Arvot ovat vastaus kysymykseen: mikä minulle on tärkeää? Arvot yhdistävät ihmisiä. Ihmisten, joilla on samankaltaiset arvot, on helppo tulla toimeen keskenään: he uskovat asioista samalla tavalla ja pitävät näitä yhteisiä uskomuksiaan itselleen tärkeinä asioina. Yksilön näkökulmasta arvot ovat heidän valintojaan ohjaavia päämääriä ja ne konkreettisesti aktivoituvat vasta valintatilanteissa. Arvot perustuvat niitä korkeamman tason, eli identiteetin tarpeisiin ja päämääriin. Loppujen lopuksi arvot ovat vain vahvoja uskomuksia tai pikemminkin uskomusryppäitä.

 

Määritelmä 34. (Arvo; Yksilön arvot, Kollektiiviset arvot)

Arvo on rypäs uskomuksia, joiden yhteisvaikutuksesta niiden kokija ajattelee jonkin asian olevan hänelle tärkeä. Arvot aktivoituvat vain valintatilanteissa, minkä vuoksi niitä on joskus vaikea tunnistaa tai ymmärtää. Pääsääntöisesti ihminen kokee mielipahaa toimiessaan arvojensa vastaisesti, sekä mielihyvää toimiessaan arvojensa mukaisesti. Kollektiivisia arvoja (myös yhteisöllisiä, sosiaalisia) voi esiintyä millä tahansa ryhmällä, missä tahansa kontekstissa. Jos ryhmän arvot ja yksilön arvot ovat ristiriidassa, myös tällöin ihminen kokee tiedostumatonta mielipahaa, ja vastaavasti, jos arvot ovat sopusoinnussa, ihminen kokee tiedostumatonta mielihyvää.

 

Aloitetaan arvoihin tutustuminen kollektiivisten arvojen kautta. Esimerkiksi yrityksissä, yhteisöissä ja kulttuureissa voi olla arvoja, joita ihmiset mukailevat sosiaalisen paineen alaisina. Johtuen monista eri seikoista, eri arvot voivat painottua eri yhteiskunnissa (eli eri ryhmissä) eri tavoin. Arvojen tärkeysjärjestys voi kuitenkin huomattavasti vaihdella eri aikakausina myös yhden ja saman ryhmän sisällä. Vuonna 1996 laaditussa suomalaisten arvojen kärkijoukossa tärkeimpiä arvoja olivat sukupuolten välinen tasa-arvo, itsensä toteuttaminen ja yksilöllisyys. Yhteisöjen arvoja tutkiessa tulee olla kuitenkin varovainen, sillä vain yksilö voi toimia ja siten käyttäytymisen tasolla toteuttaa jotain tiettyä arvoa.

 

Esimerkki (vertailu)

Kun ihminen pohtii ja kartoittaa omia arvojaan, on tärkeää pitää mielessä niiden toteutuminen erityisesti valintatilanteissa. On suhteellisen helppoa havaita itselleen tärkeiksi asioiksi vaikkapa perhe ja menestys, mutta on jo paljon vaikeampaa lähteä vertailemaan, kumpi arvoista on se tärkeämpi. Arvojen vertailu on vaativaa työtä ja usein siihen tarvitaan avuksi joku ulkopuolinen henkilö. Itselleen on aivan liian helppoa valehdella. Oma mieli jostain syystä haluaa pitää asiat muuttumattomina - olivatpa ne totta tai eivät. Jos arvoja halutaan todella selvittää, saattaa tulos olla epämiellyttävä ja siksi se ei monilta onnistu. Tosin ulkopuolinenkaan henkilö ei voi auttaa arvojen tutkiskelussa, jos ihminen ei luota tähän apuriin, tai jos ihminen ei oikeasti itse halua tutkiskella arvojaan.

 

Arvoja voidaan jaotella monin eri tavoin. Tässä on kirjassa Kulttuurin perustekijöitä (Ahlman, E. 1939) esitetty tapa:

  • Hedonistiset arvot nautinto- eli mieluisuusarvot, joihin kuuluvat: onni, mielihyvä, ilo, nautinto ja aistillisuus.
  • Vitaaliset arvot elämä, terveys, tahto ja kuntoisuus.
  • Esteettiset arvot kauneus, ylevyys, suloisuus ja taide.
  • Teoreettiset arvot totuus,68 tieto, oppi, koulutus, viisaus ja tiede.
  • Uskonnolliset arvot usko, toivo, pyhyys ja laupeus.
  • Sosiaaliset arvot altruismi, ystävyys, rakkaus, uskollisuus, vapaus, veljeys, kunnia, isänmaallisuus ja turvallisuus.
  • Mahtiarvot voima, valta, sota, rikkaus, raha, voitto.
  • Oikeusarvot oikeudenmukaisuus, ihmisoikeudet, tasa-arvo ja laillisuus.
  • Eettiset arvot hyvyys ja moraalinen oikeus.

68 Tässä yhteydessä sanat ”totuus” ja ”tieto” eivät ole samoja kuin KET:ssä.

 

Esimerkki (arvojen olemassaolo)

Arvoihin liittyen on erityisen tärkeää ymmärtää myös se, että ne ovat olemassa joka tapauksessa. Olkoon meillä esimerkin nimissä ihminen, joka sanoo tärkeimmäksi arvokseen rehellisyyden. Sama ihminen silti elää valheessa pettäen puolisoaan tai ajaen omaa etuaan muiden kustannuksella. Rehellisyys ei siis olekaan hänelle tärkein arvo, vaan oman mielihyvän toteuttaminen tai rahan ja omaisuuden haaliminen. Toisin sanoen sillä, mitä ihminen itsestään tai arvoistaan ajattelee tai kertoo muille, ei ole kovinkaan paljon merkitystä. Vain sillä on merkitystä, miten ihminen käyttäytyy ja miten hänen ajatuksensa ilmenevät näkyvässä maailmassa.

 

Esimerkki (kenellä voi olla arvoja)

Arvot ovat mielen ominaisuuksia, jotka aktivoituvat vain ja ainoastaan valintatilanteissa. Tämän vuoksi arvoja ei voi esiintyä ihmismielen ulkopuolella. Juuri yksilösielu (tajunta + alitajunta) ohjaa ja säätelee ihmistä ja hänen käyttäytymistään. Eikö ole siis täysin yhdentekevää, mitä organisaatiot, uskonnot tai yritykset ilmoittavat arvoikseen? Todettakoon nyt ääneen: muut kuin ihmisen omat henkilökohtaiset arvot ovat harhaa ja egon itselleen luomaa suojaa. Ilmoittipa yhteisö tai organisaatio arvoikseen mitä tahansa, se heijastaa käytännössä vain ja ainoastaan sen riveissä toimivien ihmisten arvoja, olivatpa ne sitten mitä tahansa. Työntekijät, yhteistyökumppanit ja johtajat ovat jokainen vastuussa siitä, mitä he tekevät. Kukaan ei pääse vastuutaan pakoon toimimalla jonkin toisen, keksityn tahon nimissä. Kaikki on henkilökohtaista – myös sinun elämässäsi. Arvoja ei siis voi havaita paperilla tai hienoissa korulauseissa. Arvot näkyvät konkreettisesti yksilöiden teoissa.

 

Sitten on vuorossa jälleen varoituksen sana. Ihminen, joka luo itseään tiedostamatta luomisprosessia ja sen sääntöjä, ei pysy kiinni totuudessa, vaan hukkuu omaan elämäänsä. Monet ihmiset hyväksyvät jopa kokonaisia arvoryppäitä omaksi totuudekseen, ja tämän he tekevät tiedostamatta sitä lainkaan. Vaikka seuraava pohdinta kuuluu enemmän jo kirjan seuraavaan, identiteettiosioon, voit jo valmiiksi miettiä seuraavien asioiden merkitystä sinulle itsellesi: suomalaisuus (tai sen maan kansalaisuus, joka passiasi koristaa), mieheys tai naiseus, yrittäjyys, opettajuus, ammatti-identiteettisi, poliittinen näkökulmasi, uskontosi tai ateismi?

 

Esimerkki (synti arvojen vastaisena toimintana)

Otetaan seuraavaksi sama opetus uskonnollisella kielellä, Raamattuun viitaten. Kirjeessään roomalaisille Paavali pohtii omaa käyttäytymistään ja arvojaan. Hän ihmettelee, miksei pysty tekemään arvojensa mukaisia tekoja, vaan toimii kuin luonnostaan arvojaan vastaan. Tekstissä mainitulla hengellisellä lailla tarkoitetaan tietoa täydellisestä sielusta, KET:sta, sekä teorian kaksinaisesta rakenteesta. (Room. 7:14-25)

14 Me tiedämme, että laki on hengellinen. Minä sitä vastoin olen turmeltunut ihminen, synnin orjaksi myyty.

15 En edes ymmärrä, mitä teen: en tee sitä, mitä tahdon, vaan sitä, mitä vihaan.

16 Ja jos kerran teen sitä, mitä en tahdo, silloin myönnän, että laki on hyvä.

17 Niinpä en enää teekään itse sitä, mitä teen, vaan sen tekee minussa asuva synti.

18 Tiedänhän, ettei minussa, nimittäin minun turmeltuneessa luonnossani, ole mitään hyvää. Tahtoisin kyllä tehdä oikein, mutta en pysty siihen.

19 En tee sitä hyvää, mitä tahdon, vaan sitä pahaa, mitä en tahdo.

20 Mutta jos teen sitä, mitä en tahdo, en tee sitä enää itse, vaan sen tekee minussa asuva synti.

21 Huomaan siis, että minua hallitsee tällainen laki: haluan tehdä hyvää, mutta en pääse irti pahasta.

22 Sisimmässäni minä iloiten hyväksyn Jumalan lain,

23 mutta siinä, mitä teen, näen toteutuvan toisen lain, joka sotii sisimpäni lakia vastaan. Näin olen ruumiissani vaikuttavan synnin lain vanki.

24 Minä kurja ihminen! Kuka pelastaa minut tästä kuoleman ruumiista?

25 Kiitos Jumalalle Herramme Jeesuksen Kristuksen tähden! Niin minun sisimpäni noudattaa Jumalan lakia, mutta turmeltunut luontoni synnin lakia.

 

Itsensä kanssa painimista kutsutaan esimerkiksi Jaakobin painiksi, vanhaan testamenttiin viitaten. Symbolien kielessä se viittaa erityisesti tulikasteeseen ja siinä käytävään sisäiseen taisteluun – maallisen (yllä Paavali) ja taivaallisen minän (yllä Kristus) pyhään sotaan. Opetuksen ydin on kaikessa yksinkertaisuudessaan siinä, että koska arvot ovat syvälle mieleen juurtuneita uskomuksia, niitä pitää tutkia objektiivisesti ja suurella antaumuksella. Tässä kirjassa Jumalan tahto on määritelty olevan KET, sekä sen toteuttanut täydellinen sielu (eli evoluutio), ja vastaavasti synti tarkoittaa Jumalan tahdon vastaista tekoa tai ajatusta. Tämän vuoksi Paavalin todellinen taistelu onkin hänen oman maallisen tahtonsa ja Jumalan tahdon välillä, aivan kuten Paavali itsekin sen ilmaisee. Vaikka jokin tietty arvo olisi meille tosi tärkeä, ei se ole minkään arvoinen, jos se ajaa meitä samalla eroon perimmäisestä totuudesta.

Ennen kuin siirrytään arvoista universaaliin eettiseen ajatteluun, nostetaan esille pieni varoituksen sana. Suomalaisen arvotutkijan Klaus Helkaman mukaan ihmisen arvot kehittyvät aina noin 25-vuotiaaksi asti, minkä jälkeen niistä tulee jopa raivostuttavan pysyviä (YLE uutiset, 17.6.2017). Pysähdy hetkeksi ajattelemaan tätä faktaa. Arvot ovat siis uskomusten ryppäitä, ja arvot (eli uskomukset) ovat suhteellisen pysyviä ikä-vuodesta 25 eteenpäin. Tämä tarkoittaa valitettavasti sellaista asiaa, että ihmisen henkinen kasvu ja omien totuuksien haastaminen tyrehtyvät keskimäärin 25-vuotiaana. 

Vanha koira ei opi uusia temppuja näyttäisi olevan kollektiivinen uskomus, ja sen seurauksena valtaväestö nukkuu tietämättömyyden unta. Henkinen kehitys ja evoluutio eivät missään nimessä saisi olla sidottuna vain pakolliseen koulutukseen, joka sattumankaupalla myös loppuu tuossa kyseisessä iässä. Jos ihminen luulee olevansa valmis paketti jo 25-vuotiaana, ei ole ihme, että erilaisia identiteettitason ongelmia ja eksistentiaalisia kriisejä pukkaa sielusta läpi tasaisin väliajoin. Jopa valaistuneet, täydelliset sielut kulkevat ihmiskunnan yhteisen evoluution mukana, näin oppien jatkuvasti uutta kuin pienet lapset. Evoluutio on joka päivä eri vaiheessa kuin eilen, siksi myös sielut kehittyvät sen mukana, koko ajan.69

69 Tämän vuoksi esimerkiksi KET, Kuolleiden kirja ja Raamattu sisältävät täsmälleen saman opetuksen, mutta eri aikakautena, eri kulttuurissa ja eri sanastoa käyttäen kirjoitettuna. Sielun evoluutio on tarinana aina sama ja muuttumaton, mutta sitä voi kuvata aina piirun verran paremmin, kun tieteellinen ymmärrys ja tietoisuus ovat kasvaneet ihmiskunnan mittakaavassa.

FacebookTwitterGoogle BookmarksLinkedinPinterest

Sivustolla on käytössä muutama eväste (vain kävijämäärien analysointiin ja käyttökokemuksen parantamiseen, ei myyntiin tai markkinointiin liittyen).