Luovuutta voi kehittää ja luovuudellisen vapautumisen voi varmasti kokea lähes äärettömän monella eri tavalla. Tässä kappaleessa tuodaan esiin yksi esimerkinomainen tapa, joka todistettavasti on toiminut ainakin yhdellä yksilösielulla. Tämän esimerkkisielun lähtötilanne oli luovuuden suhteen melko synkkä, sillä sitä rajoittivat esimerkiksi uskomukset, kuten ”meidän suvussa kenelläkään ei ole sävelkorvaa”, ”kaikkien soittimien soittaminen on vaikeaa”, ”en ole piirtäjä”, sekä ”mahtava mielikuvitus on synnynnäinen ominaisuus”. Sielu oli hyväksynyt osakseen nämä rajoittavat uskomukset osittain jo varhaislapsuudessa, ja niin käy monille lapsille, jos heidän luonnollista kasvuaan ei anneta tapahtua riittävän vapaasti. Luonnolliseen kehitykseen kuuluu muistin, luovuuden, järjen ja tunteen tasapainoinen kehittyminen. Ensimmäisten kuuden elinvuoden aikana ihmisen pienempi tietoisuus kasvaa valmiiksi (ks. määritelmä 15). Eikä se muuten kokonaan aukene kuin vasta henkisen heräämisen ja itseoivalluksen jälkeen.

Henkinen tie avasi tämänkin esimerkkisielun luovuuden suhteen. Henkisen heräämisen jälkeiset tunneryöpyt toivat mukanaan päiväkirjan pitämisen ja runojen kirjoittamisen. Henkisen tien edetessä runot syventyivät ja jopa kirjoitelmia alkoi syntyä. Todellinen luovuuden vapautuminen tapahtui kuitenkin vasta yksinolemisen kautta, ja silloin itseoivallus tapahtui. Tuossa kokemuksessa sielussa aukeni kaikille sama potentiaali – tällöin monet rajoittavat uskomukset yksinkertaisesti eivät enää olleet totta.

 

Esimerkki (tietoisuus luovuudesta herää)

Eräänä tavallisena iltana olin kotonani yksikseen uppoutuneena ajatuksiini. Ulottuvillani olivat vain lattia, matala lasinen pöytä, A3 paperia ja kolmenvärisiä tussikyniä. Pohdin tieteellisestä näkökulmasta, miten ihmiset käyttävät käsiänsä. Mietin miten aivot yhdistyvät käden liikkeeseen ja että miten tämä kaikki ihmisen sisällä oikein tapahtuu eli miten aivot ja kädet ovat kytköksissä toisiinsa. Ja mietin että mikä on se todellinen sanoma, joka matkustaa kädestä aivoihin ja aivoista käteen. Aloin sitten miettiä tuntemiani vasenkätisiä ihmisiä.

Miksi jotkut ihmiset käyttävät ennemmin vasenta kättänsä? Kuin salama kirkkaalta taivaalta mieleeni palautui eräs kuuluisa lause Apollonin temppelistä Delfoista. Lause kuuluu: ”Kohtuus kaikessa.” Pohdin, päteekö tämä kaikkien maailman asioiden kanssa. Ja jos pätee, pitääkö meidän palauttaa tämä tasapaino myös käsiemme käytössä? Maailmankaikkeushan hakee aina ikuista tasapainotilaa.

Kun aloitamme koulun 5-7-vuotiaana riippuen kulttuuristamme, meidät pakotetaan tekemään luonnonvastainen valinta. Ihmisen sisäinen tarve olla erilainen pakottaa meidät valitsemaan käden, jota tulemme ensisijaisesti käyttämään koko loppu elämämme. Vanhemmat ja opettaja saattavat jopa pakottaa lapsen tekemään tämän valinnan. Lasta ohjeistetaan, että kaikki maailman ihmiset ovat joko vasen- tai oikeakätisiä. Tuona iltana pöytäni ääressä, pystyin kyseenalaistamaan tämän suuren valheen. Kysyin itseltäni, että mitä tapahtuisi, jos emme koskaan valitsisi toista kättämme, vaan pikemminkin säilyttäisimme luonnon määräämän tasapainon raajoissamme.

Mitä tapahtuisi aivoissamme ja mitä tapahtuisi ajatuksissamme ja vielä, mitä tapahtuisi käyttäytymisen tasolla asti? Sitten heitin itselleni vielä viimeisen ajatuksen: mikä olisi sen seuraus, jos osaisimme käyttää molempia käsiämme yhtä aikaa ja yhtä hyvin. Tämä kysymys osui ilmeisesti syvälle totuuden lähteeseen, sillä painovoiman tavoin se saavutti minut muutaman minuutin kuluessa.

Kuin johdatettuna aloin kirjoittaa omaa nimeäni vasemmalla kädelläni. Tein näin ensin kymmeniä kertoja, ja pian satoja kertoja. Sitten päästin mieleni irti ja aloin kirjoittaa mitä ikinä ajatuksia sisältäni nousikin. Toimin tällä samalla tavalla muutamana peräkkäisenä iltana ja huomasin, miten vasen käteni alkoi taas tottua kirjoittamaan. Oli kulunut yli 20 vuotta siitä, kun viimeksi kirjoitin vasemmalla kädelläni. Sitten mieleeni palasivat Leonardo da Vincin luonnokset. Mietin miksi Leonardo käytti peilikirjoitusta luonnoksissaan. Se ei voinut olla mikään koodi, koska kaikki pystyvät murtamaan sen.

Leonardosta inspiroituneena aloin kirjoittaa peilikirjoitusta. Käytin ensin oikeaa kättäni ja se tuntui kaikkien luonnonlakien vastaiselta toiminnalta. Sitten päätin koittaa tehdä saman vasemmalla kädelläni ja koin todella suuren yllätyksen: peilikirjoittaminen tuntui luonnolliselta vasemmalla kädellä. Jonkin ajan kuluttua huomasin osaavani kirjoittaa vasemmalla kädelläni peilikirjoitusta lähes yhtä nopeasti kuin oikealla kädelläni, mutta tietysti mitä pienempää tekstiä yrittää kirjoittaa, sen enemmän käsi tärisee ja teksti alkaa hyppiä. Sitten tuli se suurin yllätys.

Yhtäkkiä vain otin molempiin käsiini eri kynät ja aloin kirjoittaa molemmilla käsillä yhtä aikaa. Oikea käteni kirjoitti tavallista kirjoitusta ja vasen käteni kirjoitti samaa tekstiä, mutta peilikirjoituksena. Sillä sekunnilla aivoni saivat ymmärryksen tämän olevan mahdollista. Ihminen voi kirjoittaa molemmilla käsillä yhtä aikaa! Tämän oivalluksen aikana sain kyvyn pysyväksi. Minun ei pitänyt enää harjoitella tai opiskella sitä, vaan se vain yksinkertaisesti meni suoraan alitajuiselle tasolle, aivan kuten polkupyöränajotaito. Tämä antaa todella merkittävän viitteen siihen, että yhden käden valitsemisessa on kyseessä uskomus, ja että esimerkiksi peilikirjoituksen avulla on mahdollista aktivoida uusi yhteys aivoissa. En osannut heti yhdistää asioita toisiinsa, mutta samaan aikaan elämässäni alkoi tapahtua muutoksia. Pidin itsestäni ja käyttäytymisestäni päiväkirjaa tuohon aikaan. Halusin nimittäin oppia miten toimin erilaisissa tilanteissa ja mitä tunteita eri asiat minussa herättävät. Tein samaan aikaan myös itsesuggestio ja hypnoosiharjoituksia. Oli erittäin erikoista huomata omista muistiinpanoistani, että olin yhtäkkiä alkanut ottaa elämääni taiteellisia piirteitä. Samaan aikaan kun olin harjoitellut käsieni (ja aivojen) tasapainotusta, olin alkanut kirjoittaa lauluja, opetellut soittamaan afrikkalaista rumpua ja kirjoittanut hyvin paljon luovaa kirjoitusta kuten runoutta. Ymmärsin myöhemmin, että tämä uusi voima – mielikuvitus – oli alkanut virrata kauttani, kun olin aloittanut vasemman käden harjoittamisen. Ehkä tämä aivojen tasapainottaminen on syytä ottaa huolellisen tarkastelun kohteeksi, sillä sen vaikutukset ainakin ovat todella merkittäviä.

 

Myös luovuus noudattaa loogisia lakeja

Joskus luovuudesta voi tulla sellainen olo tai kokemus, että se olisi vain kaoottista, tunteiden vallassa olevaa värien ja muotojen räiskintää. Eikä tässä olekaan mitään väärää, onhan tunneluovuus yksi luovuuden muoto. Tunneluovuus liitetään usein taiteeseen, vaikka monet taiteilijat ovatkin edustaneet ehkä enemmän tunneluovuuden vastakohtaa, järkiluovuutta. Luovuutta voi ajatella kuin buffetpöytänä. Jokaisella ihmisellä on luonnostaa pöydässä jotain antimia tarjolla. On kuitenkin hyvin poikkeuksellista (lue lähes mahdotonta), että jollakin ihmisellä olisi koko pöytä jo syntyessään koreana. Ja vaikka esillä olisi toista kymmentä eri lihalajia, saattaa pöydän päässä olla tarjolla vain vettä juomiseksi. Jos pidättäydytään buffetpöytä metaforassa, voidaan ajatella loogisesti, että eri taitojen ja tietoisuuslajien omaksuminen vaikuttaa luovuuteen sillä tavalla, että pöytään tulee aina uusia ruoka- ja juomalajeja. Tällöin pätisi, että mitä enemmän luovuuden eri lajeja on omaksuttu, sitä maittavampi ja sitä useammalle soveltuva repertuaari sinulla on käytettävissäsi. Luovuuden eri menetelmiä on olemassa lukematon määrä, mutta tässä yhteydessä esitellään niistä tarkemmin kaksi.

Geometrinen luovuus

Geometrinen luovuus ei tarkoita sitä, että ihminen oppisi Eukleideen Alkeet ulkoa, vaan että hän oppisi hahmottamaan omaa ympäristöään ja muotoja geometrian kautta. Jokaiselle voi suositella sellaista henkistä harjoitusta, jossa pysähdytään paikoilleen ja aletaan vain tuijotella erilaisia muotoja. Huomaatko, miten kaikki esineet muodostuvat vain kahdesta muodosta? Nämä muodot ovat ympyrä/kaari ja suorakulma. Maailmankaikkeus on muotojen maailma, mutta muotoja on vain kaksi. Sillä on erittäin iso rooli luovuuden kanssa, onko ihminen tietoinen näistä kaikkeuden geometrisista rakennuspalikoista.

Auditiivinen luovuus

Toinen esiteltävä luovuuden laji on auditiivinen luovuus. Auditiivista luovuutta voi harjoittaa esimerkiksi matkimalla eläinten ja soitinten ääniä. Voit myös kokeilla konkreettisesti soittaa suutasi, eli vihellellä tai ihan vain päristellä eri sävelasteikkoja läpi. Auditiivisen luovuuden harjoittelu on tosi hauskaa, kun siinä pääsee alkuun. Harjoitukset voivat tuntua aivan naurettavan lapsellisilta, mutta se johtuu vain sinun omista rajoittavista uskomuksistasi, jotka yrittävät estää sinua oppimasta uusia taitoja. Ennen kuin jatkat eteenpäin, käy läpi ainakin 10 eläintä, joita matkit parhaan kykysi mukaan.

 

Muistatko vielä sen tekstin alussa mainitun esimerkkisielun? Tuo sielu avautui luovuudelle esimerkiksi näiden yllä kuvattujen vaiheiden kautta. Kun sielu alkaa tehdä asioita eri tavalla kuin koskaan aiemmin, alkaa se väkisinkin kehittyä johonkin suuntaan. Oikeastaan ainoa asia, jolla oman luovuuden saa surkastutettua, on valita aina toimia samalla tavalla. Ripustautuminen omiin käyttäytymismalleihin ja uskomuksiin ei ole ihmisen tehtävä täällä maan päällä – henkinen evoluutio sen sijaan on.

FacebookTwitterGoogle BookmarksLinkedinPinterest

Sivustolla on käytössä muutama eväste (vain kävijämäärien analysointiin ja käyttökokemuksen parantamiseen, ei myyntiin tai markkinointiin liittyen).