Itsekkyys maailmassa ja minussa

Evoluution siirtymävaiheisiin on aina kuulunut se, että valtaväestö yrittää ensin jarruttaa maailmankaikkeuden luonnollista kehitystä. Uusi aika ei varmasti tarjoa mitään poikkeusta – nyt puhutaan nimenomaan tahdon aikakaudesta, ja tahtojen taistelusta. Niin kauan kuin ihmiset turvautuvat omaan tahtoonsa, he tulevat olemaan eri mieltä pienimmistäkin asioista. Vain ”totuuden tahto” on kaikille sama, rauhan tyyssija.

Vuodesta 2012 lähtien narsistien uhrien vertaistukipuheluiden määrä on tuplaantunut ja aikuisten työpaikkakiusaaminen kasvanut. (Spotlight – Narsistinen epidemia, YLE, 11.4.2017)

Vaikka nuoriso on jo alkanut siirtyä uuteen aikaan, sen vastapainona vanhempi sukupolvi on alkanut kääntyä yhä syvemmin ja voimakkaammin omaan tahtoonsa, vanhaan aikaan. Tutkijoiden mukaan jopa 25 % aikuisväestöstä omaa merkittäviä narsistisia piirteitä, ja yksi prosentti koko väestöstä on sairaalloisen narsistisia. Narsismi tarkoittaa samaa asiaa kuin itsekkyys, eli oman tahdon jääräpäistä noudattamista.

Narsismi ei ole missään nimessä tietoista käyttäytymistä, vaan oikeastaan mitä luonnollisinta ihmismielen toimintaa. Jo 70-luvulla todistettiin, miten ihmisen koko ohjelmointikoodi, geenit, ovat luonnonvalinnan seurauksena itsekkäitä. Kukaan ei ole todistanut, etteikö myös ihmismieli olisi luonnonvalinnan seurauksena itsekäs. Tämä on se kuuluisa perisynti, josta jo Raamatussakin mainitaan. Eikö se ollut juuri Eevan itsekäs tahto, joka hänet ja Aatamin pakotti syömään hyvän ja pahan tiedonpuusta? Pyhien kirjojenkin mukaan itsekkyys edustaa siis pahan syvintä olemusta. Tieteellisesti narsismiin on vedetty jokin arvio, jonka jälkeen ihminen voidaan nimetä sairaalloisen narsistiseksi, jopa psykopaatiksi. Kaikki psykopaatit ovatkin perusolemukseltaan narsisteja, eli puhtaasti itsekkäitä ihmisiä, jotka noudattavat vain omaa tahtoaan.

Narsismin ihanne

Järjen aikakausi on rakentanut tahdon aikakauden suurimmat haasteet ja esteet. Maailma on esimerkiksi laitettu toimimaan täysin epätasa-arvoisesti toteutuneen valuuttajärjestelmän mukaan. Vain pari prosenttia ihmisistä omistaa yhtä paljon, kuin kaikki loput ihmiskunnasta yhteensä. Maailmassa riittäisi jo ruokaa kaikille, mutta silti edelleen ihmisiä kuolee nälkään. Maailmaa pyörittävät yritykset, joiden nimissä voidaan toimia kasvottomasti ja epähenkilökohtaisesti, kuin pahimman luokan narsistit. Yritysten tehtävä on tuottaa etua vain itselleen, kaikin keinoin. Eduntavoittelussa käytetään törkeästi hyväksi muita, jopa yksittäisiä ihmisiä. Kilpailu ja toisten tuhoaminen on yleisesti hyväksytty liiketoiminnan ajattelumalli. Merkittävää on, että tavallisen liiketoiminnan määritelmä on lähes yhtenevä sairaaksi miellettävän narsistin määritelmän kanssa. Se maailma, jonka me tänä päivänä uutisissa näemme, on tulosta järjen aikakauden huipentumisesta ihmisen itsekkyyteen. Tähän pitää herätä, meidän jokaisen. Järjen aikakauden pahimmat vääryydet ovat mahdollistuneet siksi, että narsismi ei ole vain harvojen epidemia, sairaus, vaan siitä on tullut keskeinen yhteiskunnallinen arvo. Se koskee koko väestöä – jokaista ihmistä, niin sinua kuin minua. Kukaan ei ole paennut sydämen syvimmältä itsekkyydeltä järjen aikakautena. Tämä on joillekin vaikeaa tunnustaa, edes itselleen, niin suuri synti se on ollut.

Tyhjyyden kokemuksesta puhdistumiseen

Uudessa ajassa, eli tahdon aikakaudessa narsismia ei kuitenkaan voiteta väkivaltaisen vastustamisen kautta, vaan henkilökohtaisen puhdistumisen kautta. Juuri itsekkyys ajaa meitä muuttamaan muita ihmisiä, vaikka vain yksi on tarpeen muuttaa – oma itse. Tutkijat määrittelevät, että narsistin pahin painajainen on tilanne, jossa hän ei tunne olevansa olemassa. Tässä määritelmässä on avain uuteen aikaan! Itsekkään egon on nimittäin pakko kuolla, jolloin se ei enää tunne olevansa olemassa – vasta tämä tappaa ihmisen sisäisen, syvimmän narsistin.

Ilmestyskirjassa Johannes kuvaa tunteen tasoa pedoksi, järkeä vääräksi profeetaksi, sekä tahtoa saatanaksi.

Narsismi ei siis parane järjentasolla, terapian avulla, vaan kyse on nimenomaan uuden ajan sairaudesta, joka paranee vain tahdon tasolla. Tämän vuoksi psykologit eivät osaa parantaa itsekkyyttä: he ovat jumiutuneet vanhaan aikaan. Ihmisen oma itsekkyys aiheuttaa käytännössä kaikki masennukset, ahdistukset, pelot, vihan, ja jopa useimmat vakavat mielisairaudet. Se on ihmisen oma itsekkyys, joka saa hänet uskomaan väärän profeetan taikauskoon ja käyttäytymään petomaisesti tunnetasolla. Joskus ihmisen sisäinen itsekkyys haluaa ennemmin säilyä, vaikkapa harhaisena ja sairaana versiona itsestään, kuin kuolla pois. Ja vielä joissakin tapauksissa tämä sama itsekkyys saa ihmisen itsensä päättämään oman elämänsä, oman tahdon ilmauksena. Lohduttavaa on kuitenkin ymmärtää, että jos sairaus on jo valmiiksi sisällämme, niin aivan yhtä varmasti myös parannus löytyy meistä itsestämme. Parannus on oman tahdon tunnistaminen ja siitä irrottautuminen, alistuminen totuuden tahtoon.

Jos seuraamme Ilmestyskirjan symboliikkaa, voimme todeta, että ihmissielun uuden ajan vihollinen on itse saatana. Ja näinhän se menee: kun hyvä kehittyy evoluutiossa, myös paha kehittyy siinä rinnalla. Poliisit ja mielenterveyden ammattilaiset ovat ihmeissään, Aikaamme kuvaa se, että ihmisiä näyttää ”valaistuvan” yhä enemmän ja enemmän, ja he saavat sekä hyviä että huonoja kokemuksia henkisellä tiellään. Periaatteessa henkinen tie onkin usein samanaikaisesti totuuden ja turmion tie. Totuuden tie johtaa meitä kohti universaalia totuutta, kun samaan aikaan turmion tie johtaa mielen järkkymiseen, ja monien vastoinkäymisten kautta katkeroitumiseen, kostoon ja kapinamieleen. Henkisen tien suunta näkyykin vasta ”valaistumisen” jälkeen, tekojen kautta. Turmiossa kehittyneet mitätöivät muut ihmiset ja vihaavat koko ihmiskuntaa (ns. dehumanisointi) ja näin valaistuvat vain omassa tahdossaan, oikeuttaen kokemuksellaan mitä tahansa kauheita tekoja. Tämä on jokaisen koulusurmaajan ja itsemurhaterroristin tarina. Vastaavasti totuudessa kehittyneet inhimillistävät jokaisen ihmiskuntaan kuuluvan yksilön ykseyden kokemuksessaan ja näin valaistuvat Jumalan/totuuden tahdossa, ja sallivat totuuden tahdon tulla läpi omassa persoonallisessa elämässään. Lopulta turmion ja totuuden välissä seisoo jälleen vain yksi asia – se, mikä oli ihmisen oma tahto tien alussa.

Ihmisen tahto toteuttaa aina itsensä.

Ihmisen tahto toteuttaa aina itsensä. Jos ihminen luulee, ettei hänen tahtonsa ole toteutunut, hän ei ole itse tietoinen omasta tahdostaan. Jos ihminen esimerkiksi haluaa menestystä osakseen, mutta elämä on tarjoillut hänelle vain kylmää kättä, se johtuu esimerkiksi tiedostumattoman tahdon arvovalinnasta: se on pitänyt salaa perhettä tärkeämpänä, kuin jatkuvaa rahan perässä raatamista.

Normaalin arjen keskellä ihmisen oma tahto onkin pääasiassa täysin tiedostumaton. Jos ihmisen tahto haluaa löytää itsensä, se kyllä löytää. Jos se haluaa kiinnittyä tähän itsensä oivaltamiseen, se aivan varmasti siihen kiinnittyy. Ja vielä, jos tahto haluaa löytää ja kohdata universaalin totuuden, niin aivan varmasti myös näin käy.

Itsekkään tahdon erottaa totuudesta kolmella tavalla: 1) Itsekkään tahdon todellisuuskäsitys on pahoin vääristynyt, 2) itsekäs tahto ei kestä kritiikkiä juuri lainkaan, ja 3) itsekäs tahto ei kykene pysymään totuudessa, edes puheen tasolla. Tahdon ajan merkittävin henkinen haaste jokaiselle ihmiselle on oppia tuntemaan oma tahtonsa, erottamaan sen sisäänrakennettu itsekkyys, sekä halutessaan oppia luopumaan tästä omasta tahdostaan.

• Edellinen
• Seuraava