Seuraavaksi lukijaa pyydetään palauttamaan mieleensä yksilösielunsa muistiosioon tallentama ajatus uskomusjonosta, joka määriteltiin aiemmin. Uskomusjonon yhteydessä voi ymmärtää, ettei syvimmillä mielen tasoilla aikaa ole olemassakaan. Aika on nimittäin vain ihmiskunnan yhteinen sopimus, kuten esimerkiksi metrinmitta. Mutta vaikka aikaa ei ole olemassa, järjestys on olemassa. Tämä tarkoittaa sitä, että jos asiat tapahtuvat järjestyksessä 1, 2, 3…, ei ole koskaan mielekästä tai tarkoituksenmukaista tutkia vaihtoehtoja, joissa tapahtuma 3 olisi aiheuttanut asian 1. Yleisemmin tämä viisaus tunnetaan nimellä syyn ja seurauksen laki, joka on yksi seitsemästä ikuisesta ja kaikkialla voimassa olevasta luonnonlaista (ks. esim. Kybalion ja Suhteellisuusteoria). Johtopäätöksenä voidaan todeta, että vaikka aikaa ei ole olemassa, niin syyn ja seurauksen laki on olemassa, ja ihmisen muisti (yhdessä loogisen ajattelun kanssa) on nimenomaan keino ymmärtää tätä lakia.

Syyn ja seurauksen lain nojalla uskomusjonoajattelua voidaan soveltaa periaatteessa koko maailmankaikkeuden olemassaoloon ja toimintaan. Olkoon jokaisen oma henkinen harjoitus koettaa kulkea maailmankaikkeuden kollektiivisella uskomus- ja tapahtumajonolla kohti alkupistettä. Vesikasteen, eli tiedon saaminen on juuri tämän pisteen hetkellinen saavuttaminen, sillä siitä eteenpäin ihmisen mieli ymmärtää, mitkä asiat ovat ikuisia ja mitkä eivät.

Vaikka aikamatkustamisesta puhutaan paljon populaarikulttuurissa, on tässä yhteydessä edelleen hyvä muistaa, että aika on pelkkä sopimus. Jos aikaa ei siis ole olemassakaan, on varmasti hyvin vaikeaa kulkea siinä taaksepäin. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteikö ihminen voisi itse kulkea omalla uskomusjonollaan taaksepäin. Tällöin puhutaan yksilön aikamatkustamisesta.

Kun NLP:n yhteydessä puhutaan aikajanasta, sillä tarkoitetaan janaa, jossa yhdistyvät henkilön menneisyys ja tulevaisuus. Aikajana on paikka, johon on varastoitu kaikki henkilökohtaisen historian kuvat, äänet ja tunteet. (O’Connor, 2001) Kun NLP:n yhteydessä puhutaan ihmisen psykologisesta aikamatkustamisesta, tällä tarkoitetaan kulkemista johonkin tiettyyn muistoon, eli uskomusjonon ajatukseen kohdassa x. Jos tähän yksittäiseen muistoon liittyy esimerkiksi suhteettoman suuri negatiivinen tunnelataus (ankkuri), voi kyseessä olla jokin inhottava tai pelottava muisto, jopa fobia. Tällaisen pelon voi parantaa hyvin helpolla ja nopealla muutosprosessilla, jonka jälkeen ihminen ei enää tunne pelkoa kyseiseen ajatuskuvaan liittyen.65

65 Esimerkiksi NLP-tekniikat: Fast Fobia Cure, VK-Dissosiation, Six Step Reframing.

Aikamatkustaminen on myös toimiva keino tutkia omaa henkilökohtaista historiaa. Totuuden tien yhteydessä ihminen joutuu kulkemaan alati kohti omaa syntymäänsä, sillä jo tien ensimmäinen vaihe sisältää tietoisuuden ihmisen oman elämän varhaisista vaiheista, ja varsinkin tuossa ajassa sattuneista epämukavista asioista. Aikamatkus-taminen on mahdollista vain erittäin rentoutuneessa tilassa, minkä vuoksi sen yhteydessä tulee opetella erilaisia rukoustekniikoita, eli meditaatio- ja hypnoosi-tekniikoita. Vaikka kukaan ei pysty muuttamaan maailmanhistoriaa, on aika-matkustuksen kautta jokaisen mahdollista muuttaa ja korjata omaa henkilökohtaista historiaansa.

 

Esimerkki (uskomusjonon hahmottaminen)

Sulje silmäsi ja yritä rentoutua parhaalla mahdollisella tavalla. Kun olet oikein rento, voit pohtia itseksesi, mihin suuntaan sijoittaisit ajatuksissasi tulevaisuuden. Entäpä menneisyyden? Ja missä kohtaa on sitten nykyhetki? Jo pelkästään tällä ajattelulla on mahdollista saada elintärkeää tietoa itsestään. Sijoititko itsesi menneeseen tai tulevaisuuteen, eli seisotko aikajanallasi nykyhetken edessä, takana vai sivulla? Vai sijoititko itsesi nykyhetkeen? Jos sijoitit itsesi menneeseen, todennäköisesti elät menneessä ja elämäsi tapahtumat tuntuvat hyvin sattumanvaraisilta. Jos taas sijoitit itsesi tulevaisuuteen, et ehkä osaa käsitellä menneitä asioita ja pyrit pakoilemaan henkilökohtaista historiaasi. Missä ajassa sinä elät?

 

Esimerkki (aikajanan perspektiivit)

Kun olet onnistunut hahmottamaan ajatusjonosi, voit harjoitella eri perspektiiveihin siirtymistä. Jos hahmotat ajatusjonosi ”tulevaisuus edessä, menneisyys takana” -periaatteella, käännä ajatuksissa ajatusjono siten, että se kulkee nyt suoraan edessäsi. Sijoita tulevaisuus oikealle ja menneisyys vasemmalle. Nyt olet astunut ulos omasta ajastasi ja voit ottaa itsestäsi ulkopuolisen, tarkkailijan näkökulman (dissosioituminen). Matkusta nyt johonkin sinua vaivanneeseen muistoon ja kohtaa tämä vanha tuttu muisto uudesta näkökulmasta. Näetkö itsesi tilanteessa uudesta näkökulmasta? Mikä on muuttunut?

 

Esimerkki (tunnista aikaviittaukset omassa ja muiden puheessa)

Voit helposti poimia ihmisten puheista, miten he milloinkin käsittelevät aikaa ajatuksissaan. Joku voi sanoa: ”hänellä on edessään valoisa tulevaisuus”, ”jätä nuo asiat jo taaksesi”, ”kuka nyt vanhoja muistelee”, ”meiltä loppuu aika”, ”aikansa kutakin”, ”aika on rahaa”, ”aika on liittolaiseni” jne.

FacebookTwitterGoogle BookmarksLinkedinPinterest

Sivustolla on käytössä muutama eväste (vain kävijämäärien analysointiin ja käyttökokemuksen parantamiseen, ei myyntiin tai markkinointiin liittyen).