Ilman muistia ei olisi olemassa eilistä ja huomista. Tämän vuoksi muisti on ihmisen osa, joka luo, ymmärtää ja suhteuttaa ajan olemassaoloa. Muisti mahdollistaa oppimisen omista virheistä ja onnistumisista. Muisti mahdollistaa myös oppimisen muiden ihmisten virheistä ja onnistumisista – varmaankin juuri tämän vuoksi ihmisillä on esimerkiksi tarve kirjoittaa ja lukea. Kirjat ovat keino ulkoistaa omaa muistia, sekä toisaalta ottaa vastaan jonkun toisen henkilön ulkoistamaa muistia.

Lyhytkestoinen työmuisti pitää asioita tietoisessa mielessä vain noin puoleen tuntiin asti (Ilmoniemi, 2001). Tänä aikana ihmisen tulee tehdä jotain aktiivisesti, jotta miellettävä asia saadaan painettua seuraavalle mielen tasolle, muuten asia vain unohtuu. Työmuistin ja säiliömuistin suhdetta voisi kuvailla siten, että työmuisti on aktiivinen ja tietoinen, sekä vastaavasti säiliömuisti passiivinen ja tiedostamaton.

Oppiminen ja muistaminen voidaan kuvata seuraavalla tavalla (Ilmoniemi, 2001):

  1. Reseptorit vastaanottavat uutta informaatiota.
  2. Tieto siirtyy aktiopotentiaaleiksi koodattuna aivokuorelle ja muualle aivoihin.
  3. Asiaa pidetään lyhytaikaisessa muistissa hermosolujen muuttuvan aktivaatiokuvion muodossa.
  4. Asia tallennetaan pitkäaikaiseen muistiin.
  5. Muistikuva luetaan muistista.

Lainataan edelleen HUS:n BioMag-laboratorion luentomonistetta (Ilmoniemi, 2001): ”Oppimisen viimeinen vaihe, varastoidun informaation palauttaminen mieleen silloin, kun sitä tarvitaan, on myös huonosti tunnettu. Jokainen on omakohtaisesti kokenut, että tietty asia, esim. jonkin henkilön nimi, tietyllä hetkellä ei ole yrityksistä huolimatta muistista otettavissa. Hieman myöhemmin asia usein palautuu yht'äkkiä mieleen. Tiedon etsiminen muistista vaatii epäilemättä aivojen aktiivista toimintaa, emme vain toistaiseksi tiedä millaista.”

Ei ole ihme, ettei tiede vielä ymmärrä muistin yksityiskohtia, sillä seuraavaan vaiheeseen pääsemiseksi tarvitaan käsitys termeistä järjestys ja kaaos. Jos muistia ei harjoiteta tietoisella tavalla, on säiliömuisti alitajuinen vankila. Osa asioista tulee mieleen silloin tällöin, ja osa asioista tuntuu olevan täysin tavoittamattomissa. Tämä on kaaosta, ja se on elämälle yleensäkin ominaista. Kaaoksen vastakohtana maailmankaikkeudessa toimivat tieto ja jumalallinen järjestys, johon Egyptin hieroglyfein viitataan termillä Ma’at (Pinch, 2002) ja Raamatussa termillä Jumalan valtakunta (nämä ovat molemmat sama kuin KET).

Jos muistia haluaa hallita, se pitää perustusta myöten rakentaa oikein. ”Oikein” tarkoittaa tässä yhteydessä oikeita tekniikoita – muistitekniikoita. Muistitekniikat ovat muistin kohdalla keino hallita kaaosta ja tehdä siihen jumalallinen järjestys. Koska muistitekniikoita käytetään ajatustasolla siten, että useammat aivojen osat ovat yhtä aikaa aktivoituneina toimintaan, on siitä vaikea tehdä tarkkaa tieteellistä tutkimusta. Tieteellisesti pitäisi päästä ensiksi käsiksi ajatuksen rakenteeseen (vrt. submodaliteetit) ja yksilösielun ajatusjonomaiseen tulkintaan, minkä jälkeen aihetta tulisi tutkia yhä syvällisemmin huomioiden esimerkiksi ajatuskuvien tehostuminen tunteiden avulla. Kaikista tärkein oivallus on kuitenkin se, että koko tiedostumaton muisti tulee rakentaa alusta asti oikein, jos ihminen haluaa tietoisesti hallita sitä paremmin.

FacebookTwitterGoogle BookmarksLinkedinPinterest

Sivustolla on käytössä muutama eväste (vain kävijämäärien analysointiin ja käyttökokemuksen parantamiseen, ei myyntiin tai markkinointiin liittyen).