Jos masennus ja erilaiset mielensairaudet yllättävät ihmisen aivan yhtäkkiä, arjen keskellä, niiden vaikutus on yleensä niin suuri, että mieli menee sekaisin ja tarvitsee hoitoa. Hoitokeinoina tässä 2000-luvun järjen- ja tahdonajassa käytetään lähinnä lepoa erilaisilla osastoilla sekä lääkkeitä. Sielun pimeään yöhön näistä kummastakaan ei kuitenkaan ole mitään apua. Toki niillä saadaan henkinen evoluutio pysäytettyä ja ihminen palautettua totuuden tiellä reilusti taaksepäin, ellei ihan alkuun asti. Tämä on hieman samanlaista logiikkaa kuin, että jos lapsi ei sopeutuisi yläasteelle, niin hänet palautettaisiin takaisin ala-asteen maailmaan.

Raamatun symbolinen tarina Nooan arkista kertoo sielun (eli arkin) rakentamisesta ja pimeästä yöstä. Kun ihminen rakentaa sielunsa valmiiksi totuuden tiellä, ei tulevat sateet ja tulvat tule enää koskaan viemään sielua mukanaan syvyyksiin, vaan se tulee aina kestämään ja kellumaan vesien päällä. Tähän liittyy kuitenkin eräs melko vakava asia: jotta sielu voi tulla valmiiksi, sen on koettava kaikki mahdolliset tulevat tapahtumat etukäteen – jopa kuoleman.

Tässä vaiheessa totuuden tietä ihminen on aktiivisesti kyseenalaistanut itsensä, omat uskomuksensa ja arvonsa. Ihminen on myös irrottanut tahtonsa ja otteensa hänelle tärkeistä asioista ja ihmisistä. Itsensä jatkuva kyseenalaistaminen ja uusi elämäntilanne ajavat ihmisen kuin pakosta masennukseen. Tällainen itsehaettu masennus on kuitenkin erilainen – se on sielun pimeä yö. Pimeään yöhön liittyy sekä hyviä että huonoja uutisia. Huonot uutiset ovat ne, että masennus on paljon syvempi ja kokonaisvaltaisempi kuin tavallinen masennus. Pimeä yö nimittäin imee ihmisestä hänen koko elämänhalunsa pois. Mitä pienemmäksi persoonan tahto käy, sen vähemmän se tuntee olevansa elossa, ja sen synkempään tilaan ihminen ajautuu. Onneksi on myös ne hyvät uutiset: koska nyt masennus on itse hankittu, omasta vapaasta tahdosta – sitä voidaan edes piirun verran hallita. Jos tähän tilaan vajoaisi liian äkkiä, ei omasta tahdostaan, olisi todennäköinen seuraus itsemurha. Itsemurhassa itsekäs tahto saisi persoonan harhautettua tappamaan itsensä fyysisesti, vaikka kyseessä on henkinen tapahtuma.

 

Esimerkki (kokemuksia pimeästä yöstä)

Muutaman kuukauden yksinolemisen jälkeen - syksyllä 2011 - aloin vajota sielun pimeään yöhön. Pahimmat pelkoni nousivat pintaan ja aloin kokea erikoisia oireita.

  • Jossain vaiheessa oli melko varma, että jotkut ihmiset etsivät minua ja halusivat käydä kimppuuni. Tällaiset ajatukset olivat varsin perusteettomia, mutta ne pakottivat minua kohtaamaan lapsuuden turvattomuutta ja aikuisiällä koettuja vaikeita kokemuksia.
  • Aloin myös saada outoja dissosiatiivisia kokemuksia ja koin tarvetta lähteä karkuun ja seikkailemaan jonnekin ulkomaille (pakkovaellus). Nämä kokemukset viestittivät persoonallisuuden ja tahdon murenemisesta.
  • Jossain vaiheessa aloin yhtäkkiä puhumaan vierailla kielillä. Koin ehkä vahvimman kiinnittymisen englanninkieleen ja pyrin käyttämään sitä mahdollisimman paljon itsekseen ajatellessani asioita. Tässä vaiheessa huomasin myös, miten yksin asioiden ääneen puhuminen auttoi minua tunnistamaan uskomuksiani ja varsinkin rajoittavia ajatuksiani.
  • Mitä lähemmäksi kuolemaa kuljin, sitä enemmän normaalit perustaidot alkoivat hiipua pois. Perustaitoja ovat esimerkiksi käytöstavat, haarukan ja veitsen käyttäminen syödessä, puhekyky, itsestä huolehtiminen, hygienia, syöminen ja juominen jne.

Nyt jälkikäteen ajateltuna olen erittäin kiitollinen siitä, että elin tuolloin sosiaalisten piirien ulkopuolella, eikä pimeää yötä päässyt katkaisemaan kukaan toinen ihminen tai edes hyvää tarkoittava lääkäri.

 

Esimerkki (miten selvitä pimeästä yöstä)

Myöhemmissä pohdinnoissa ja epävirallisissa tutkimuksissa olen palannut pimeän yön vaiheisiin. Olen miettinyt, mitkä seikat ovat vaikuttaneet joidenkin toisten ihmisten selviämiseen pimeästä yöstä, kun vastaavasti jotkut toiset ihmiset ovat vaipuneet liian syvään masennukseen tai esimerkiksi mielen ja sydämen tuottamiin aistiharhoihin. Olen tullut siihen tulokseen, että kaikista suurin merkitys on ihmisen omilla tiedostetuilla tai tiedostumattomilla henkisillä voimavaroilla. Ennen pimeää yötä olin opiskellut peruspsykologiaa sekä monia sen sovelluksia. Varsinkin NLP:n tuoma kokemus ja ymmärrys uskomuksista, niiden muuttamisesta, arvoista ja identiteetistä olivat erittäin hyvä apu. Olin tietämättäni valmistautunut sielun pimeään yöhön jo vuosien ajan. Minulla oli riittävä osaaminen eri mielen- ja pelonhallintatekniikoista. Osasin laittaa itseni syvään transsitilaan ja olin oppinut meditoimaan. Tämän lisäksi olin tullut valmiiksi luovuttamaan ja päästämään irti omasta tahdostani. Kaikki nämä olivat kohdallani tärkeitä seikkoja – niiden avulla selvisin pimeästä yöstä.

 

Varoituksen sana

Jos ihmisellä ei ole riittäviä voimavaroja käsitellä omia vaikeita ajatuksia ja tunteita sekä muita menneitä asioita, hänen ei tule ajaa itseään sielun pimeään yöhön. Totuuden tiellä kuuluu kulkea vain hyvässä mielen ja ruumiin voimissa. Tässä vaiheessa tietä, tie ei ole enää sattumanvarainen, vaan ihmisen on todella kuulunut jo antaa sille kaikkensa – muuten sielu ei ole valmis kohtaamaan todellista yön pimeyttä.

 

Kanta-ajatukset muuttuvat

Aiemmin määriteltiin, miten ihmisen itsekäs tahto on voimassa hänen koko yhden fyysisen tai mentaalisen elämänsä ajan. Jotta yksilön oma tahto voisi perusteellisesti muuttua, on ihmisen lopulta kuoltava. Sielun pimeä yö päättyy symbolisesti siihen, ettei ihmisen oma itsekkyys löydä enää mitään, mihin takertua tai mitä vastaan hyökätä. Näin itsekkyys lopulta hyökkää itseään vastaan, tuhoten itsensä. Itsetuhossa kaikista suurin merkitys on tahdon kanta-ajatusten (määritelmä 11) tuholla. Tässä vaiheessa kannattaa laittaa merkille sellainen asia, että tahdon kanta-ajatukset eivät voi tulla missään sosiaalisissa verkostoissa esiin sellaisinaan, vaan niiden esiin tuloon vaaditaan yksin olemista. Kanta-ajatukset muuttuvat ja tuhoutuvat seuraavalla tavalla:

  1. Kun ihminen ei enää ole vain oma persoonansa ja maailman napa, hänen itsekkyytensä katoaa ja hän on valmis palvelemaan ihmiskuntaa ja koko maailmaa - itsensä ja lähipiirinsä sijaan. Kun tahto on valmis palvelemaan, sielu aukeaa.
  2. Yksin oleminen on poistanut ihmisen kaikki pelot yksi kerrallaan ja näin vain kuolemanpelko on jäänyt jäljelle. Kun ihminen oman tahtonsa kuoleman kynnyksellä avaa sydämensä ja tietoisuutensa, KET:n suuresta armosta, hänen sielunsa aukeaa. Tällöin ihmisen rajallisuus poistuu automaattisesti, ja näin myös kuolemanpelko katoaa.
  3. Kun ihminen tunnistaa oman persoonansa eroavaisuuden täydellisestä sielusta, hän myös huomaa koko elämänsä vääristäneen, yleistäneen, sekä poisjättäneen ja lisänneen tietoa universaaliin, kaikille samaan todellisuuteen. Näin ihminen on luonut oman todellisuuskäsityksensä. Ihmisen tahdon mukana hänen persoonallinen todellisuuskäsitys hajoaa – näin sielu aukeaa.
  4. Kun ihminen tunnistaa omien ajatustensa rakenteen ja oman kiinnittymisen aisteihinsa, sekä on valmis luopumaan niistä – sielu aukeaa. Tämän jälkeen itseymmärrys kohoaa automaattisesti identiteetin ja persoonan tasoilta tahdon ja kontekstien tasoille.

Kun yllä olevat neljä persoonallista todellisuuskäsitystä, eli tahdon kanta-ajatusta ovat murentuneet, sielu todella herää. Tässä vaiheessa voi niin halutessaan vertailla tahdon kanta-ajatuksia, sekä KET:n varsinaista määritelmää (määritelmä 1). Tässä on nyt ilmassa persoonallisen tahdon ja kaikille saman Jumalan tahdon ero. Kun näiden kahden tahdon välillä ei enää ole eroa, sielu ja taivaallinen minä heräävät.

FacebookTwitterGoogle BookmarksLinkedinPinterest

Sivustolla on käytössä muutama eväste (vain kävijämäärien analysointiin ja käyttökokemuksen parantamiseen, ei myyntiin tai markkinointiin liittyen).