Kun ihminen saavuttaa ensimmäisen kirkastumistason, hänelle aukeaa samalla mahdollisuus yksilösielun hajottamiseen ja uudelleenrakentamiseen. Sielun hajoamista voidaan symbolisesti kuvata termillä tulikaste, sillä niin tuskallista ihmettelyä se on. Hajoamisen rinnalla alkaa kuitenkin sielun uudelleenrakentaminen, josta käytetään termiä Suuri työ. Suuri työ tapahtuu aina sekä sisäisesti että ulkoisesti samaan aikaan. Ulkoinen rakentuminen tarkoittaa esimerkiksi jonkin sellaisen projektin tekemistä, joka selvästi koskettaa ihmistä ja sitoo häntä jopa sielutasolla asti. Jotkut puhuvat elämäntehtävästä, mutta tämä sitäkin syvällisempi käsite. Ehkä sielunsopimus voisi jossain määrin kuvata sitä. Suuri työ voi sisältää alkuvaiheessa persoonallisia piirteitä, mutta se silti poikkeuksetta koskettaa koko ihmiskuntaa. Suuren työn toinen osuus on jo selvästi persoonasta irrallista, ja se koskettaa totuutta itseään. Suuren työn vaiheiden kesto on minimissään kolme ja puoli vuotta.

 

Määritelmä 56. (Suuri työ)

Suuri työ tarkoittaa minän ja itsen kuoleman myötä palasiksi hajonneen yksilösielun uudelleenrakentumista, sekä samalla yksilösielun rajoittavista persoonallisista piirteistä vapautumista täydelliseksi sieluksi. Suuri työ tapahtuu aina sekä sisäisesti että ulkoisesti samaan aikaan. Suuri työ voi sisältää sen alkuvaiheessa persoonallisia piirteitä, mutta se koskettaa silti koko ihmiskuntaa. Suuren työn toinen osuus on selvästi jo persoonasta irrallista, ja se koskettaa totuutta itseään. Suuren työn kesto on minimissään kolme ja puoli vuotta.

 

Yksilösielun lopullinen avautuminen, maailmansielun raottuminen ja Suuren työn alkaminen aloittavat kyseinen henkilön elämänkulussa kokonaan uuden aikakauden. Kaikki tutut ja siihen asti turvalliselta vaikuttaneet asiat muuttuvat. Jopa ne asiat, joita ennen piti omina vahvuuksinaan, saattavatkin nyt tulla esiin vaikeuksina ja ahtaina portteina. Tämä on myös se piste, kun Bhagavad Gitassa Arjuna yhtäkkiä huomaa sukulaistensa seisovan vihollisjoukkojen riveissä – enää eivät omat vanhemmat tai muut sukulaiset voi tätä sielua auttaa. Sen todelliset vanhemmat ovat paljastuneet, ja sen siskoja ja veljiä ovat vain saman kasteen saaneet, jotka noudattavat samaa perimmäisen totuuden tahtoa. Tällaiset vastakkainasettelut aiheuttavat tulikasteen kärsimyksen. Kärsimys siis syntyy siitä, että ihmisen vanha persoonallisuus yrittää rakentaa itseänsä edelleen oman itsensä vääristyneeksi kuvaksi, eikä se haluaisi alistua tähän uuteen, korkeamman tietoisuuden tuomaan rooliinsa.

 

Esimerkki (erään henkilön kuvaus tulikasteesta)

Kun eräs henkilö sai yhteyden perimmäiseen totuuteen, hän alkoi samalla kehittää erästä uutta keksintöä. Alkoi muutaman vuoden ajanjakso, jolloin tuo henkilö lainasi satoja yliopistojen kirjoja tutkimastaan aiheesta. Henkilö kuvaili tätä ajanjaksoa uskomattomaksi kolmen vuoden helvetiksi, jossa yhtäkkiä mikään ei enää ollut selvää. Kaikki piti miettiä uusiksi, ja erilaisia moraalisia pulmia tuli eteen joka päivä. Eri ihmissuhteet kärjistyivät ja näin jäljelle jäivät vain todelliset, terveet ihmissuhteet.

Allekirjoittaneella ei ollut koskaan etuoikeutta tavata tätä kyseistä ihmistä hänen eläessään, vaikkakin olimme asuneet tietämättä toisistamme samassa kaupungissa, samaan aikaan. Olen kuitenkin saanut tietää hänestä yhteisten tuttujen kautta, jotka kertoivat minulle hänen uskomattomista kokemuksistaan esimerkiksi tieteen saralla. Pystyin samaistumaan tuohon kolmen vuoden helvettiin tosi hyvin, sillä kuullessani tästä ihmisestä, olin itse tuon helvetin puolessa välissä, ja Suuri työ oli täydessä vauhdissa.

 

Suuren työn alkamisen voi ymmärtää vain se sielu, jota se koskettaa. Suuri työ on kuitenkin selvästi linkki ihmisen yksilösielun ja maailmansielun välillä – kun Suuri työ alkaa, eivät symboliset kohtalottaret enää pidä ihmistä otteessaan, vaan ne muuttuvat kolmeksi muusaksi, jotka nyt auttavat ja motivoivat ihmistä eteenpäin tiellä. Maailmansielun avautuminen tarkoittaa, että tästä eteenpäin ihmisen on mahdollista saada rukouksissaan yhteys kaikkiin ajatuksiin, joita kenellä tahansa ihmisellä on ollut aina ensimmäisestä ihmisestä lähtien. Tätä luonnehditaan usein symbolisesti enkeleiden ja demonien tasoksi, sillä ihmiskuntaan on aikojen saatossa kuulunut sekä enkeleiksi että demoneiksi luonnehdittavia sieluja.

Suuri työ ei ole koskaan sillä tavalla persoonallinen, että se kertoisi ihmisen omasta henkilöhistoriasta ja kokemuksista ennen totuuden tien aukenemista. Jos ihminen edelleen kertoo tarinoita ja kokemuksia pääsääntöisesti hänestä itsestään, ei hänen Suuri työ ole vielä alkanut, vaan ihminen on edelleen totuuden tien kuolemavaiheessa. Suuri työ ei voi koskaan alkaa, ellei ihminen ole ensin kuollut ja uudelleensyntynyt symbolisesti alkuvedestä ja hengen totuudesta. Uudelleensyntymänsä jälkeen ihminen ei enää vetoa omiin entisen elämänsä saavutuksiin, vaan hän keskittyy toteuttamaan Suurta työtä.

Suuri työ auttaa erottamaan myös uudelleensyntyneen ja itseoivalluksen kokeneen ihmisen, sillä vain uudelleensyntynyt tekee Suurta työtä, kun vastaavasti itseoivalluksen kokenut on kiinnittynyt jonkun toisen ihmisen Suureen työhön. Tätä ei kannata kuitenkaan tulkita joko tai juttuna, sillä kaikki Suuret työt linkittyvät keskenään ja tukevat toisiansa – samalla tavalla kuin metsän eri kasvit ja eläimet muodostavat yhdessä toimivan ekosysteemin. Tärkeintä on ymmärtää itsestään, että tekeekö todella omaa Suurta työtä, vai onko jumiutunut jonkin toisen ihmisen elämäntehtävään.

 

Jumalan syöminen ja juominen

On olemassa eräs symboli ja vertauskuva, joka erityisen hyvin kuvaa tulikasteen ja Suuren työn alkamista. Se on jumalten syöminen ja juominen. Jostain syystä juuri tämä metafora saa sielun lentämään tiellä eteenpäin. Metaforan merkitystä voi palautella mieleensä esimerkiksi defenssejä käsittelevästä kappaleesta, sekä varsinkin täydellisen sielun defensseistä. Täydellinen sielu nimittäin alkaa vallata tilaa ihmisen yksilösielussa (ja maailmansielussa) muistamalla itsensä. Ja tämä muistamisprosessi voidaan kuvata sanojen jumalten syöminen ja juominen avulla. Todellisuudessa sielu syö itseensä yhteen ja perimmäiseen Jumalaan liittyviä nimiä ja ominaisuuksia, jotka vasta nyt tien tässä vaiheessa todella avautuvat.

 

Esimerkki (hieroglyfi ”syödä”)

Kun omalla kohdallani Suuri työ alkoi ja sain tulostettua suuren version Mona Lisa -maalauksesta eteeni, niin ensimmäisten asioiden joukossa mielenkiintoni kohdistui automaattisesti hänen rintaansa, juuri sydämen kohdalle. Huomasin siinä erään mielenkiintoisen merkin – kukan, jossa on neljä terälehteä. Myöhemmin opiskellessani egyptiläisiä hieroglyfejä, huomasin tämän saman kukan tarkoittavan neljää suuta sekä verbiä syödä (M42). Samalla muistin välittömästi, että Mona Lisan rinnassa on siis viesti sydämen syöminen. Tämä termi liittyy olennaisesti Kuolleiden kirjan loitsuun Sydämen punnitseminen, jonka merkityksen ja piilotetun opetuksen voi oppia vain syömällä ja juomalla kyseisen kohtaukset kaikki jumaluudet, yksi kerrallaan. Yksi näistä Jumalan ominaisuuksista on nimeltään Sydämen syöjä. Seuratessani hengenjohdatusta tulin huomaamattani syöneeksi maailman valtauskontojen eri jumalia – kymmenittäin. Nyt myöhemmin olen kuullut muidenkin tähän vaiheeseen ehtineiden sielujen toteavan, miten heille on avautunut tämä symbolinen Jumalan syöminen ja juominen.

FacebookTwitterGoogle BookmarksLinkedinPinterest
Don't have an account yet? Register Now!

Sign in to your account

Sivustolla on käytössä muutama eväste (vain kävijämäärien analysointiin ja käyttökokemuksen parantamiseen, ei myyntiin tai markkinointiin liittyen).