Seuraavaksi opetellaan perusteet hypnotisoinnista, ja tässä yhteydessä puhutaan ericksonilaisesta hypnoosista. Tekniikan nimi juontaa juurensa sen alkuperäiseen toteuttajaan, Milton Ericksoniin, jonka tiedostumattomasti käyttämät tekniikat pystyttiin mallintamaan ja niitä opetetaan esimerkiksi NLP:ssä nimellä Milton-malli. Milton-malli eroaa monista muista hypnoositekniikoista ehkä eniten sen vuoksi, että siinä pyritään räätälöimään tekniikka, joka toimii juuri kyseiselle ihmiselle, eikä vain yleisesti kaikille ihmisille. Tämä on myös se ero, miksi niin monet meditaatio-opettajat tai hypnotisoijat eivät onnistu saamaan asiakkaidensa (tai itsensä) kanssa haluttuja tuloksia. He vain valitsevat tekniikan ja sitten yrittävät saada mielen väkisin hyväksymään tämän valinnan.

 

Määritelmä 46. (Hypnoosin Milton-malli)

Milton-malli on joukko väljiä ja monimerkityksellisiä kielellisiä rakenteita, joilla yksilö johdatellaan, hänelle yksilöllisesti ominaisella tavalla, transsiin, eli muuttuneeseen tietoisuuden tilaan (myös hypnoosi tai meditaatio). Milton-malli on jossain määrin metamallin peilikuva, sillä kuten metamallissa pyritään tarkentamaan ja todellistamaan yksilön ajatuksia, vastaavasti Milton-mallissa pyritään juuri päinvastoin poisjättämään (tai lisäämään), vääristämään ja yleistämään asioita. (esim. O’Connor, 2001)

 

Eriksonilainen hypnoosi on universaalin ja ”kaikille toimivan” (lue: huonosti toimivan tai kokonaan toimimattoman) tekniikan vastakohta: siinä opetellaan ensin lukuisia eri vaikutustapoja, minkä jälkeen tunnistetaan esimerkiksi ihmisen yksilöllinen metamalli (ja sen laajennos) ja tämän jälkeen valitaan oikeat tekniikat ja sanat, jotka nimenomaan tuohon metamalliin soveltuvat. Juuri tämän vuoksi vastuu rentoutumisesta tulee olla ihmisellä itsellään – onhan se hänen oma mielensä, joka hänen oman metamallinsa sisältää. Jos siis haluaa päästä oikein syvään transsiin, on syytä opetella oma metamalli ja tämän jälkeen luoda siihen soveltuva Milton-mallin sovellus.

Lyhyesti sanottuna: Milton-malli auttaa hämäämään tietoista mieltä ja päästää ihmisen käsiksi tiedostumattoman mielensä voimavaroihin. Tämä kuulostaa yhtä hyvältä kuin se oikeasti onkin. Otetaan ensin esimerkki hypnoottisesta kielestä ja tämän jälkeen käydään läpi Milton-malliin liittyviä alueita esimerkkeineen.

 

Esimerkki (hypnoottinen kieli)

Kun nyt kerran aloit lukea tätä esi merkkiä, et ehkä huomannutkaan oppineesi jo ensimmäisen uuden asian, aivan kuten jo lapsena ollessasi juuri siinä paikassa, sinä opit valtavasti ja huomaamattasi kaikkea kokoajan. Opit puhu maan, ja luke maan, ja kirjat maa, eikä siltoinkaan ollut merkitys siinä mitä opit, vaan sinä opit kaikki opit. Laskit neljä viisi kuusi koivu männyt aika on aika jättää ajallaan taa. Minä en tiedä onko sinulle helpompi hyväksyä itsesi juuri sellaisena kuin olet vai edelleen helpointa oppia uusia asioita, mutta sinä tiedät, sillä tässä hetkessä osaat enemmän kuin tiesitkään.

 

Hypnoottinen kieli sisältää jollekin tietylle metamallille, ja ihmiselle, ominaisen tavan irrottautua tietoisesta mielestä kohti rentoutunutta tilaa. Esimerkissä käytettiin muun muassa yksinkertaista poisjättämistä, aikaan sidottuja ehtoja ja ennakko-oletuksia. Seuraavien sivujen aikana opit kohta kohdalta myös yllä olevien lauseiden tarkoituksen ja tehon. Vaikka lauseet voivat aluksi näyttää ja kuulostaa vain sekasotkulta, ovat ne todellisuudessa kuitenkin tarkkaan suunniteltuja. Kuten pyhissä kirjoissa, ei myöskään hypnoottisessa kielessä lausuta turhia ja merkityksettömiä sanoja, vaikka ne kaikki eivät aluksi olisikaan täysin ymmärrettäviä.

Jotta Milton-malli saadaan tietoiselle tasolle asti käyttöön, tulee se ymmärtää sekä yhtenä kokonaisuutena, että yksittäisinä yhden ja saman prosessin osina. Milton-malli voidaan jakaa neljään eri vaiheeseen:

  1. Metamallin rakenteiden selvittäminen,
  2. mielen kohtaaminen nykyhetkessä,
  3. tietoisen mielen harhauttaminen, ja
  4. pääsy tiedostumattoman mielen resursseihin.

Prosessi alkaa mielen henkilökohtaisella kartoituksella, eli metamallin rakenteiden etsimisellä ja ymmärtämisellä. Mitä paremmin tämä ensimmäinen vaihe suoritetaan, sen helpompaa on itse hypnoosiin sukeltaminen. Toiseksi, mieli kohdataan nykyhetkessä ja sen kanssa samaistutaan kokemustasolla. Seuraavaksi mielelle syötetään väljää hypnoottista kieltä, jolloin se harhautuu ja avaa listan viimeisen kohdan, eli tiedostumattoman mielen resurssit.

 

i) Metamallin rakenteiden selvittäminen

Mielen metamallin rakenteiden selvittäminen on tärkeää, jotta mielelle osataan puhua juuri sille ominaisilla sanoilla, lauserakenteilla ja sen käyttämillä kaavoilla.


I.1 Yksinkertainen poisjättäminen (simple deletions)

Informaatiota jätetään pois.

Esimerkki: ”Sinä voit oppia huolettomasti…”

Kommentti: Poisjättäminen tekee mahdolliseksi mielelle pohtia, mitä se haluaa oppia ja miten se voisi oppia jonkin asian itselleen huolettomalla tavalla.


I.2 Epätarkka viitekehys (unspecified referential index)

Viitataan siihen, että jotain on tapahtunut, mutta ei ole tarkasti selvillä, kuka sen teki ja ketä se kosketti.

Esimerkki: ”Ajatuksissasi tulet kohtaamaan monia sinulle tärkeitä ihmisiä, jotka ovat opettaneet sinulle merkittäviä asioita.”

Kommentti: Ihmisen mieli kyllä tietää, ketä nämä ihmiset ovat ja mistä opeista tässä on kyse.


I.3 Epätarkka verbi (unspecified verb)

Jotain tehdään, mutta miten se tehdään, on merkityksellistä vain hänelle, jonka ajatuksissa nyt liikutaan.

Esimerkki: ”Sait juuri prosessoitua sen.”

Kommentti: Koska verbi on väljä, on mielen nyt mahdollista itse valita vapaasti, miten se tekee sen, mitä se tekee.


I.4 Vertailu (comparison)

Tehdään vertailua, mutta mitta-asteikosta tai vertailukohdista ei mainita mitään.

Esimerkki: ”Tunnet itsesi yhä enemmän ja enemmän rentoutuneeksi.”

Kommentti: Nyt mieli voi rentoutua vapaasti juuri siihen tahtiin, kuin se rentoutuu.


I.5 Tuomitseminen (judgement)

Tuomitaan tai arvostellaan huomaamattomasti ja epäselvästi jotain.

Esimerkki: ”On oikein välillä muistella niitä hetkiä, jolloin asiat ovat onnistuneet ja olet ollut onnellinen.”

Kommentti: Tällaiset sanavalinnat auttavat rentoutunutta mieltä muistamaan helposti ja nopeasti tuollaisia hetkiä.


II.1 Yleispätevät sanat (universals)

Sanoja kuten ”aina”, ”ei koskaan”, ”kaikki” ja ”ei kukaan” käytetään, kuin ei olisi olemassa yhtään poikkeusta.

Esimerkki: ”Kaikki mitä tiedät, on vapaasti käytettävissäsi jossain syvällä tiedostumattomassa mielessäsi.”

Kommentti: Karkeiden yleistysten käyttö Milton-mallissa usein sivuuttaa ihmisen itselleen asettamat rajoitukset.


II.2 Välttämättömyyttä koskevat ilmaukset (modal operators of necessity)

Sanat kuten ”pitäisi” ja ”ei pitäisi”, ”täytyy”, ”on pakko” ja ”ei ole pakko” sisältävät välttämättömyyttä koskevan oletuksen.

Esimerkki: ”Kenenkään ei pitäisi turhaan rajoittaa itseänsä, … , sinun on pakko tavoitella haluamaasi asiaa tosissaan ja määrätietoisesti.”

Kommentti: Välttämättömyyttä koskevilla ilmauksilla annetaan riittävästi tukea, jotta haluttuun suuntaan ja päämäärään kuljetaan tosissaan.


II.3 Mahdollisuutta koskevat ilmaukset (modal operators of possibility)

Sanat kuten ”osaan”, ”en osaa”, ”voin” ja ”en voi” asettavat rajoituksia sille, mikä on mahdollista ja mikä ei.

Esimerkki: “Sinä voit saada lisää voimavaroja käyttöösi tiedostumattomasti mielestäsi, … , sinä osaat rentoutua vieläkin paremmin.”

Kommentti: Tällaisilla ilmauksilla saadaan mieli sallimaan haluttuja asioita sekä alitajuisesti oppimaan uusia asioita.


III.1 Monimutkainen vastaavuus (complex equivalents)

Käytetään kahta tai useampaa toteamusta tarkoittamaan samaa asiaa, vaikka ne liittyvät eri neurologisiin tasoihin.

Esimerkki: “Samalla, kun suljet silmäsi, rentoudut yhä syvempään tilaan.”

Kommentti: Eli yksinkertaisesti samaistetaan asioita, kuten tässä silmien sulkeminen auttaa jostain syystä pääsemään syvempään rentoutuneisuuden tilaan.


III.2 Nominalisaatio (nominalization)

Muutetaan kokonainen prosessi asioita yhdeksi substantiiviksi.

Esimerkki: “Kun vajoat syvälle rentoutuneisuuteen, huomaat, miten tietoisuutesi on täyttänyt kunnianvalo.”

Kommentti: Nominalisaatiot ovat usein niin monikerroksellisia ja niitä voi tulkita mihin suuntaan tahansa, että tietoinen mieli harhautuu niiden muodostamaan labyrinttiin. Ja koska nominalisaatiot usein ovat hukanneet valtavan määrän informaatiota, saa mieli itse päättää, miten se ne parhaiten ymmärtää.


III.3 Ajatustenluku (mind reading)

Vaikutetaan toisen henkilön sisäiseen tilaan ilman todisteita.152

Esimerkki: “Kyllä sinä tiedät, miten jatkat rentoutumista, ja saat itsesi vieläkin syvemmälle.”

Kommentti: Ajatustenkirjoittamisen lisäksi tällä pönkitetään ja kannustetaan mielen omaa ymmärrystä. 

152 Periaatteessa sama asia käytiin läpi metamallin laajennoksessa, kun puhuttiin ajatustenkirjoittamisesta.


Huom. käänteinen ajatustenluku

Oletetaan henkilön uskovan muiden tahojen, kuten Jumalan, tai jonkun toisen ihmisen kykyyn kirjoittaa hänelle uusia ajatuksia.

Esimerkki: ”Koska Jumala välittää sinusta, ehkä hän avaa sinun sydämesi näkemään uusia asioita itsestäsi.”

Kommentti: Tällaisessa tilanteessa osapuolten välinen luottamus on oltava kohdillaan ja ihmisen tulee itse olla hyväksynyt nämä asiat ja luottaa tällaisiin asioihin.


III.4 Syy-seuraus-suhde (cause-effect)

Oletetaan henkilön oman käyttäytymisen automaattisesti vaikuttavan hänen omaan tunnetasoonsa tai käyttäytymiseensä.

Esimerkki: “Jokainen sisäänvedetty hengitys saa sinut tuntemaan itsesi rentoutuneemmaksi kuin jo olit.”

Kommentti: Tässä yhdistetään parhaillaan tapahtuva asia (syy) haluttuun lopputulokseen (seuraus).


Huom. käänteinen syy-seuraus-suhde

Oletetaan henkilölle perusteeton vastuu toisen henkilön tunnetilasta ja käyttäytymisestä.

Esimerkki: “Koska minä olen rentoutunut ja herra x:kin on rentoutunut, myös sinä olet rentoutunut.”

Kommentti: Käytetään rentoutumiseen hyväksi joillekin ihmisille ominaista tapaa seurata johtajaa tai ryhmän käyttäytymistä.


III.5 Ennakko-oletukset (presuppositions)

Nostetaan vaivihkaa perusteeton, mutta haluttua asiaa tukeva olettamus esiin.

Esimerkki: “Älä vielä vaivu transsiin.” ”Minä en tiedä kumpi jaloistasi rentoutuu ensin…” ”Haluatko oppia jotain muuta?”

Kommentti: Yksinkertaisesti oletetaan haluttu lopputulos. (vaivut transsiin tai toinen jaloistasi rentoutuu joka tapauksessa tai olet jo oppinut jotain)


 

Esimerkki (muotoillaan metamallista Milton-mallin sovellus)

Otetaan seuraavaksi esimerkki juuri opitusta. Olkoon meillä ihminen, jonka mielelle on ominaista i) yleistää asioita käyttäen sanaa ”aina”, ii) käyttää puutteellista eli epätarkkaa viitekehystä, ja vielä iii) olla taipuvainen ajatustenlukuun. Kun valitaan seuraavaksi Milton-mallin vastaavat kohdat, voidaan muodostaa rentoutumisen tueksi esimerkiksi seuraavia lauseita: ”Sinä aina rentoudut liian aikaisin.” ”Muistatko vielä, miten he saivat sinut siellä rentoutuneeksi?” ”Vain sinä tiedät, mitä tapahtuu kun hengitetään oikein syvään.” Tai kaikkia yhdessä ”Sinä tiedät, miten he saivat sinut aina rentoutumaan, kun sinä niin halusit.”

 

ii) Mielen kohtaaminen nykyhetkessä

Helpoin ja nopein tapa kohdata mieli tässä ja nyt, on ryhtyä havainnoimaan ja kuin samaistumaan sen kokemuksiin tässä hetkessä. Havainnoinnissa ja mielen verryttelyssä kannattaa hyppiä aistikanavasta toiseen, sekä käyttää apunaan ennakko-oletuksia sisältäviä sanoja. Ennen seuraavaa esimerkkiä käydään läpi Milton-mallin ennakko-oletukset.


Aikaan sidottu ehto (subordinate clauses of time)

Sanat kuten “ennen kuin”, “jälkeen”, “kun”, “kunnes”, “samalla” aloittavat sivulauseen. Esimerkki: ”Haluatko sulkea silmäsi samalla, kun rentoudut?”


Järjestysluvut (ordinal numbers)

Sanojen kuten “ensiksi”, “toiseksi”, “toinen”, “kolmas” käyttäminen. Esimerkki: ”Kun ensin hengität oikein syvään, et ehkä huomaakaan, miten toinen jaloistasi rentoutuu ensin.”


Tai/vai -sanan käyttäminen (use of “or”)

Ja/tai/vai-sanaa käyttämällä yksinkertaisesti oletetaan, että jokin halutuista asioista toteutuu joka tapauksessa. Esimerkki: ”Haluatko mennä hypnoosiin silmät auki vai kiinni?”


Oletukset tietoisuudesta (awareness predicates)

Oletetaan, että mieli on tietoinen jostain halutusta asiasta käyttämällä sanoja, kuten ”tietää”, ”tajuta”, ”huomata”, ”ymmärtää”, ”tiedostaa”. Esimerkki: ”Tässä vaiheessa sinä saatat tiedostaa hengityksesi yhä paremmin.” ”En tiedä, huomaatko silmiesi painavan enemmän, kuin aikaisemmin.”


Adverbit ja adjektiivit (adverbs and adjectives)

Näitä sanoja käyttäen oletetaan osa lauseesta, joka usein on lauseen tärkein merkitys. Esimerkki: ”Vaikuttaa siltä, että olet huomaamattasi alkanut rentoutua.” (olettaa rentoutumisen, ja ohjaa mieltä pohtimaan sen huomaamista)


Adverbien ja aika-verbien muutokset (change of time verbs and adverbs)

Käytetään sanoja, kuten ”aloittaa”, ”jatkaa”, ”lopettaa”, ”vielä”. Esimerkiksi: ”Kun jatkat tietoisuutesi avartamista.” (tietoisuus on jo avartunut)


Kommentoivat adjektiivit ja adverbit (commentary adjectives and adverbs)

Käytetään sanoja, kuten “onneksi”, “välttämättä”. Esimerkki: ”Minun ei onneksi tarvitse edes tietää tarkalleen, miten sinä rentoudut.” (olettaa loppulauseen sanan ”onneksi” jälkeen)


Nämä ovat käytännössä työkalusi saatella mieltä kääntymään itseensä päin, sen sisäiseen tilaan. Yleensä tässä vaiheessa käytetään hieman matalampaa (muttei liioiteltua) äänensävyä ja pyritään myös säätelemään puhetta sopusointuun oman (tai ohjatun henkilön) hengityksen kanssa.

 

Esimerkki (mielen kääntäminen sisäiseen tilaan)

Kun istut siinä tuolilla … Voit tuntea, miten jalkasi osuvat maahan ja selkäsi nojaa tuolia vasten … Ehkä kuulet ympäristöstä jotain ääniä … Näet mielessäsi ajatuksia … Tai vain tuijotat seinää … juuri ennen, kuin tunnet jonkin miellyttävän tunteen … Huomaatko, miten se ohjaa sinua kääntymään itseesi päin … Anna ensiksi itsellesi mahdollisuus rentoutua … Tai voit oikein hyvin ottaa syvään henkeä … samalla, kun kuuntelet ääntäni … jolloin alat vaipumaan turvalliseen ja rentoon sisäiseen tilaan … Aina siihen asti … kunnes tiedät jo rentoutuneesi hieman.

 

iii) Tietoisen mielen harhauttaminen

Seuraavassa Milton-mallin vaiheessa on tavoitteena saada tietoinen mieli harhautumaan mielen syvään sokkeloon. Tähän on olemassa monia tekniikoita, jotka saavat voimansa monimerkityksellisyydestä.


Lausunnallinen monimerkityksellisyys (phonological ambiguity)

Tekniikassa käytetään hyödyksi samojen sanojen monimerkityksellisyyttä. Esimerkiksi sana ”kuusi” tarkoittaa sekä lukua 6 että kuusi-puuta. Muita esimerkkejä ovat sanat: johtaa (eli johtaa ihmisiä tai polku johtaa kotiin), oikea (oikea-väärä tai ei oikea-vasen), juuri (synonyymi sanalle ”ihan” tai kasvin juuri), aika (mittaa aikaa tai synonyymi sanalle ”melko”). Tietoista mieltä voidaan harhauttaa vaikkapa näin: ”Sitten lähdin seuraamaan polkua, joka johtaa meitä voitosta voittoon, ja muistin yhtäkkiä: tämähän on juuri kuten kasveilla, mistä ne saavat ravintoa lehtiin, jotka posti tuo. En ollut mitannut aikaa pitkään aikaan, ja katsoin, miten minulla oli kello väärässä oikeassa kädessä, vai oliko se väärässä kädessä, eli oikeassa, ja näytti oikeaa tai väärää, aikamoista.”


Kirjaimellinen monimerkityksellisyys (syntactical ambiguity)

Tekniikassa käytetään sanoja, mutta asiayhteydestä ei tule oikein ilmi, mitä ne tarkoittavat. Esimerkiksi: Lentäminen on vaarallista (se, että itse lentää, vai lentokoneella matkustaminen yleensäkin), rentoutuminen seuraa sinua (pystynkö itse rentoutumaan, vai rentoutuvatko kaikki, kun tulen paikalle), hypnotistien hypnotisointi voi olla mielenkiintoista (ei selvää, hypnotisoidaanko heitä, vai hekö hypnotisoivat), pojat laskivat joukolla mäkeä (klassinen suomalainen esimerkki; onko kyseessä Jouko-etunimi vai joukko, eli porukka).


Näköalan monimerkityksellisyys (scope ambiguity)

Näissä lauseissa on hyvin epäselvää, kuinka suureen osaan lausetta verbi, adverbi tai adjektiivi vaikuttaa. Esimerkiksi: paikalla oli viisaita naisia ja miehiä (olivatko miehet tyhmempiä kuin naiset?).


Välimerkkien luoma monimerkityksellisyys (punctuation ambiguity)

Tekniikassa on yhdistetty toisiinsa kaksi tai useampi erillistä lausetta. Esimerkiksi: ”On olemassa paljon asioita, joista minä en tiedä, ymmärrätkö sinä, mistä tässä on kyse.” (Lauseet yhdistyvät sanojen ”minä en tiedä” avulla). ”Menin eilen töistä kotiin juoksemalla saan pidettyä kuntoani yllä mainittua esimerkkiä varten.” (Ensimmäinen yhdistävä sana ”juoksemalla”, ja toinen ”yllä”).


Kaksoiskytkökset (double binds)

Mielelle annetaan vaihtoehtoja, mutta tarkkaan määrätyissä puitteissa. Esimerkiksi: ”Ehkä haluat sulkea silmäsi tai sitten et, sillä ei ole merkitystä, kun menet transsiin kuitenkin…”, ”Haluatko maksaa luottokortilla vai käteisellä?” (Maksat kuitenkin).


Näiden monimerkityksellisten tekniikoiden tukena tulee käyttää jo aiemmin kartoitetun metamallin Milton-mallin henkilökohtaista metamallia vastaavia sovelluksia. Kun tähän käyttää riittävän määrän aikaa, onnistuu melko nopeasti hahmottamaan varsinkin omalle mielelle ominaisia ajattelutapoja, joita sopivasti kutkuttelemalla päästään paljon syvempään hypnoottiseen tilaan, kuin vain hiljaa paikoillaan istumalla ja seinään tuijottamalla (ellei sitten tuohon asentoon liity jokin asetettu ankkuri, jolla pääsee välittömästi transsiin).

 

iv) Pääsy tiedostumattoman mielen resursseihin

Tietoisen mielen harhauttamisen jälkeen on aina syventää rentoutunutta tilaa uusien tekniikoiden avulla. Tekniikat esimerkkeineen ovat hyvin yksinkertaisia, mutta jo valmiiksi rentoutuneeseen mieleen ne uppoavat, kuin lämmin veitsi voihin.


Piilotetut käskyt (embedded commands)

Tavallisissa keskusteluissa piilotetuilla käskyillä voi ohjata keskustelua haluamaansa suuntaan, ja hypnoottisessa kanssakäymisessä niitä käytetään vahvistamaan haluttuja suggestioita, kuten ”nuku”, tai ”rentoudu”. Kun piilotettuja tekniikoita (käskyjä, kysymyksiä) käytetään, ennen käskyosaa pidetään pieni tauko ja käskyosa lausutaan eri äänensävyä käyttäen ja mahdollisesti jopa hieman sanoja venyttäen, sekä samalla kättä liikauttaen tai jonkin muun eleen (visuaalinen ankkuri) voimin. Tätä tukitoimintoa sanotaan analogiseksi merkkaukseksi ja sen tarkoitus on nimenomaan ohjata tiedostumaton mieli huomaamaan se. Esimerkkejä: ”Minä en tiedä, miten sinä rentoudut.” ”Öisin me nukumme, minä nukun ja sinä nukut.”


Piilotetut kysymykset (embedded questions)

Piilotetut kysymykset toimivat kuten käskytkin, mutta nyt nostetaan esiin haluttuja aiheita ja ikään kuin ohjataan mieltä pohtimaan niitä. Esimerkkejä: ”Ihmettelin eilen illalla itsekseni, joko sinä nukut?” ”Haluaisitkohan kertoa minulle, milloin viimeksi opit jotain todella helposti…


Negatiiviset käskyt (negative commands)

Koska tiedostumattomalle mielelle on hyvin hankalaa sisäistää negatiivisia sanamuotoja, voidaan tietoisen mielen kiusaksi hypnoottisessa puheessa käyttää negatiivisia käskyjä. Esimerkkejä: ”Samalla kun opiskelet, älä vain pidä hauskaa.” ”Kerran mietin itsekseni, että älä vain rentoudu, vielä ei olisi aika nukahtaa.”


Keskustelevat olettamukset (conversational postulates)

Keskustelevaan olettamukseen on olemassa vain kyllä- tai ei-vastaus, mutta lauseen rakenteesta johtuen se ikään kuin käskee mieltä tekemään jotain. Esimerkkejä: ”Sinä olet aina ollut niin hyvä keittämään kahvit, onkohan siellä muuten nyt kahvia?” (Oletetaan, että henkilö menee keittämään meille kahvit). ”Voitko kuvitella sen, miten rentoudut tästä vieläkin syvemmälle?” (Oletetaan, että henkilö rentoutuu vieläkin syvemmälle).


Merkityt kysymykset (tag questions)

Merkityillä kysymyksillä tarkoitetaan lauseita, joiden lopussa on pieni varmistuskysymys. Näillä hienovaraisilla merkinnöillä saadaan aikaan parhaimmillaan niin sanottu ”kyllä-sarja”, jossa tiedostumaton mieli jokaisen kyllä-vastauksen jälkeen on alttiimpi myös seuraavalle kyllä-vastaukselle. Esimerkiksi: ”Sinä voit rentoutua, etkö voikin? Sehän oli helppoa, eikö ollutkin? Merkittyjä kysymyksiä on helppo käyttää, eikö olekin? Myös sinä voisit käyttää niitä jo nyt, etkö voisikin?” Toisessa esimerkissä osoitetaan, miten merkityillä kysymyksillä voidaan myös harhauttaa tietoista mieltä, joka on juurtunut ymmärtämäänsä aikakäsitykseen: ”Sinä pystyt muuttamaan sen, etkö pystynytkin? Olithan sinä hypnoosissa, etkö ollutkin? Aivan, sehän on se ongelma, eikö ollutkin?”


Järjenvastainen ohjaus (selectional retriction violations)

Tekniikassa lisätään ominaisuuksia jollekin, jonka ei normaalisti ole mahdollista käyttäytyä siten, tai jolla ei normaalisti ole tällaisia ominaisuuksia. Esimerkkejä: ”Siellä näin vuoren, joka oli hyvin surullinen.” ”Lapsi kuivasi evänsä ja lähti takaisin kohti merenpohjaa.” ”Ihmettelin, miten mustekala voi kirjoittaa monella lonkerolla yhtäaikaa.”


Lainaukset (quotes)

Tällä mallilla saadaan mieleen aikaiseksi idea, että uuden tiedonmurusen on alunperin sanonut joku toinen ihminen, minkä vuoksi kertojalla ei ole mitään vastuuta sen todellisuudesta. Esimerkkejä: ”Buddhan kerrotaan istuneen puun alla ja sanoneen…” ”Jonkin tutkimuksen mukaan rentoutuminen alkaa käsistä…” ”Ala-asteen opettajallani oli tapana sanoa, että ei yksi sota miestä kaipaa…”


Metaforat (metaphors)

Tarinat, vertauskuvat ja metaforat ovat ehkä se parhain tapa vaikuttaa suoraan mielen tiedostumattomaan osaan. NLP:ssä metaforat on joskus liitetty jokaisen ihmisen sisäiseen käsitejärjestelmään, jonka mukaan toimitaan ja ajatellaan.153 Ehkä metaforat ovat myös siksi niin tehokkaita, kun niiden kautta ihmisen egon ei ole pakko ottaa mitään vastaan, vaan se voi kuin valikoiden tarttua, mihin se itse haluaa tai kykenee. Esimerkkejä: ”Liukas kuin kala”, ”kuin ruusuilla tanssisi”, ”hänen silmänsä olivat kuin aurinko ja kuu” tai kirjoista tuttuja mielikuvia: ”Siellä minä näin naisen istuvan helakanpunaisen pedon selässä”, ”Varokaa, seinillä on korvat”, ”Vaka vanha Väinämöinen…”

153 Tähän palataan myöhemmin, kun määritellään ihmisen metaforinen järjestelmä. Totuuden tien edetessä ihmisen ymmärrys perimmäiseen totuuteen syvenee juuri symbolien ja metaforien kautta. Ne ovat kultainen avain tiedostumattoman mielen syvimpiin osiin ja hengentason yhteyteen, tietoon. Vrt. myös alun määritelmään 9 (”sana”), sekä esim. egyptiläisiin pyhiin kirjoihin, joissa aina ensin on metaforinen kuvitus, jonka perusteella konteksti ymmärretään ja sanat osataan lausua oikein, eli oikeassa kontekstissa.


 

Esimerkki (tee oma hypnoottinen harjoitus)

Milton-malli ei ole tunnissa opittava juttu, kuten ei ole valaistuminenkaan. Silti Milton-malli on opittavissa ja se on erityisen hyvä ja toimiva tekniikka rentoutumiseen, hypnoosiin tai meditaatioon. Koska ensisijaisesti tämän kirjan tarkoitus on opettaa ihmistä auttamaan itseään, eikä muita ihmisiä, kannattaa Milton-mallia soveltaa esimerkiksi tekemällä itselleen suunnatun hypnoottisen rentoutuksen. Voit nauhoittaa rentoutuksen ja sitten kuunnella sitä aamuin, illoin esimerkiksi kuukauden ajan.

 

Rentoutuksessa on hyvä muistaa, että kun tiedostumaton mieli on avattu Milton-mallin tekniikoilla, ei sen jälkeen enää tarvita mitään käskyjä tai ohjausta, vaan voit antaa vain itsellesi aikaa ja tilaa. Jos siis teet nauhoituksen, nauhoita alun tekniikoiden jälkeen pelkkää tyhjää muutamia minuutteja tai jopa 10–30 minuuttia. Harjoituksen pituuskin riippuu siitä, kuinka pitkällä olet harjoittelussasi. Harjoituksen loppuun voit halutessasi voit tehdä ohjatun paluun päivätietoisuuteen, jolloin käytät lauseita, kuten: ”Seuraavaksi on tullut aika palata kohti tietoista mieltä.”, ”Voit alkaa hiljalleen laskemaan mielessäsi numeroita yhdestä kymmeneen, ja kun pääset numeroon kymmenen, olet täysin virkeä ja tietoinen mielesi on taas ohjaksissa.”

FacebookTwitterGoogle BookmarksLinkedinPinterest

Sivustolla on käytössä muutama eväste (vain kävijämäärien analysointiin ja käyttökokemuksen parantamiseen, ei myyntiin tai markkinointiin liittyen).