Mitkä ovat tunteiden kokemisen seuraukset?

Tutkitaan seuraavaksi tunteiden kokemisen seurauksia (eli henkilökohtaisia vasteita) muutamien esimerkkien kautta. Nostetaan esille temperamentin vaikutuksia ihmisen jokapäiväiseen elämään iästä riippumatta, sekä pohditaan hieman erilaisten pelkojen ilmentymistä tunne-tason sääntöjen mukaan.

Esimerkki (temperamentin vaikutuksia tunteiden kokemiseen)

• Temperamentistaan johtuen ihminen voi kokea tunteita positiivisesti tai negatiivisesti, ja tällöin näyttäytyä optimistina tai pessimistinä. Muista: kumpikaan temperamenttityyppi ei tee ihmisestä hyvää tai huonoa ihmistä, hän vain on enemmän ”kotonaan” jossain tietyssä ympäristössä. Esimerkiksi ”optimisti” voi pärjätä paremmin myyntityössä ja ”pessimisti” tutkijantyössä.
• Kun ihminen lyö jalkansa pöydänreunaan, hän voi reagoida tekemättä ulkoisesti yhtään mitään, tai hän voi saada dramaattisen kohtauksen, jossa voivottelee jalkaansa ja elämäänsä. Nyt kyse on reagointialttiudesta ärsykkeisiin, ja ainakin jälkimmäinen temperamenttitaipumus tukee näyttelijän tai esiintyjän uraa.
• Ihminen voi jossain vaiheessa elämäänsä kohdata kotonaan homeongelman ja menettää koko omaisuutensa samalla. Nyt esiin astuu temperamenttipiirre, jonka tunnemme sopeutumiskykynä. Toinen ihminen voi huokaista syvään ja jatkaa elämäänsä samalla, kun joku toinen voi tuntea mielipahaa ja epäoikeudenmukaisuutta aina fyysiseen kuolemaansa saakka.
• Myös stressinsietokyky, motivoituminen uusiin asioihin, seksuaalisuuden voimakkuus, turvan/rauhan kaipuu ja vuorokausirytmi ovat kaikki temperamenttipiirteitä, jotka heijastavat suuria vaikutuksia ihmisen jokapäiväiseen elämään.

Esimerkki (kovat äänet)

Ihmisellä on kaksi luonnossa selviytymiseen liittyvää pelkoa ylitse muiden - nämä ovat putoamisen pelko ja kovien äänien pelko. Luonnossa ”kova ääni” tarkoittaa pedon tulemista ja kuolemaa, aivan kuten putoaminenkin. Kova ääni toimii siis pelon laukaisijana, ja kun pelko laukeaa, ihminen toimii temperamenttinsa mukaan joko aggressiivisesti vihan kautta, tai säikähtämällä pelon kautta. Tämä selittää ihmisen erikoisia käyttäytymismalleja epätavallisissa tilanteissa: 1) ”kovaan ääneen” itkevä lapsi voi aiheuttaa vanhemmissa oudon aggressiivisia tuntemuksia, tai 2) jos jonkun henkilön säikäyttää oikein kovasti, hän saattaa reagoida pelkoon aggressiivisesti hyökkäämällä.

Esimerkki (vanhemman alkoholismi on uhka)

Otetaan esimerkki, jossa lasta kasvattaa alkoholisoitunut vanhempi. Jo pienestä vauvasta lähtien lapsen alitajunta pitää vanhemman alkoholismia uhkana omalle turvallisuudelleen. Kuten tiedämme, uhka laukaisee joko aggressiivisen käyttäytymisen tai pelon. Yleensä vauvat tuntevat aggressiivisuutta ja siksi ovat ”vaikeita vauvoja”, ja vastaavasti nämä vauvaiän ylittäneet lapset tuntevat pelkoa. Kun lapsi tuntee pelkoa, hän siis oikeasti kaipaa vain turvaa ja turvallisuutta – hän kaipaa läheistään. Lapsi oppii tekemään mitä tahansa, jotta hän ei ärsyttäisi juoppoa vanhempaa, ja että hänen turvallisuutensa olisi aina mahdollisimman hyvä. Tämä aiheuttaa oireen nimeltä läheisriippuvuus, josta lapsi tulee kärsimään niin kauan, kunnes hän itse saa taipumuksensa muutettua tai terapiassa löytää siihen oikeat työkalut. Tällainen ihminen tulee lähes aina tuntemaan joko pelkoa tai aggressiivisuutta alkoholin liikakäyttäjiä kohtaan, ja yleensä tietämättömyytensä vallassa ajautuu itsekin liikakäyttäjäksi – haluaahan hän alitajuisesti miellyttää juoppoa vanhempaansa tulemalla samankaltaiseksi kuin hän.

Tunnetaso on lopulta varsin ovela taso ja se ohjaa ihmisen käyttäytymistä esiripun takaa. Jotta tunnetason muutoksia voi alkaa tekemään itsenäisesti, on hyvä tiedostaa seuraava määritelmä, joka itse asiassa toimii pohjana kaikille tunteille ja usein jopa temperamentille.

• Edellinen
• Seuraava