Luoja ja tuhoaja ovat luontoäitimme ja sitä kautta koko elämän perusominaisuuksia. KET:n mukaisesti elämän puoleen kuuluvat sellaiset asiat, joilla on alku ja loppu. Ja jos jollakin asialla on alku ja loppu, se voidaan myös tietoisesti luoda ja tuhota. Esimerkki tällaisesta asiasta voisi olla ihmiskehon fyysinen elinkaari, joka alkaa syntymästä ja päättyy kuolemaan. Alun perin jokainen ihmiskeho on luotu tuon järjestelmän ensimmäisestä solusta lähtien, jonka puolestaan loivat vanhempien yhdistyneet sukusolut. Ihmisen keho voidaan myös lukuisilla eri tavoilla tuhota, jolloin sen elämä loppuu. Myös tunteilla ja epätosilla ajatuksilla/uskomuksilla on alku ja loppu, sekä isommassa mittakaavassa myös auringolla (sekä muilla tähdillä), kuulla ja maapallolla on alku ja loppu. Tieteellisemmin luovaa ja tuhoavaa voimaa kuvaa esimerkiksi erilaiset eliöiden, ilmiöiden ja tuotteiden elinkaaret.

Kali - luoja ja tuhoaja

Kuva 25. Tuhoava hindulainen jumalatar Kali (Wikimedia Commons, 2016)

Pyhissä kirjoissa luoja ja tuhoaja -teema yleensä liitetään johonkin feminiiniseen kuvaukseen jumalasta.86 Esimerkiksi hindulaiset puhuvat Parvati-jumalattaresta, jonka sotaisa ja tuhoava muoto on Durga, ja joskus hän saavuttaa jopa kaikkein pelätyimmän ja tuhoisimman Kali-muodon. Kali on monesti kuvattu (kuva 24) irtileikatut käsivarret roikkumassa hänen vyöstään. Käsivarret symboloivat tekoja ja ajatuksia, eli yleisemmin karmaa. Kali ei siis ole vain silmitön tuhoaja, vaan hän samalla, Raamatun symboliikkaa käyttäen, hakkaa poikki pahaa hedelmää tuottavat oksat ja polttaa ne puiden juurien kanssa ikuisessa pätsissä. Tästä saa varmasti jo jollain asteella kiinni tulikasteeseen liitettävästä tuhon ja puhdistuksen symboliikasta.

86 Vanhoissa egyptiläisissä teksteissä (kuten Legenda ihmiskunnan tuhosta) puhutaan puolestaan Ra-jumalan valtuuttamasta Silmä-jumalattaresta, joka ottaa Hathor-jumalattaren muodon, ja lähtee tuhoamaan koko ihmiskunnan sen syntisyyden vuoksi.

 

Esimerkki (raaka vesikaste)

Olen lukenut joistakin heimoriiteistä ja jopa uskonnollisista porukoista, jotka tekevät fyysisen vesikasteen erikoisella ja brutaalilla tavalla. Tavan mukaan kastettavan henkilön päätä pidetään veden alla niin kauan, että hän oikeasti alkaa hukkua. Kuoleman kohtaaminen pakottaa sielun elinvoiman aktivoitumisen ja periaatteessa tällä tavalla henkilö voi käydä läpi totuuden tien vaiheita pikavauhtia, aivan kuten kaikki kuolemanrajakokemuksissaan, mutta yhtä lailla homma voi aiheuttaa vain vaikkapa traumoja. Sielua ei tulisi pakottaa mihinkään, mihin se ei ole vielä tullut valmiiksi. Tähän pätee ennemmin vanha kuuluisa sääntö: ole viekas kuin käärme, mutta silti puhdas kuin kyyhkynen.

 

Esimerkki (kauhean kaunis maisema)

Istuin erään henkisen keskuksen pihakeinussa auringonlaskun aikaan. Katsoin edessäni olevaa vapaana kasvavaa niittykaistaletta. Ihastelin kukkaloistoa ja mietin miten maailmankaikkeus voi olla näin upea ja runsas väreissään ja loistossaan. Näky oli henkeäsalpaava. Sitten eräs ajatus keskeytti minut. Tuntui kuin tuhat vainajaa olisi huutanut minulle haudan takaa. He avarsivat minua ymmärtämään, miten tuossa samassa kauniissa kedossa oli samaan aikaan käynnissä aivan älytön eloonjäämistaistelu. Tavallinen ihana kukka huusi toiselle kasville, että mene pois – kuole ja kuihdu, jotta minä saan elää. Vain muutamassa sekunnissa koko kedon kukkaloisto hävisi mielestäni ja tilalle tuli armottoman kaoottinen sotakenttä, jonka ainoa sääntö oli ”vahvat syövät heikot”.

Seuraavaksi pikkulintu havahdutti minut. Se lauloi suloisin nuotein sähköjohdon päällä ja katseli minuun päin. Juuri todistamani sota vaipui mielenunholaan ja tietoisuuteni valtasivat jälleen kauneus ja kiitollisuus. Ollessani jälleen pilvilinnoissa, huomasin yhtäkkiä tuon pikkulinnun laulun muuttuvan nopeatempoiseksi. Enää ei siritetty huolista vapaana, vaan nyt jälleen oli kyse elämästä ja kuolemasta. Isommat linnut nimittäin lähestyivät aluetta ja tämä urhea pikkulintu yritti sirityksellään varoittaa pesässään olevaa vaimoa ja poikasia. Lopulta lintu lähti hurjaan syöksylentoon ja se hyökkäsi verisesti kohti isompia lintuja. Todistajan silmät eivät nähneet kuinka moni selvisi ja kuinka moni joutui surman suuhun. Ainoa lohduttava tekijä tässä tarinan lopussa oli se, ettei tuo rohkea lintu tuntunut enää parin minuutin kuluttua edes muistavan koko tapahtumaa, se vain visersi taas iloisesti sähköjohdon päällä. Lintu ei tarvinnut traumaterapiaa, niin tottunut se oli elämän ylä- ja alamäkiin.

 

Mielenhallintatekniikka: luoja ja tuhoaja

Mitä saadaan aikaan, kun yhdistetään ymmärrys Jumalan kasvoista sekä luoja ja tuhoaja -ajattelutapa? Vastauksena syntyy erittäin yksinkertainen, mutta sitäkin tehokkaampi mielenhallintatekniikka. Luoja ja tuhoaja -tekniikalla voidaan käsitellä mitä tahansa yksilösielun ajatuksia/uskomuksia. Erityisesti tekniikkaa voi soveltaa rajoittavien uskomusten kanssa, sekä vaikkapa ahdistavien tai masentavien ajatusten kanssa, sekä pelkojen ja fobioiden kanssa.

Luoja ja tuhoaja -tekniikka

Kuva 26. Täydellisestä sielusta (vasen) johdettuna neljä ajatuksen perusosaa, joita korostetaan neljällä ympyrällä (oikea)

Luoja ja tuhoaja -tekniikka87 perustuu kuvan 26 oikeaan puoleen, jossa muisti (M), luovuus (L), järki (J) ja tunne (T) muodostavat neljän ympyrän geometrisen kuvion. Tämä kuvio kuvaa jokaisen yksittäisen ajatuksen ideaalista, tasapainoista rakennetta. Jokaiseen ajatukseen tulisi siis liittyä sopiva määrä muistia, luovuutta, järkeä ja tunnetta. Yleensä ajatuksen kanssa joudutaan ongelmiin, jos siihen on esimerkiksi kasaantunut ylisuuri tunnelataus ja hallitsematon luovuus, mutta ei juuri lainkaan järkeä ja todellista muistikuvaa.

87 Olen löytänyt jotain viitteitä tähän tekniikkaan myös NLP-kirjallisuudesta, ja Robert Dilts kuvailee eräässä potilaskertomuksessaan, miten hän pakottaa potilaansa ohjaamaan ajatuksiaan silmämallin mukaisesti ylä- ja alakulmiin.

 

Esimerkki (ajatuksen/uskomuksen luominen)

Otetaan esimerkki, jossa äiti ja lapsi ovat kesäisenä päivänä kävelemässä metsässä. Lapsi on joutunut hieman erilleen äidistään, ja samassa äiti kohtaa metsässä kyykäärmeen, joka luikertelee muutaman metrin päästä ohi. Käärme on säikähtänyt ihmisten tömistelyä, ja siksi se on päättänyt lähteä pakoon. Tämä on sekä äidin että lapsen ajatuksen lähtötilanne. Äidin reaktio tilanteeseen on silmitön huuto. Äiti juoksee lapsensa tykö ja kaappaa hänet mukaansa. Koko kävelymatkan ja automatkan ajan äiti on peloissaan ja vihainen tapahtuneesta. Tapahtumaa muistellaan seuraavien vuosien aikana aktiivisesti ja siitä tulee yksi perheen kestotarinoista. Kymmenen vuoden kuluttua käärmeitä oli ehkä useita ja yksi niistä luikerteli äidin ja lapsen jalkojen välistä.

Tämän esimerkin mukaisen tilanteen seurauksena voisi olla vaikkapa sellainen, että tarinan lapsi, joka ei ole kertaakaan elämässään nähnyt käärmettä, potee pahalaatuista käärmefobiaa. Jo aikuiseksi kasvaneen lapsen ajatus tapahtuneesta on hyvin erilainen kuin todellisuus, ja siksi ongelma on päässyt syntymään.

 

Luoja ja tuhoaja -tekniikan prosessikuvaus

Käytetään seuraavaksi yllä olevaa esimerkkiä osoittamaan luoja ja tuhoaja -tekniikan teho. Tekniikkaan liittyvä prosessi voidaan kuvata kolmessa vaiheessa (kuva 27).

Esimerkki luoja ja tuhoaja -tekniikasta

Kuva 27. Luoja ja tuhoaja -tekniikan prosessikuvaus

 

1. Itse luotu lähtötilanne (luoja)

Prosessin ensimmäinen vaihe on tällä hetkellä voimassa oleva todellinen tilanne (fobia, uskomus tms.). Vaihetta voi kutsua nimellä luojavaihe, sillä yksilösielun jokainen uskomus on luotu, ja luojana on toiminut ihminen itse. Esimerkin mukaisessa tilanteessa luoja on ollut lapsena tiedostumattomassa tilassa luodessaan uskomuksen, ja siksi siitä on tullut myöhemmin ongelma. Tässä kyseisessä lähtötilanteessa (kuva 27, 1.) henkilön luovuus ja tunne ovat olleet pääroolissa, kun ajatusta on väritetty olevaksi. Siksi todellinen muisto asiaan liittyen on lähes kokonaan kadonnut, eikä järkikään ole jostain syystä vielä kehittynyt puolustamaan todellisuutta.

 

2. Ajatuksen/uskomuksen tasapainotus ja todellisuuden kohtaaminen

Prosessin toisen vaiheen ideana on pysäyttää ihminen tietoisesti ajattelemaan kyseistä ajatusta. Tässä kohti henkilöä muistutetaan sielun neljästä perusominaisuudesta sekä siitä, että jokaiseen ajatukseen liittyy väistämättä muisto, luovuus, järki ja tunne. Vaikka ihminen itse luulisi, että muisto on kadonnut (esim. traumoissa dissosioituminen), tai että hän ei muka olisi taipuvainen omiin uskomuksiinsa (Dunning-Kruger-vaikutus), näin ei kuitenkaan ole asian laita. Siksi on todella tärkeää saada ihminen ymmärtämään tämä ajatuksen nelikantainen rakenne – ja se kaivetaan tässä esiin.

Tapetilla olevassa esimerkissä ihminen pakotettaisiin siis kohtaamaan se tosiasia, ettei hän itse edes ole koskaan nähnyt käärmettä (M). Sitten hänet ohjattaisiin huomaamaan hänen äitinsä mielikuvituksen käyttö, sekä varsinkin se, miten tuo mielikuvitus on siirtynyt henkilöön itseensä ja hänen ajatukseensa. Henkilö on hyväksynyt äitinsä luovuuden sellaisenaan itselleen (L). Sitten todettaisiin tunteiden olemassaolo ja pohdittaisiin hieman niiden tarkoitusta (T). Ja lopulta voitaisiin vielä nostaa esiin järkeen liittyviä seikkoja, ja miettiä oman äidin uskottavuutta tapahtuman todistajana sekä äidin ylisuurta vaikutusta lapsen ajatteluun (J). 88

88 Tällainen ajatusongelma saattaa iän myötä ratketa myös järjen avulla kuin itsestään. Tällaista ”ihmeparantumista” voisi selittää esimerkiksi eriytymisprosessin avulla. Kun lapsi saavuttaa itsenäisen aikuisuuden, hän hahmottaa ensimmäistä kertaa omat vanhempansa totuuden valossa. Tällöin esiin nousee valheita ja vääriä tekoja. Omien vanhempien varjon tiedostaminen voi aiheuttaa yliminässä sijaitsevien uskomusten kyseenalaistumisen ja muuttumisen itsestään. Aina kun muutos tapahtuu syvemmällä tasolla, se toteutuu myös alemmilla tasoilla.

 

3. Ajatuksen/uskomuksen tuhoaminen (tuhoaja)

Prosessin viimeinen vaihe on prosessin ensimmäisen vaiheen (luomisen) vastakohta, eli kyseessä on tuhoaminen. Toisen vaiheen jälkeen henkilö on tunnustanut ja tunnistanut oman ajatuksensa nelikantaisen rakenteen ja tämä pidetään nyt kirkkaana mielessä. Henkilöä voidaan pyytää sulkemaan silmänsä, ja hänen tehtävänään on kuvitella kyseinen ajatus niin kirkkaana ja selkeänä hänen eteensä kuin mahdollista. Jos ajatus on liian pieni, tehdään siitä suurempi, tai jos ajatus tuntuu sijaitsevan liian kaukana, tuodaan se lähemmäksi. (Tässä vaiheessa on merkittävästi etua, jos tuntee esimerkiksi NLP-tekniikoita, termin submodaliteetit ja osaa käyttää niitä.)

Kun uskomus saadaan lopulta esiin, käytetään jo aiemmin opittuja silmän liikkeitä (NLP:n silmämalli) hyväksi. Pakotetaan ajatukseen liittyvä muistikuva siirtymään vasempaan yläkulmaan. Sitten pakotetaan ajatukseen liittyvät tunteet siirtymään oikeaan alakulmaan. Seuraavaksi pakotetaan ajatukseen liittyvä luovuus siirtymään oikeaan yläkulmaan, ja lopuksi pakotetaan ajatukseen liittyvä järki siirtymään vasempaan alakulmaan.

Viimein totuus kohdataan. Kyseisessä tapauksessa muistokuva paljastaa meille tilanteen arkisuuden. Kyllä, käärmeeseen voi törmätä, kun kävelee metsässä. Luovuustaso tuo esiin äidin ja lapsen muistikuvien värittymisen. Äidin luovuus on hehkuttanut lähes merkityksetöntä tarinaa vuosikausia. Tarina on saanut aivan väärät mittasuhteet. Järki paljastaa, miten lapsi on yliminän rakennusvaiheessaan (3-7-vuotiaana) sokeasti luottanut äitiinsä, joka tässä tapauksessa on ollut lähinnä niin sanottu väärä profeetta. Ja sitten on varsinkin fobioihin liittyen se tärkein asia: nyt kun muisto ja luovuus on erotettu kokonaan tunteista pois, voidaan tunne kohdata juuri sellaisena kuin se on. Tässä esimerkissä kyse oli pelosta, ja nyt henkilö on vihdoinkin vapaa kokemaan pelkoa luonnollisella tavalla. Pelko ei enää jää pyörimään luovuuden kehää, vaan nyt i) pelko alkaa, ii) se voimistuu, mutta ei liikaa, ja sitten se vain iii) häviää. Näin pelko on saanut normaalit mittasuhteet, ja ajatuksen/fobian rajoittava voima sieluun on lakannut. (Sekä esimerkki että paranemisprosessi mukailivat todellisia tapahtumia.)

FacebookTwitterGoogle BookmarksLinkedinPinterest

Sivustolla on käytössä muutama eväste (vain kävijämäärien analysointiin ja käyttökokemuksen parantamiseen, ei myyntiin tai markkinointiin liittyen).