LUKU 2.2 - Muistin teoria ja sovellukset

Muisti on sielun toinen niin sanotuista taivastasoista. Taivastasoilla tarkoitetaan tässä yhteydessä sellaisia mielentasoja, jotka voidaan mieltää enemmän tietoisiksi kuin alitajuisiksi. Muistin tunnetuin esoteerinen ja mytologinen symboli on palatsi, jolla viitataan erityisesti muistitekniikoiden tuntemiseen. 

Määritelmä 29. (Muisti; Työmuisti, Säilömuisti, Sensorinen muisti)

Muistiksi sanotaan ihmisen kykyä palauttaa tietoiseen mieleensä jokin tietty yksilö-sielun ajatus [a(k)]. Muisti jakaantuu karkeasti kolmeen osa-alueeseen, jotka ovat i) tietoisempi ja lyhytkestoisempi työmuisti, ii) tiedostumattomampi ja pitkäkestoisempi säilömuisti, sekä näiden lisäksi iii) sensorinen muisti, joka toimii aistihavaintojen (erityisestä näkö- ja kuuloaistimusten) vastaanottokeskuksena.⁶⁰

⁶⁰ Tietokoneiden erityyppiset muistit hyödyntävät ja mallintavat aivan erinomaisesti tätä ihmisen sisäistä rakennetta.

Mielen toinen taivastaso on muisti. Myös muistilla on kaksijakoinen rakenne: 1) lyhyessä päivämuistissa (työmuisti) on vain muutamia asioita ja suppeita asiakokonaisuuksia sekä 2) pitkäaikaisessa muistissa (säilömuisti) on paljon suuria asiakokonaisuuksia. Kaksinaisen rakenteen lisäksi muistiin kuuluu vielä sensorinen muisti, joka on kuin parhaillaan käsiteltävien päällekkäisten ”ohjelmien” muisti. Muisti on yleisesti ajateltuna mielen varasto, johon voidaan tallettaa asioita ja josta samat asiat voidaan myöhemmin ottaa takaisin tietoiseen tarkasteluun. Myös luovuudella on osansa muistissa, sillä ihmisellä ei ole luonnostaan käytössään ”kameramuistia”, vaan mieli joutuu luomaan samat asiat aina uudestaan tietoiseen mieleen.⁶¹

⁶¹ Tämän takia muistiin ja sen parantamiseen liittyy jopa aivan irralliselta tuntuvia asioita. Esimerkiksi geometrian opiskelu auttaa ihmistä hahmottamaan erilaisten kuvioiden luomista ja käsittelyä, ja tämän vuoksi se myös parantaa muistia ja siihen liittyvää luomistyötä.

Muisti on suuri voimavara ja siksi sen hallintaa tulee opetella. Hallitsematon ja huono muisti johtaa mielen ennenaikaiseen rappeutumiseen ja siihen liittyviin sairauksiin. Muisti kehittyy hienovaraisesti tunteen kanssa tasapainossa, ja siksi niin sanottu peto vaikuttaa sekä tunteen että muistin tasolla. Ihmisaivoissa ja keskushermostossa tunne ja muisti ovat toistensa vastinparit, siksi muistitason tavoite on yhdistää muisti ja tunne toisiinsa. Antiikin muistitekniikat, kuten muistipalatsin rakentaminen, perustuvat muiden sielunosien lisäksi pääasiassa muistin ja tunteen tietoiseen yhteistyöhön.

Muisti on yksi yksilösielun neljästä perusosasta (joita kutsutaan Jumalan kasvoiksi). Neurolingvistisessä ohjelmoinnissa (NLP) on tehty huomio, että valtaosa ihmisistä liikuttelee silmiään suoraan vasemmalle ja vasemmalle yläviistoon, kun he käyttävät muistiaan (O'Connor, 2001). Samaan huomioon on päädytty tässä kirjassa esitetyssä sielun rakenteen kuvauksessa (kuvat 16 ja 17).

Esoteerinen tulkinta Muistille voidaan johtaa englannin kielen sana- ja lausuntaopista. Englanniksi sana ”memory”, eli muisti, lausutaan ”memori”. Tämä lausunta voidaan suhteuttaa heprean kieleen, jolloin saadaan

MEMORI = MEM + ORI = VESI + VALO/AAMUNKOITTO.

Muisti on sanana luotu muistuttamaan meitä ihmisiä siitä, että jokaisen ihmisen kulkema henkinen evoluutio nostaa tietoisuustasoa kohti päälakea. Muisti on tuossa elämänenergian nousussa kuudes kohta (chakra), ja useiden henkisiä kokemuksia saaneiden ihmisten yhteinen kertomus on ollut se, että tässä pisteessä ihminen nousee seuraavalle tietoisuudentasolle ja muistaa itsensä lisäksi myös hengen olemassaolon ja olemattomuuden. Tätä kohtaa on nimitetty kolmanneksi silmäksi ja mielen silmäksi niin kauan kuin ihmiskunta on ollut olemassa. Seuraavaksi tutkitaan ja selitetään miksi.

• Edellinen
• Seuraava