Kaikkinäkevän silmän yhteydessä symbolien rooli on korostunut jo niin paljon, että on tullut aika määritellä tarkemmin, mitä symbolit, vertauskuvat, metaforat ja vaikkapa sananlaskut oikein ovat.

Metaforien olemassaolo ja niiden teho ihmismieleen on ollut viisaiden ihmisten tiedossa niin kauan kuin ihmiskunta on ollut olemassa. Kaikki pyhät kirjat on kirjoitettu vertauskuvia hyödyntäen. Vertauskuvat aukenevat tietoiselle mielelle sitä mukaan, kun sielun syvärakenne alkaa lähestyä perimmäistä totuutta. Nykyajan ihminen elää suhteellisen kaukana totuudesta, kiinni yhteiskunnan sosiaalisissa paineissa ja omassa itsekkyydessään. Siksi valtaosa tässä ajassa elävistä ihmisistä ei kykene lukemaan pyhiä kirjoja, ja siksi ne ovat kuin suojattuja yksilösielujen itsekkyyttä vastaan.

 

Määritelmä 54. (metaforinen järjestelmä)

Yksilösielun syvin taso on nimeltään metaforinen järjestelmä. Metaforinen järjestelmä tarkoittaa ihmisen tietoista ja tiedostumatonta kykyä ymmärtää ja kokea vertauskuvallisesti ja symbolisesti jokin asia, jonkin toisen asian suhteen. Metaforinen järjestelmä on osa ihmisen omaa tahtoa, ja se on hänen persoonallisen kontekstinsa perusta. Metaforinen järjestelmä voi olla persoonallinen, johonkin tai joihinkin konteksteihin kiinnittynyt, tai universaali.

 

Persoonallinen metaforinen järjestelmä on tulos ihmisen ajatustottumuksista, joita hän pyrkii itsekkäästi, omalla tavallaan ilmaisemaan. Joihinkin konteksteihin kiinnittynyt metaforinen järjestelmä on puolestaan ”ostanut” jonkin totuuden ja näin omaksunut sen pureksimatta myös omaksi totuudekseen. Esimerkiksi uskontoihin ja tieteeseen kiinnittynyt ihminen on todennäköisesti ainakin osittain kiinnittynyt myös niihin liittyviin metaforisiin järjestelmiin. Universaali metaforinen järjestelmä on irti persoonasta ja konteksteista, ja siksi se voimansa vain todellisuudesta. KET pyrkii juurikin mallintamaan universaalia metaforista järjestelmää.

Metaforiseen järjestelmään voi suhtautua ainakin kahdella tavalla. Tieteellistä kannatusta on saanut enemmän ajattelutapa, jonka mukaan metaforat eivät sijaitse mielenrakenteiden taustalla, vaan ne ovat vain keino syventää kielellistä viestintää. Tämä tulkinta on varmasti perustellumpaa, jos ollaan kiinni persoonallisessa tai johonkin kontekstiin sidotussa metaforisessa järjestelmässä. Toisen tulkintatavan metaforille esittelivät ensimmäisinä Lakoff & Johnson vuonna 1980 ilmestyneessä kirjassaan Metaphors we live by. Kirjassa todetaan koko ihmisen konseptuaalisen systeemin rakentuvan metaforien päälle.196 Jo valmiiksi on tiedetty, että ihmisen ajattelu ja käyttäytyminen pohjautuvat hänen konseptuaaliseen systeemiinsä. Toisen suhtautumistavan mukaan metaforat eivät siis pelkästään syvennä ja täydennä kommunikointia, vaan ne toimivat kaiken sanallisen ja jopa eleellisen viestinnän lähtökohtana ja edellytyksenä.

196 Lakoff ja Johnson nostaa esiin myös, että metaforia käytetään erityisesti mielikuvitteelliseen järkeen (engl. imaginative rationality, Lakoff & Johnson, 1980, s. 193). Tämä käsite on täsmälleen sama kuin tässä kirjassa esitetty käsite järkiluovuus (ks. esim. taulukot 6 ja 9).

Äkkiseltään ajatus siitä, että kommunikointi olisi täysin mahdotonta ilman metaforia, on melko hurja ja korkealentoinen. Tässä kirjassa esitettynä se kuitenkin istuu paremmin kuin mikään muu selitys. KET on osuvimmin kuvattavissa vain symboleiden ja metaforien avulla. Myös sekä Jung että Freud olivat keskenään samaa mieltä siitä, että juuri symbolit ovat ihmismielen syvin kommunikointitapa. Myös pyhissä kirjoissa on puhuttu pään ja sydämen aukeamisesta vertauskuviin ja metaforien maailmaan.

Seuraavaksi esitellään metaforisen järjestelmän -malli.

FacebookTwitterGoogle BookmarksLinkedinPinterest

Sivustolla on käytössä muutama eväste (vain kävijämäärien analysointiin ja käyttökokemuksen parantamiseen, ei myyntiin tai markkinointiin liittyen).