Paaston terveysvaikutukset ja eri tavat paastota

Ravintoon liittyvällä paastolla tarkoitetaan ruoasta ja juomasta pidättäytymistä, joko kokonaan tai osittain, ja määräajaksi. Paaston aikana kehosta poistuu epäpuhtauksia ja koko elimistö hakeutuu normaalista poikkeavaan tilaan, paastotilaan. Erilaisia paastotapoja on olemassa jo lähes lukematon määrä ja niitä tulee koko ajan lisää. Tieteellinen tutkimus on osoittanut paastoamisen ylivertaiset terveysvaikutukset, ja siksi siitä on tullut muodikasta. Paasto ei kuitenkaan ole mikään uusi juttu, vaan esimerkiksi Jeesus opettaa siitä Raamatussa ja onpa siitä mainintoja läpi Vanhan testamentinkin.

Alan tutkimusten mukaan paaston terveysvaikutuksiin on lisätty jo muun muassa mahdollisuus parantua diabeteksesta tai alentaa riskiä sydän ja verisuonitauteihin. Tämän lisäksi myös kantasolujen ja sitä kautta koko immuunijärjestelmän on huomattu joissakin tapauksissa uusiutuvan. Onkin alkanut vaikuttaa jopa siltä, että paastoaminen vähentäisi ikääntymistä. Tutkijat ovat huomanneet myös, että jos paaston yhdistää kemoterapiahoitoon, niin syöpähoidon haittavaikutukset saattavat vähentyä merkittävästi. (Horne, 2008; USC News, 2014; USC News, 2015)

Eri paastotapoja

Paastotapoja on monia. Jotkut suosivat osittaispaastoa, jossa syömiseen on tarkoitettu aikaikkuna. Tekniikka tunnetaan maailmalla nimellä IF¹⁶⁴, ja sitä voi kokeilla vaikkapa syömällä vain klo 12-20 välisenä aikana, jolloin paastoaa aina klo 20-12 välisen ajan. Myös osa urheilijoista ja valmentajista on alkanut suosimaan tällaista menetelmää, sillä aamutreeni ennen syöntiä polttaa oikein hyvin rasvaa ja tuo lihakset esiin. Jotkut ovat perustelleet tätä aivan luonnosta lähtöisin olevalla ajatuksella, jossa eläinkään ei saa katettua aamupalapöytää, vaan se joutuu tekemään töitä (saalistamaan) aamiaisen eteen. Toiselle porukalle kelpaa aivan perinteinen paasto, jossa pidättäydytään esimerkiksi viikon ajan normaaleista ruokatottumuksista ja nautitaan vain mehuja tai muita paastoa varten suunniteltuja valmisteita. Monet aloittavat paaston peräsuolihuuhtelulla, mikä auttaa epäpuhtauksia poistumaan kehosta.

¹⁶⁴ Englanniksi tämä on esimerkiksi intermittent fasting sekä routine periodic fasting.

Astetta rankempi tapa paastota on suorittaa niin sanottuja täyspaastoja. Täyspaastossa ei syödä mitään, ja vettäkin nautitaan vain vähän tai ei lainkaan. Täyspaasto on kokemattomalle vaarallista puuhaa, ja tietysti kaikkien kohdalla liian pitkälle vietynä se aiheuttaa kuoleman nestehukkaan tai ravinnonpuutteeseen. Täyspaastoilla näyttäisi kuitenkin olevan myös erittäin hyviä terveysvaikutteita. Eräs parhaista tavoista pudottaa omaa syöpäriskiä on olla syömättä 72 tuntia (Dart, 2012-2013).

Nostetaan tähän loppuun esiin vielä uskonnollinen paasto. Uskonollisessa paastossa ideana on tehdä jotain, mitä ihminen ei normaalisti haluaisi tehdä, ja tämä tehdään kunnioittaen Jumalaa. Islamilaiset, juutalaiset ja kristityt kaikki paastovat samasta syystä – ja yleensä vuosittain on tapana pitää jopa kuukauden mittainen paasto. Suuressa paastossa ei tietenkään olla kokonaan syömättä kuukautta, vaan silloin syöminen sijoitetaan esimerkiksi myöhäiseen iltaan, kun aurinko on jo laskenut. Tämä paastotapa on itse asiassa hyvin lähellä yllä mainittua IF paastotapaa. Kyllä tämä alkaa vaikuttaa jo aivan päivänselvältä asialta: uskonnot ja tiede ovat löytäneet toisensa paaston kautta.

Esimerkki (sopivan paastotavan valinta)

Tähän yhteyteen on vielä annettava esimerkinomainen muistutus, että vain sinä itse voit määritellä sen, mikä on sinulle oikea tapa paastota ja tehdä suoliston puhdistuksia. Tässä kirjassa on tarkoituksella jätetty kertomatta liian tarkkoja esimerkkejä ja tapoja, joita noudattaa. On sinun itsesi vastuulla etsiä sopivaa tapaa, ja sitten toteuttaa se. Tärkeintä on aloittaa jostain.

Jos et ole koskaan paastonnut, aloita se nyt heti ja syö seuraavan kerran 24 tunnin kuluttua. Tuolloin sinulla on jo jokin omakohtainen kokemus ja tiedät, mikä siinä oli helppoa ja mikä vaikeaa. Tuliko huonoja oloja, tiloja tai ajatuksia, vai tuliko eettisesti hyvä mieli ja paraniko mahakipu? Paastoaminen ei ole rakettitiedettä, vaan itsensä tuntemaan opettelua, tai lähinnä ehkä itsensä kieltämistä. Jos sinä tietäisit jo etukäteen olevasi esimerkiksi sokeririippuvainen ja tomaateille, kaalille ja vehnälle yliherkkä, et todennäköisesti söisi niitä, tai ainakaan et söisi niitä niin paljon. Mutta koska tämäkään osa itseämme ei ole meille luonnostaan selvillä, on meidän tutkittava sitä ja opeteltava tuntemaan itsemme myös fyysisesti.

• Edellinen
• Seuraava