Kysyvälle vastataan, myös mielen sisältä

Omaan tiedostumattomaan mieleen pätee osuvasti lausahdus kysyvälle vastataan. Jos et ole vielä saanut luotua minkäänlaista keskusteluyhteyttä oman mielesi syvempiin osiin, sinun kannattaa yksinkertaisesti ryhtyä kuuntelemaan itseäsi. Sielunosista ensimmäisenä tulet oppimaan, miten järkeä kuunnellaan. Kun rauhoitut hetken aikaa ja annat ajatustesi vain virrata puuttumatta niihin ollenkaan, huomaat pian juttelevasi itsellesi koko ajan. Tämä on niin sanottu järjenääni (eli yliminä/järjentaso).

Järjentason alitajunnan saa siis hallintaan ensin kuuntelemalla sitä. Tähän toimii erityisen hyvin eräs temppu: ala puhua itsellesi ääneen. Jotkut myös kirjoittavat omaa järjenääntään muistiin, ja mystisesti käyttävät tästä nimeä automaattikirjoitus, aivan kuin siinä olisi jotain kummallista. (Toki automaattikirjoituksen lähde voi olla myös taivaallinen minä, jos ihminen on kokenut henkisen heräämisen kinesteettisesti ja sanallisesti.) Kun puhut tai kirjoitat itsellesi, tapahtuu kaksi asiaa: 1) Kun kuulet oman järjenäänesi, tulet siitä huomattavasti nopeammin ja paremmin tietoiseksi. 2) Toisaalta, kun nyt kuulet ääneen lausuttuna, mitä kaikkea järkesi sinulle tuottaa, opit myös tehokkaasti kyseenalaistamaan sitä. Jotkut ovat huomanneet tätä tietoisuuden lajia harjoittaessa, että oma mieli antaa ihmiselle itselleen mitä ihmeellisimpiä neuvoja ja täysin sattumanvaraisia ajatuksia väärissä tilanteissa. Siinä ei ole mitään pahaa tai väärää, tällainen on kaaoksen vallassa oleva tietämätön mieli. Jos puutarhankaan maaperää ei tunne tai sitä ei aktiivisesti hoida, sinne jokatapauksessa kasvaa jotain – halusi sitä tai ei, tai tiesi siitä tai ei.

Seuraavaksi voi ryhtyä sanoittamaan tunnetason tiedostumattomia kokemuksia. Kun jostain syvältä yhtäkkiä tietoisuuteen nousee vaikkapa vihantunne, tulee siihen puuttua heti, ja mikäli mahdollista, sanoa itselleen ääneen: ”Nyt olen vihainen.” Samalla, kun tunne on nimetty, tulee sen aiheuttanutta syytä ryhtyä pohtimaan. Tunne on aina seuraus jostain alitajuisesta kokemuksesta, ja siksi sitä pitää aina myös kohdella seurauksena, ei koskaan itse syynä. Jos pidät tunnetta syynä, annat itsellesi oikeuden kohdella muita ihmisiä tunteesi osoittamalla tavalla. Jos kuitenkin pidät tunnetta vain seurauksena jostain, alat automaattisesti pohtia, mikä sen aiheutti. Ja tämä jälkimmäinen on oikea – tietoinen – tapa toimia. Toinen tietoinen tapa hallita sattumanvaraista tunnereaktiota on olla tekemättä yhtään mitään, ja tätä tekniikkaa valotetaan lajittelujärjestelmästä vapautumisen yhteydessä.

Pyri myös erottamaan sisäisistä äänistäsi, kuka milloinkin on äänessä. Sisäistä maailmaansa tutkiessa olisi pohdittava, onko ajatus lähtöisin primitiivisistä tunteista, vanhempien näyttämästä esimerkistä ”miten puolisoa kohdallaan” tai vaikkapa aikuisiällä itse luodusta uskomuksesta tai perusteettomasta arvosta (esimerkiksi ulkomaalainen on minua huonompi ihminen). Varsinkin, kun omia menneitä aikoja muistelee, kannattaa kohdistaa erityistä huomiota valaistumattoman mielen taipumukseen muuttaa muistikuvia itselleen edullisempaan sävyyn. On siis hyvin todennäköistä, että jopa vakavat muistot riitatilanteista on jokaisella riidan osapuolella eri tavalla muistissa.

Kysyvälle vastataan -tekniikan tärkein oppi on: ”Kyseenalaista kaikki, ja aloita itsestäsi, omista ajatuksistasi ja uskomuksistasi.” Jeesuksen opetuslapsi Tuomas pyysi saada koskettaa naulanjälkiä Jeesuksen kämmenissä ennen kuin hän uskoi Jeesuksen tarinaan. Jos siis itse totuuden ilmentymän, Jeesuksen, oma opetuslapsi ei uskonut häntä ilman todisteita, miten sinä koskaan voisit uskoa omia ajatuksiasi absoluuttiseksi totuudeksi ilman todisteita tai edes vertailukohtia? Jatkuva kyseenalaistaminen on yksi 12:sta täydellisen sielun ominaisuudesta. Näistä ominaisuuksista kerrotaan lisää kirjan viimeisessä luvussa.

• Edellinen
• Seuraava