3. Hengen pimeä lepotila ja valon liike

Kolmas hengen ominaisuus on sen lepo ja pimeys. Kun pyhissä kirjoissa puhutaan symbolein ”annan teille levon” tai ”sielunne löytää ikuisen levon” viitataan sillä juuri tähän ominaisuuteen. Henki on siis aina levossa, eli vaikka maailmankaikkeudessa kaikki muut asiat liikkuvat, henki ei liiku, vaan pysyy aina samana ja samassa kohdassa. Fyysikot kutsuvat ajatusta ikuisesta lepokoordinaatistosta eetteriksi ja sitä etsittiin aktiivisesti tieteessä satoja vuosia. Hengen liikkumattomuus, eli ikuinen lepo, ja valon vastakohta, eli pimeys, muodostavat hengen ominaisuuden, josta käytetään nimeä Haam Raamatussa ja Kuk egyptiläisessä traditiossa.

Esimerkki (Einstein ja mustat aukot)

Vasta, kun Einstein muotoili suhteellisuusteoriaansa, hän lopulta hylkäsi eetterin käsitteen kokonaan – ilman perusteita. Pohditaan tilannetta, jossa koordinaatisto on asetettu mustan aukon singulariteettipisteeseen ja sitä verrataan muualla oleviin koordinaatistoihin. Tällöin huomataan näiden kahden koordinaatiston noudattavan eri lainalaisuuksia. Tämä on ristiriitatilanne, sillä suhteellisuusteoria rakentuu kahden perusolettamuksen päälle, joista toinen toteaa kaikkialla maailmankaikkeudessa olevan voimassa samat lainalaisuudet. Käsissämme on nyt tilanne, jossa näin ei ole, ja tällöin suhteellisuusteoria ei ole yleispätevä. Se on korkeintaan osa teoriaa, joka yhdistää molemmat hengen osat – tiedon ja elämän. Einstein oli syventynyt vain elämään, johon kuuluvat esimerkiksi valo ja nopeus, sekä ne yhdessä, eli valonnopeus.

Yksilösielun yhteys ikuiseen lepoon

Tutkitaan seuraavaksi yksilösielun yhteyttä hengen lepo-osaan. Kuten aiemmin on määritelty, yksilösielu voidaan ajatella matemaattisesti lukujonona An. Tässä sielun ajatusjonossa jokaisen ajatuksen väli on suhteellisen muuttumaton, eli pituus a(i+1) – a(i) = k, missä k on vakio. Määriteltiin myös, että ajatusjono on normaalissa arkielämässä yhtä pysyvä kuin vaikkapa pulssi tai verenpaine. Ajatusjonon voi helposti sisäistää, kun ajattelee ihmisen mieltä videokamerana. Kun katsomme videokameran kuvaa, näkö ja muut aistit luovat ajatuksiimme illuusion tapahtumien liikkeestä, vaikka todellisuudessa kyse on vain yksittäisistä kuvista, joita näytetään hyvin pienellä välillä. Juuri nämä yksittäiset kuvat ovat uskomuksiamme – ajatuskuviamme.

Jotta ajatusjonosta voidaan nostaa esille kaksi hengen osaa, jaetaan se kahteen osaan:

1. Jokainen yksittäinen ajatus liittyy ihmisen sieluun ja sen vuoksi elämään. Kuvan 4 a-kirjaimet eri alaindeksillä ovat siis ihmisen eri ajatuksia, jotka yhdessä muodostavat ajatusjonon. Ensimmäinen ajatus a(0) on tuoreen tsygootin, eli ihmisen ensimmäisen solun, ensimmäinen tiedostumaton lihasmuistijälki. Ajatuksia tulee sieluun sisään jatkuvalla syötöllä koko elämän ajan tuosta hetkestä eteenpäin, ja viimein jossain koittaa viimeinen ajatus a(n), jossa ihmisen fyysinen elämä tämänhetkisessä kehossa päättyy.
2. Jokainen muuttumaton tyhjä tila ajatusten välissä ei liity ihmisen sieluun, ja siksi se liittyy suoraan tietoon ja henkeen. Tämä havainto paljastaa meille meditaation syvimmän olemuksen ja tavoitteen: mielen hiljentäminen johtaa tietoon, kohti perimmäistä totuutta. Tämä selittää myös toisen mielenkiintoisen asian: joskus, kun ihminen suuttuu, hän saa uskomattoman rauhan tunteen heti suuttumuksen jälkeen ja kykenee esimerkiksi huippusuorituksiin urheilussa. Tässäkin on kyse normaalin ajatusjonon heiluttamisesta, mikä johtaa meditatiiviseen yhteyteen mielen syvemmillä tasoilla.

Normaaliolosuhteissa ihmisen ajatusjono on lähes täysin tiedostumaton ja siten elämän hallussa. Tämän vuoksi rukoilutekniikoiden, eli hypnoosin ja meditaation harjoittelu on niin tärkeää – ne ovat keino oppia ensin tuntemaan omaa tiedostumatonta mieltä, sekä sen jälkeen oppia täydellisessä hiljaisuudessa ja mielen yksinäisyydessä saamaan kontakti hengen tieto-osan kanssa.

Unista ja niiden näkemisestä

Ajatusjono auttaa meitä ymmärtämään unen rakennetta ja se antaa selityksen unien esiintymiselle. Vaikka tietoinen mieli illalla nukahtaa ja aivot siirtyvät lepotilaan, ei sielumme (ajatusjono) lopeta ikuista kulkuaan. Jatkuvan liikkeensä vuoksi ajatusjono on siis lähtöisin elämästä. Eri unien tasot puolestaan selittyvät sillä, että ajatusjonon ajatusten esiintymistiheys voi vaihdella. Kuten yllä todettiin, päiväsaikaan ajatusten esiintymistiheys on suurin piirtein vakio, mutta yöllä näin ei ole. Matemaattisesti voidaan taas todeta, että ajatuskuvien rytmi on k kuvaa per sekunti, missä k kuuluu välille nolla ja ääretön. Nolla ja ääretön ovat molemmat hengenyhteyden lähteitä ja ne rajaavat sielun tietoisuusasteet väliinsä.

Sekä hengen että luonnon kaksijakoisuus koskettavat jokaista asiaa maailmankaikkeudessa – siksi myös unia on olemassa kahdenlaisia: 1) Elämästä lähtöisin olevat unet käyttävät luovuutta ja muistia ja niitä on mahdollista selittää ja tulkita vain järjen ja tunteen avulla. 2) Tiedosta lähtöisin olevat unet antavat meille uusia totuuteen pohjautuvia oivalluksia ja ideoita, ja siten niitä voi tulkita vain tiedolla itsellään. Tulkintavälineenä tässä yhteydessä on erityisesti symbolien ikuinen kieli.

Periaatteessa molemmat unenlähteet käyttävät symbolien kieltä, jota valtaosa ihmisistä ei nykyisin tunne. Lisäksi harjaantumaton mieli voi usein nähdä tiedollisesti merkittäviä unia, mutta alitajunta pakottaa unohtamaan juuri saadun tiedon herätessä. Tässä on kyse alitajunnan omasta puolustusmekanismista, josta esimerkiksi Raamatussa opetetaan termillä "ei helmiä sioille" (Matteus 7:6). Ajatusjonossa totuudesta lähtöisin olevat ajatukset ovat juuri näitä helmiä ja vastaavasti pahuuden vallassa oleva alitajunta on symbolinen sika. Jos sika ei tottele, sitä pistetään keihäällä kylkeen. Juuri tästä on kyse ajatusjonoissa, meditaatiossa, rukoilemisessa, uskonnoissa ja jopa tieteessä: ihmisen tulee valjastaa suurimmat voimansa työskentelemään koko ihmiskunnan puolesta yhteisen hyvän eteen. Lopulta, kun ihmisen sydämen perimmäinen tahto on oikea ja hyvä, musta sika muuttuu valkeaksi ratsuksi. (Ks. esim. Ilmestyskirja 19:11) Tällöin hyvyys ja oikeus, eli perimmäisen totuuden tahto toteutuu tietoisessa ja tiedostumattomassa mielessä.

• Edellinen
• Seuraava