Pyhä, Pyhä, Pyhä

Ennen totuuden tielle astumista ja totuuden tien alussa käsite pyhä tarkoittaa ihmiselle usein hänen itsensä ulkopuolisia asioita. Jumala jossain voi olla pyhä, tai samoin jokin rakennus tai kirja voi olla pyhä, tai sitten ei – joillekin mikään ei ole pyhää. Usein pyhyyden hetkellinen häviäminen ajatuksista johtuu siitä, että ihminen on löytänyt pyhyyden toisen vaiheen: sen, että myös hänen omat ajatuksensa voivat olla pyhiä. Tässä vaiheessa pyhyyden käsite hämärtyy hetkellisesti. Koska nyt kaikki tuntuu olevan pyhää, siksi mikään ei enää ole. Lopulta pyhyyden kolmas vaihe nostaa ihmisen oman kehon pyhyyden jalustaksi. Sitten pyhyys ei ole enää ihmisen ulkopuolinen käsite, vaan keho on pyhä, sielu on pyhä, ja sitten on vielä se kaikkeinpyhin.

Kuva 38. Pyhälle ihmiselle pyhiä asioita

Kuvassa 38 on havainnollistettu totuuden tien kolmannessa vaiheessa muodostuva pyhä ihminen. Pyhä ihminen voidaan hahmottaa erilaisten ominaisuuksien kautta, jotka ovat kuin yksi kerrallaan syötäviä leipiä. Pyhyyden oikea ymmärtäminen on mahdollista vasta nyt, kun ihmisen oma tahto on vähentynyt ja kuollut. Tämän on suurin lahja ja uhri, jonka ihminen voi antaa sielulleen, ihmiskunnalle ja Jumalalle.

Ihmisen sielu koostuu mielestä ja kehosta (määritelmä 2.3). Keho on paikka ja mieli on aika. Mielen pyhittyminen tarkoittaa pyhistä määräajoista kiinnipitämistä. Erilaisia pyhiä määräaikoja ovat esimerkiksi viikoittaiset lepopäivät sekä vuosittaiset juhlapäivät. Sielun mieliosan pari on tietysti sielun fyysinen keho-osa, joka pyhässä ihmisessä nousee pyhää asemaan. Enää ei tarvita kirkkoja ja temppeleitä, vaan myös oma keho on pyhä. Onhan keho luomistyön mestariteos ja mitattu temppeli.

Pyhä tietoisuus ymmärtää ja käyttää symbolien kieltä, pyhää sanaa. Myös kirjainten, numeroiden ja lausuntaopin tietoinen ymmärrys aukeaa kokonaan pyhässä ihmisessä. Taivaan parivaljakko maa, eli tiedostumaton mieli, ilmenee pyhässä ihmisessä sielun paastoamisen ja rukouksen kautta. Kuten jo aiemmin on sanottu, paasto ja rukous ovat eläimenkaltaiselle, taikauskoiselle ja itsekkäälle ihmiselle pahinta myrkkyä, ja siksi ne ovat pyhän ihmisen perusominaisuuksia. Taivaan ja maan pyhittymisen kautta myös muut sielunosat pyhittyvät: pyhä muisti muistaa luomistyön, pyhä luovuus osaa luoda ja tuhota kaikki asiat, pyhä järki on universaali etiikka ja logiikka, sekä pyhä tunne ottaa vastaan ja kokee kaiken, mutta ei koskaan kiinnity mihinkään. Pyhässä ihmisessä tunnetason peruslinjaksi nousee lastenkaltaisten ilo ja autuus.

Esimerkki (universaali etiikka)

Monet ihmiset hakevat vastauksia elämän vaikeimpiin kysymyksiin joiltakin toisilta ihmisiltä tai pyhistä kirjoista. Tämä on kuitenkin suuri virhe. Minulta on usein kysytty abortista, homoliitoista, murhista ja varkauksista, että mikä niihin liittyen on oikein ja mikä väärin. Olen vastannut jokaiselle kysyjälle samalla tavalla: minä en ole sinun tuomarisi. Jos tällaisiin kysymyksiin janoaa vastauksia, riittää että astuu totuuden tielle ja kulkee aina vesikasteeseen, eli totuuden kohtaamiseen asti – tuolloin sielu saa kaikki tarvittavat vastaukset. Annan kuitenkin yhden selvän esimerkin aiheesta.

Universaali etiikka on yksinkertaista, siihen ei tarvita monimutkaisia lainsäädäntöjä. Esimerkiksi universaalin etiikan mukaan ihmistä ei saa tappaa. Säännön mukaan, kun filosofisissa ja eettisissä ongelmatilanteissa sinun pitäisi valita tapatko itsesi, tai perheenjäsenesi, tai tuntemattomia ihmisiä, jotta joku muu porukka pelastuu, niin vastaus ongelmiin on aina sama. Sinä et tapa ketään. Ja vaikka tilanteen asettelu olisi mikä tahansa, sinä et tällöin koskaan myöskään syyllisty mihinkään, vaikka ihmisiä kuolisikin. On aina oikein olla tappamatta ketään, sillä kun sydän punnitaan, se punnitaan vain suoraan sinun omien tekojesi kautta. Näin toimii universaali etiikka.

Pyhyys on valinta, johon pääsee olemalla valitsematta mitään. Se on tietoinen valinta luopua ja antautua. Loppujen lopuksi kaikki ylläluetellut ominaisuudet (kuvassa 38) yhtyvät Jumalan tahtoon antautuneen, pyhän ihmisen sielussa, ja näin sielu alkaa valmistautua kirkastumaan Jumalan kuvaksi. Lopulta ihmisen ja Jumalan välissä on enää yksi asia – se on sama asia, joka aloitti kaiken. Kyse on edelleen tahdosta, eli ihmisestä itsestään. On nimittäin olemassa vielä yksi pyhyyteen liittyvä käsite, joka nousee tässä kohtaa totuuden tietä erityisen suureen asemaan. Se on pyhä ja puhdas uhri.

• Edellinen
• Seuraava