Lopulta on kohdattava se perimmäinen kysymys järkeen liittyen: mikä on järjentason lopullinen tehtävä? Vastaus hakee perusteensa tulikasteesta – järjen tehtävä on palaa. Palaa aina maantasalle asti. Palaa niin kauan, ettei siellä kasva enää yksikään vääriä hedelmiä tuottava siemen, joka kasvattaa ihmisen ajatusmaailman juurtumaan vääryyteen ja oman edun tavoitteluun. Sinä päivänä, kun ihminen uskaltaa ääneen sanoa: ”Minä olen väärä profeetta”, puhdistuminen ja paraneminen alkavat. Jos ihminen ei koskaan tunnusta olevansa väärässä, ei hänen sielussaan voi koskaan syntyä tilaa perimmäiselle totuudelle. Eihän täyteen kasvimaahankaan kylvetä uusia kasveja. Tämä on järkitason tiedostumaton vankila ja tieteellisesti sanottuna Dunning-Kruger-vaikutus yleistettynä koskettamaan perimmäistä totuutta.

 

Esimerkki (Oikea ja väärä tapa lausua Jumalan nimi)

Jos ihminen sanoo itsensä rakennustarkoituksessa ”Minä olen arkkitehti, poliisi tai matemaatikko” hän rakentaa itseään väärin kiinnittymällä johonkin titteliin. Toisaalta, jos alkoholisti ei sano vakavissaan: ”Minä olen alkoholisti”, hän ei kohtaa ongelmaansa riittävän syvällä mielentasolla, eikä parantuminen voi koskaan alkaa. Jos ateismiin tai muuhun uskontoon tiedostumattomasti juurtunut ihminen ei sano ”Minä olen tietämätön totuuden suhteen”, on hän tuominnut itsensä Dunning-Kruger-vaikutukseen aina elämänsä loppuun asti.

 

Kun ihminen luopuu synnynnäisestä järjestään ja samalla opettelee niin sanottuja luomisenlakeja, alkaa sielussa syntyä toinen mentaalinen kytkös – järjen ja luovuuden liitto. Tässä liitossa ihminen oppii käytännössä luomaan koko maailmankaikkeuden tietoisesti mielessään, sillä luomistyö on luovuutta ilman tarvetta muuttaa mitään. Kun ihmisen ego ei enää puutu maailman automaattiseen menoon, hyödyntää luovuus tällöin vain aitoa ja alkuperäistä totuutta. Näin ollen monet, aiemmin mahdottomilta tuntuneet asiat, kuten äärettömyyden ja nollan käsitteet, ratkeavat mielessä kuin itsestään. Ihmisen on siis mahdollista oppia elämään harmoniassa koko maailmankaikkeuden kanssa. Tämä tosin on mahdollista vain, jos ensin elää harmoniassa itsensä kanssa, ja siihen vaaditaan koko järkitason polttaminen maan tasalle.

Loppusanoiksi (lue: järjen sanoiksi) on kerätty muutamia viitteitä pyhistä kirjoista. Kirjojen tarina on oikeastaan aina sama – vain kieli, kulttuuri ja paikalliset opettajat ovat tuoneet tarinoihin vivahde-eroja. Lopulta kyse on siis 1) itsensä tuntemisesta (yksilösielu), 2) itsensä kieltämisestä (yksilösielusta täydelliseksi sieluksi), ja lopulta 3) Jumalan kuvaksi tulemisesta (täydellinen sielu on KET:n kuva). Jumalan kuvalla tässä tarkoitetaan ihmistä, joka ei turhaan lausu nimeä ”minä olen”, vaan on rakentanut oman mielensä seisomaan totuuden peruskallion päälle. Ihminen ei voi yltää hyvyyteen ja totuuteen, mikäli hän ei kohtaa itseänsä totuudenmukaisesti. Jos sukupolvien yli säilynyt henkinen perimä (yliminä) pitää ihmistä menneisyyden otteessa, ei hän koskaan pääse tuntemaan todellista itseään, vaan pikemminkin edustaa vain sukunsa varjoa.

 

Oma minämme on sekä ystävämme että vihollisemme.” (Mahabharata n. 200 eKr.)

"Älä vaadi tapahtumain tapahtumista sinun tahtosi mukaan, vaan toivo niiden käyvän juuri niinkuin ne käyvät, niin saat nauttia rauhaa." (Epikleitos: Ojennusnuora, säe VIII)

"Tapahtukoon sinun tahtosi, myös maan päällä niin kuin taivaassa." (Jeesus Matteuksen evankeliumin Vuorisaarnassa 6:10)

Tulta minä olen tullut tuomaan maan päälle -- ja kuinka toivonkaan, että se jo olisi syttynyt! Mutta minut on kasteella kastettava -- ja missä ahdistuksessa olenkaan, ennen kuin olen sen läpi käynyt!" (Luukas 12:49-50)

Sitä mitä Taivas on meille antanut, sanotaan ihmisen luonnoksi (huom. todelliseksi luonnoksi). Mukautumista tähän luontoon sanotaan oikeaksi opiksi (Tao). Oikean opin kehittelemistä sanotaan opetukseksi.” (Kungfutse: Kultainen keskitie)

Tietää tietämättömyytensä on parasta. Mutta luulla tietävänsä, vaikkei tiedäkään, on sairautta. Olemalla tietoinen tästä sairaudesta sen voi välttää. Viisailla ei tätä sairautta ole. Hän on tietoinen sairaudesta ja on silloin siitä vapaa.” (Tao Te King, Dao De Jing, 71)

 

Järjentason, eli yliminän tärkeimmäksi opetukseksi nousee ajatus: tapahtukoon sinun tahtosi, ei minun, vaan sinun, joka olet totuus itse.

 

FacebookTwitterGoogle BookmarksLinkedinPinterest

Sivustolla on käytössä muutama eväste (vain kävijämäärien analysointiin ja käyttökokemuksen parantamiseen, ei myyntiin tai markkinointiin liittyen).