetta ja tuntoaistiaan viestinnässään. Tuntoaisti on jaettu kuvassa 17 vasemmalla puolella ilmenevään tunne-osaan ja oikealla puolella sijaitsevaan järkeen.

 

Kuva 18. Silmistä erottuvat aistikanavat: näkö, kuulo ja tunto

 

Hajuaisti ja makuaisti ovat usein vain tukevia aistikanavia. Niihin liittyy monesti metaforia, kuten "haistan palaneen käryä", "homma alkaa maistua puulta" tai "ei mitään hajua, mitä tässä nyt tapahtuu". Jos ihminen käyttää näitä kahta aistia paljon puheessaan, on se usein hyvin erottuvaa ja hänen kanssaan on helppo tulla juttuun, kunhan vain käyttää hänelle maistuvia kielikuvia.

 

Itsensä ja toisten manipuloinnista

Kun ihminen on tietoinen aistikanavien olemassaolosta ja osaa hahmottaa niiden toimintaa sekä tunnistaa omaa toimintaansa, on hänellä mahdollisuus yliotteeseen ja manipulointiin vuorovaikutustilanteissa. Jos esimerkiksi autonmyyjä tuntee aistien salaisuudet, hän osaa ohjata tunneihmisen heti koeajolle, eikä yritä näyttää hänelle hienoja ominaisuuksia, jotka uppoavat vain näköihmisiin. Lisäksi, jos yrität vain kertoa kaiken, mitä autossa on, on taktiikkasi tuhoontuomittu, ellei edessäsi seiso juuri sellainen ihminen, joka haluaa kuulla kaikesta kaiken.

 

Omien ja toisten aistien kanssa leikkiminen on kuin peilaamista ja harmonian hakemista. Usein hyvät ystävykset puhuvat samoilla lauserakenteilla ja käyttävät samoja metaforia ja äänenpainotuksia puheessaan. Tällöin heillä on automaattisesti hyvä yhteys toisiinsa ja toistensa mieliin (NLP:ssä puhutaan tunneyhteydestä). Tällainen tilanne on kuin alitajuntojen keskustelua, jossa tietoiset mielet vain yrittävät pysyä mukana. Toisaalta, jos kaksi samaa aistikanavaa käyttävää ihmistä tapaavat toisensa sattumalta, voivat he ajatella, että nyt tuntuu, kuin olisimme tunteneet aina, vaikka olemme tunteneet vasta hetken. Kyse on alitajuisista prosesseista, jotka vievät tiedostamattomia mieliä kuin pässiä narunjatkona. Tässä pässi narunjatkona viittaa näköaistiin, sillä kyseessä on hyvin visuaalinen mielikuva. Tai näin se on ainakin minulle. Joku toinen voi ajatella pässin määkymistä ja raahausääniä, jotka tilanteesta syntyvät. Ja kolmas voi samaistua pässiin tunteen tasolla, jolloin hän kokee itsensä vangituksi ja pakotetuksi tämän metaforan edessä.

 

Näetkö, kuuletko vai tunnetko, miten olet oppinut uuden asian? Ehkä sinulla on jo haju siitä, miten aistit toimivat sekä fyysisessä että mentaalisessa maailmassa. Nyt sinulla on myös mahdollisuus kehittää itseäsi. Jos olet esimerkiksi vahvasti visuaalinen henkilö, eli käytät näköaistiasi kuvailemaan asioita muille ja itsellesi, voit alkaa tutustumaan kuulo- ja tuntoaistin maailmaan. Suosittelen sinulle musiikin kuuntelua, jonkin soittimen soittamista ja tunteista puhumista. Jos löydät todella vastenmieliseltä vaikuttavia asioita, ne ovat juuri niitä oikeita sinun itsesi kehittymiseen ja mielesi avartumiseen.

 

Paluu harjoitukseen

Ota seuraavaksi kirjoittamasi tarina eteesi. Käy tarinaa sana kerrallaan läpi. Tunnista sanoista niihin liittyvä aisti, ja jos olet käyttänyt metaforia, mieti tarkkaan mihin aistiin ajatuksesi on liittynyt. Pidä vaikka tukkimiehen kirjanpitoa siitä, kuinka monta kertaa olet käyttänyt mitäkin aistia. Lopulta näet edessäsi tuloksen, ja voit päätellä, onko sinulla jokin hyvin vahva ja dominoiva aisti, vai oletko kenties oppinut käyttämään kahta aistia tasapainossa. Harvemmin kenelläkään on heti kaikki aistit tasapainossa, vaan lähes poikkeuksetta jokaiselta löytyy vallitseva aistikanava.

 

Voit myös varovasti yleistää oppimaasi asiaa. Onko vallitseva aistikanavasi havaittavissa elämässäsi jotenkin? Usein näköaisti viittaa elokuvien katsomiseen ja taulujen tai sisustuksen ihastelemiseen - esteettisyyteen. Toisaalta kuulo viittaa itselleen ääneen lukemiseen (eli kirjoista pitämiseen) tai tarinoiden kertomiseen ja musiikin parissa viihtymiseen. Tunneihmiset tykkäävät itse nauttia ja tehdä asioita – he haluavat, tai oikeastaan janoavat kokemuksia.

 

Aistit voivat aiheuttaa myös ongelmia. Jos mieli ryhtyy väärin perustein yhdistämään esimerkiksi tunteita ruokaan, tulee ihmisestä niin sanottu tunnesyöppö, ja hänen on todella tärkeä tiedostaa tämä asia heti. Jos tunteiden väärinkäyttöä ei huomaa, voi paino alkaa nousta, eikä enää jossain vaiheessa näin yksinkertaista asiaa osaa itselleen hahmottaa. Toisaalta vahvasti visuaalinen ihminen voi tehdä näköaistilleen miellyttäviä, mutta muutoin erittäin huonoja ostopäätöksiä autojen, asunnon ja muiden elämälleen merkittävien asioiden kanssa. Mikä on vallitseva aistisi?

 

FacebookTwitterGoogle BookmarksLinkedinPinterest

Sivustolla on käytössä muutama eväste (vain kävijämäärien analysointiin ja käyttökokemuksen parantamiseen, ei myyntiin tai markkinointiin liittyen).