Koska yksilösielulla on tahto, eli häiriö, täytyy sillä olla defenssit, jotka suojaavat sitä, häiriötä (määritelmä 2.3 ja kuva 6). Ero tiedostumattoman yksilösielun ja täydellisen sielun välillä on paikoin hiuksen hieno. Aktiivisen itsensä kehittämisen kautta yksilö voi nousta defenssien neljännelle tasolle ja nojata elämänsä puolustuspelin niiden varaan. Tämä ei kuitenkaan ole vielä ihmisen lopullinen tehtävä ja päämäärä, ei edes defensseihin liittyen. Defenssien todellisen tarkoituksen ja käyttäytymisen saa selville vasta astumalla totuuden tielle ja kulkemalla tien läpi asti.

Defenssit ovat oikein hyviä kuvaamaan ihmisen etenemistä totuuden tiellä. Sielun lähtötilanne ennen henkistä tietä voi olla millainen tahansa. Hän voi käyttää kehittyneitä tai epäkypsiä defenssejä. Yleensä defenssit ovat sekoittuneet toistensa kanssa ja niitä käytetään ristiin rastiin, täysin tiedostumattomasti.

Itseoivalluksessa defenssit näennäisesti katoavat, mutta oikeasti ne hyppäävät huippuunsa. Itseoivallusta sanotaan myös Saatanan kasteeksi, sillä vaikka se symbolisesti avaa sydämen, niin samaan aikaan se sulkee sielun. Ihminen ei ole enää lainkaan vastaanottavainen muiden ohjeille tai kirjojen opetuksille. Tämä johtuu uskomattomasta defenssien ylilatauksesta. Tässä vaiheessa on mahdollista, ettei ihminen välttämättä edes kykene lukemaan muiden ihmisten kirjoittamia kirjoja, vaan hänen tulee itse "kirjoittaa ja kanavoida” kokemansa asiat.

Mitä lähemmäksi kuljetaan itseoivalluksesta kohti totuuden kohtaamista, sitä enemmän omia defenssejä riisutaan pois. Kun ihminen on sielun pimeässä yössä, on yön nimenomaan mahdollistanut se, ettei sielulla enää ole defenssejä. Jos defenssejä olisi, ei pimeää yötä voisi tulla. Lopulta sielun pimeä yö johtaa minuuden ja itsen kuolemaan, tällöin sielu on hetkellisesti täysin vapaa kaikista defensseistä.

Tähän väliin sopii huomautus ja varoitus eräästä henkisen tien suurimmasta vaarasta. Kun ihminen on riisunut omat defenssinsä auki, on todella iso riski tulla muiden ihmisten manipuloimaksi ja hyväksikäyttämäksi, millä tahansa tavalla. Tämä on juuri se syy, miksi ihmisen tulisi kohdata kuolema ja sielun pimeä yö yksin, yksinäisyydessä.

Kun ihminen on henkisesti kuollut ja uudelleensyntynyt, alkaa hänen sielunsa rakentua uudestaan. Tässä vaiheessa myös defenssit alkavat jälleen muodostua taso kerrallaan, alkaen aivan pienenlapsen puolustuskeinoista. Jos tämän vaiheen (tulikasteen) aikana sielu ei saa rakentua rauhassa oikein, vaan esimerkiksi joku läheinen ihminen pyrkii arvostelemaan ja ohjaamaan sitä, on prosessin kieroon kasvaminen enemmän kuin todennäköistä. Vastaavasti jos sielu kykenee antautumaan hengenjohdatukselle kokonaan, tulee se käymään jokaisen defenssitason ja defenssin läpi yksi kerrallaan. Näin sielu kasvaa ja kehittyy, sekä viimein lopulta täydelliseksi sieluksi muuttuessaan omaksuu käyttämään kehittyneitä defenssejä jokapäiväisessä elämässään.

FacebookTwitterGoogle BookmarksLinkedinPinterest

Sivustolla on käytössä muutama eväste (vain kävijämäärien analysointiin ja käyttökokemuksen parantamiseen, ei myyntiin tai markkinointiin liittyen).