Yksilösielun naiseus ja miehuus – anima ja animus

Analyyttisen psykologian kehittänyt Carl Jung tunnisti ihmisen yksilösielusta, ja tarkemmin sanottuna sen tiedostumattomasta mielestä, polariteettiominaisuuden. Jung oivalsi, että jokaisessa fyysisessä miehessä on myös hänen sisäinen naiseutensa, eli anima, sekä vastaavasti että jokaisessa fyysisessä naisessa on hänen sisäinen miehuutensa, eli animus. Jungin oivallusta voidaan kuitenkin heti täydentää taulukon 18 avulla. Sielun sukupuoleen liittyen on ensisijaisen tärkeää ymmärtää kaksi asiaa: i) yksilösielun lähtötilanne voi olla kumpi tahansa sukupuoli, sekä ii) jotta yksilösielusta voi tulla täydellinen sielu, tulee sekä animan että animuksen kasvaa ja kehittyä valmiiksi.

Ihminen ei ilmennä polariteettia vain fyysisen ja henkisen olemuksensa kesken, vaan ihmisen syvin henkinen olemus on sukupuolineutraali. Kansankielisesti sanottuna tämä tarkoittaa sitä, että ihmisen sielu on ”miesnainen”. Ihmisellä on siis aina sekä anima että animus, ja tätä tietoa tarvitaan erityisesti siihen, että voidaan lukea ja ymmärtää pyhiä kirjoituksia. Miesnaiseuden ymmärtäminen antaa jokaiselle yksilösielulle mahdollisuuden lukea pyhiä kirjoja näkökulmasta ”minä olen kaikki henkilöhahmot, joita tarustoissa on”.¹²⁸

¹²⁸ Aihetta ei ole vielä tarpeeksi tutkittu, mutta tällä hetkellä vaikuttaisi siltä, että jos henkilön sielun sukupuoli on feminiininen, hän samaistuu helpommin pyhien kirjojen naishahmoihin, ja vastaavasti jos sukupuoli on maskuliininen, hän samaistuu mieshahmoihin.

Jungin määrittelemät animatasot ovat:

• Eeva: Raamatun luomiskertomuksesta tuttu Aatamin puoliso edustaa tässä jaottelussa miehen intohimon kohdetta.
• Helena: Troijan Helenana tunnettu hahmo edustaa naisen kykyä menestyä sekä olla itsenäinen, älykäs ja tarkkanäköinen. Tässä tasossa naiseus keskittyy ulkoisiin ominaisuuksiin, kuten bisnekseen ja sovinnaisuuteen, ei sisäisiin voimavaroihin, kuten uskoon, mielikuvitukseen tai hyveisiin.
• Maria: Jeesus Kristuksen äitinä tunnettu neitseellinen hahmo nostaa animatason sisäisen itsekkäästä kohti ulkoisen hyveellistä ajattelutapaa. Voidaan puhua jopa esoteerisuudesta ja dogmaattisuudesta.
• Sofia: Viimeinen animataso on Sofia,¹²⁹ ja se on nimetty kreikkalaisen viisautta tarkoittavan sanan ja jumalattaren mukaan. Ihmisen sisäinen yhdentyminen naiseuden kanssa tulee valmiiksi ja tästä eteenpäin hän kykenee näkemään naisissa sekä hyviä että huonoja ominaisuuksia. Parisuhteessakaan nainen ei ole enää palvonnan kohde tai vaimo, vaan tasavertainen kumppani, jonka kanssa kasvaa yhdessä. Sofiaan ja viisauteen liittyvä tärkein huomio on se, että tällä tasolla mieli ei enää kykene antamaan animalleen vain yhden objektin, kuten tietyn naisen muotoa, vaan naiseus koskettaa nyt kokonaisuutta.

¹²⁹ Sofiaa vastaa Raamatussa Maria Magdaleena, jossa on seitsemän henkeä, eli sielunosaa, sekä Kuolleiden kirjassa Hathor, jolla on seitsemän taloa, eli seitsemän sielunosaa.

Jungin määrittelemät animustasot ovat:

• Fyysinen voima: Ensimmäinen animustaso viestittää pelkästään fyysistä voimaa (ja intohimoista vetovoimaa), kuten lihaksikkaat miehet tai viidakossa asuva Tarzan.
• Toiminta ja romantiikka: Toisella animustasolla huomio keskittyy aloitekyvylliseen ja toimintaansa suunnittelevaan romantikkoon, ja/tai toiminnalliseen sotasankari- ja metsästäjätyyppiseen miehuuteen. Tyyppiesimerkkinä toimii Robin Hood.
• Professori ja pappismies: Kolmas animustaso tekee miehuudesta ”sanansaattajan”. Animus voi olla auktoriteettinen poliitikko, professori, kaunopuheinen pappismies jne.
• Mies tukena itseymmärryksessä: Viimeisen animustason miehuus tuo esiin naisen sisäisen todellisen tarkoituksen, jopa hengellisen ulottuvuuden. Jung itse käytti tästä esimerkkiä Hermes, eli jumalten sanansaattaja, ja unten ohjaaja. Viimeinen animustaso on yhdistävä linkki tietoisen ja tiedostumattoman mielen välillä.

Totuuden tien ja KET:n näkökulmasta ihmisen sielun tulee kulkea sisäisesti kaikki anima- ja animusvaiheet lävitse, ja vasta tämän jälkeen se on valmis vesikasteeseen ja pienempään rauhaan. Myös Jung huomasi, kuinka valitettavan harvinaista ihmisillä on liikkua anima- ja animustasoilla eteenpäin.

Anima ja animus parisuhteessa

Anima- ja animustasot toimivat erinomaisena työkaluna selvittää ihmisten keskinäistä yhteensopimista sekä varsinkin parisuhdeongelmia.

Esimerkki (miehen animan ensimmäinen muutos)

Esimerkkitilanne voisi olla sellainen, jossa naisen kanssa avioliitossa elävän miehen anima nousee ensimmäiseltä tasolta seuraavalle tasolle. Jos mies on kiinnittänyt oman animansa fyysisesti vaimonsa muotoon, huomaa hän pian vaimonsa viehätysvoiman häviävän. Näin ennen seksuaalisesti viehättänyt vaimo kalpenee esimerkiksi työpaikalla loistavan bisnesosaajan rinnalla. Pian mies ei enää kykene näkemään vaimoaan samanlaisena kuin ennen, ja pahimmillaan tämä johtaa ”uuden animan” etsimiseen. Erityistä huomiota vaatii kuitenkin se seikka, ettei vika ole miehessä, tai animan muutoksessa (sehän on juuri oikea suunta henkisessä evoluutiossa), vaan vika on siinä, että mies on kiinnittänyt oman sisäisen naiseutensa fyysisesti johonkin ihmiseen, ei itseensä ja omaan sieluunsa.

Esimerkki (miehen ja naisen epätasapaino)

Otetaan sitten sellainen esimerkkitilanne, jossa vaikkapa yritysjohtajana toimiva mies ja hänen lääkärivaimonsa ovat olleet yhdessä jo parikymmentä vuotta. Lapset on kasvatettu ja kotia pidetään yllä kahdestaan. Yhtäkkiä mies ilmoittaa rakastuneensa häntä itseään 20 vuotta nuorempaan naiseen ja haluaa avioeron. Mitä tässä oikein tapahtui? No aina ei ole yksiselitteisiä vastauksia, mutta hyvin usein pätee se, ettei tällaisen miehen anima ole kasvanut samaa tahtia kuin hänen fyysinen vaimonsa on. Jos aviopuoliso etenee naisena elämässä, ajaa miehen itsekkyys ja hänen kehittymätön animansa hänet himojen kouriin ja uuteen suhteeseen. Olen joskus kuullut puhuttavan, että mitä yhteistä 20 vuoden ikäerolla varustetulla pariskunnalla voi olla, mutta toisaalta jos ottaa huomioon anima- ja animustasot, heillä todella voi olla paljonkin yhteistä. Toki tämä tarkoittaa myös, ettei toinen osapuoli ole kyennyt tasapainoiseen henkiseen kasvuun.

Esimerkki (naisen animus kehittyy)

Kolmas esimerkki olkoon tilanne, jossa nainen saa nuorena hankittujen lasten kasvatusvastuun hoidettua valmiiksi, ja ryhtyy etenemään työurallaan. Tämä johtaa lähes väistämättä myös naisen animustason muuttumiseen. Tällöin eteen voi tulla tilanne, jossa kotona asuva Tarzan tai edes Robin Hood eivät enää miellytä niin paljon kuin mielenkiinnonkohteena olevan alan asiantuntijaprofessorit.

Anima ja animus voivat onneksi palvella myös hyvää tarkoitusta. Ne voivat auttaa juuri sopivan puolison löytymisessä tai ne voivat tarjota loistavaa tukea henkilökohtaisessa, henkisessä kasvussa. Ongelmia syntyy yleensä vain, jos ihminen tietämättään kiinnittyy jollekin tasolle, tai vastaavasti jos hän kasvaa henkisesti ja etenee tasoilla nopeammin kuin puolisonsa ja/tai ystävänsä. Mitä useampi anima- tai animustaso on kahden eri ihmisen mielten välissä, sen epätodennäköisemmin nämä ihmiset tulevat viettämään aikaa keskenään tai ainakaan viihtymään toistensa seurassa.

Animan ja animuksen tärkein opetus jokaiselle yksilösielulle on, ettei animaa tai animusta saa kiinnittää itsensä ulkopuolelle. Jokaisen yksilösielun tulisi löytää mies ja nainen itsestään, ja sitten alkaa kehittää niitä yhdessä, tasapainoisesti. Kuten sanottu, täydellinen sielu on sukupuolineutraali, ja siksi se on potentiaalisesti kaikki sukupuolet. Täydellisen sielun anima- ja animustaso on Sofia ja mies tukena itseymmärryksessä.

• Edellinen
• Seuraava