Olen luonteeltani ja lapsuuteni koodauksen vuoksi alistuvainen luonteeltani, ja jättänyt puolustamatta itseäni hyökkäyksiltä ja siksi jotkut ovat päässeet tallomaan päältäni. Kannan vieläkin kaunaa vääryyksistä joista haluaisin päästää irti. Kysymykseni: Kuinka opin antamaan anteeksi?


Hei! Ja kiitos kysymyksestäsi. Käsittelen asiaa muutaman vaiheen kautta.

 

Kenelle minun tulisi antaa anteeksi?

"Kuinka opin antamaan anteeksi" on aivan oikea kysymys, mutta hyvin usein se suunnataan väärinpäin. Tarkoitan tällä sitä, että kyse on kyllä anteeksiantamisesta, mutta tässä vaiheessa sinun tulisi oppia antamaan anteeksi itsellesi, ei muille ihmisille. Pystytkö hyväksymään itsesi juuri sellaisena kuin olet? Kaikesta huolimatta. Voit kokeilla tätä. Voit vaikkapa mennä peilin eteen seisomaan ja tuijottaa itseäsi silmiin ja sanoa ääneen: ”Minä annan sinulle anteeksi.” Tarkkaile omaa reagointiasi.

Kun ihminen astuu henkisen evoluution tielle, hänen ensisijainen tehtävänsä on oppia antamaan anteeksi itselleen. Muiden kanssa sinun ei ole pakko olla tekemisissä, mutta sinä itse kuljet sinun mukanasi joka päivä.

Nostan esiin vielä toisenkin näkökulman. Laitan tähän oheen linkin totuuden talon verkkokirjaan, tarkemmin sellaiseen kohtaan, jossa on lueteltu paljon erilaisia defenssejä. Defenssit auttavat meitä suojaamaan itseä. Sinun tehtäväsi olisi tunnistaa 1-3 defenssiä, joita olet tottunut elämässäsi käyttämään.

Verkkokirjan kappale: Itsensä uhraaminen ja minän defenssit

 

Kuinka opin antamaan anteeksi muille ihmisille?

Vasta kun olet antanut anteeksi itsellesi, sinun kannattaa miettiä anteeksiantamista muille. Monia ihmisiä on auttanut, kun he ovat miettineet ihmisen elinkaarta isommasta mittakaavasta. Kun esimerkiksi miettii sellaisia ihmisiä, jotka ovat taipuvaisia lyömään muita, niin oikeastaan aina he ovat lapsuudessaan itse ottaneet vastaan iskuja vanhemmiltaan. Ja tämä sama pätee heihin, jotka ovat tottuneet alistumaan. Hyvin usein me joko tapellaan tai alistutaan.

Kysymys kuuluu, että kuka tämän on meille opettanut? Vastaus on usein: omat vanhemmat. Ja aivan, sitten kysytään, kuka sen heille opetti. Ja vastaus on usein: heidän vanhemmat. Ja tämä sama pätee sekä heihin, jotka alistavat, että heihin, jotka alistuvat. Kyse on sukupolvien kierrosta.

Sukupolvien kierto antaa meille mahdollisuuden ajatella asiaa hieman avarammasta näkökulmasta. Jos lapselle opetetaan vaikkapa, että väärintekemisestä seuraa aina fyysinen rangaistus, niin hänhän oppii lyömään ja kouluttamaan muita ihmisiä juuri näin. Toisin sanoen tämä on hänen paras mahdollinen toimintatapa! Ja tämä on se pointti. Meidän sielu on niin viisas, että se valitsee aina parhaan mahdollisen ratkaisun ja toimintamallin niistä vaihtoehdoista, jotka sillä käytettävissä. Jos esimerkiksi alkoholia rentoutumistarkoituksessa nauttiva ihminen oppii oikeasti meditoimaan, jää alkoholin juominen automaattisesti pois. Sitä ei tarvitse edes miettiä. Se vain jää, ja siitä eteenpäin meditointi antaa se, mitä aiemmin haettiin juomien kautta.

Muiden ihmisten sisäistä ”koodia” meidän on melko vaikea muuttaa, ja ilman heidän omaa tahtoaan, jopa lähes mahdotonta. Mutta omalle koodille voimme jotain tehdä. Sitä voimme muuttaa. Ja kun muutumme itse, ja ymmärrämme tämän sukupolvien ketjun sekä parhaan mahdollisen toimintatavan periaatteen, me voimme helposti antaa anteeksi muille ihmisille. Kukaan ihminen ei ole syntyjään hyvä tai paha, vaan se on lopulta kasvattajat ja ympäristö, joka meissä aktivoi tietyt ominaisuudet. Ja mitä vähemmän henkisiä voimavaroja on käytettävissä, sitä tiukemmalta meidän oma elämä tuntuu.

 

Mitä alistuvaisuus palvelee?

Sinun kohdallasi lähtisin kysymään, että mitä alistuvaisuus palvelee? Se on vain työkalu, kuin koodattu algoritmi, mutta itse tarkoitus se ei ole. Voisiko sinun alistuvaisuus kummuta esimerkiksi alitajuisesti syyllisyydestä ja jopa läheisriippuvuudesta? Lapsena jatkuvasti torpattu ihminen saattaa hyvinkin kärsiä läheisriippuvaisuudesta. Kun lapsena on tottunut alistumaan, se voi jäädä vaivaamaan, ja sitä käyttää omana strategianaan esimerkiksi välttääkseen konflikteja muiden kanssa. Tällöin omien mielipiteiden esiintuonti, tai ainakaan niiden puolustaminen, ei ole kovinkaan helppoa.

Kun ymmärrät, mitä alistuvaisuus palvelee. On sinun mahdollista alkaa miettiä uusia eri toimintamalleja. Miten joku toinen ihminen toimisi tuossa samassa tilanteessa? Voit myös opetella sanomaan EI. Voit vaikka sanoa lähes kaikkiin asioihin EI vaikkapa yhden viikon ajan. Kun joku kysyy sinulta, haluatko lisää kahvia, sano EN. Vaikka haluaisit, niin sano EN. Tällainen harjoittelu voi tuntua jostain ihmisestä lapselliselta, mutta jos tämä koskettaa sinua, niin sinä tiedät kyllä, että se on vain tehtävä.

 

Tunteiden hallinta

Alistuvaisuus kielii usein myös siitä, että omat tunteet saattavat olla hukassa. Joko tunteet ovat kokonaan hukassa tai sitten ne koetaan niin rajuina, että ne kielletään kokonaan. Miten on, tunnetko sinä laajan kirjon eri tunteita? Oletko päivittäin iloinen, surullinen, vihainen tai pelkäät jotain? Nämä ovat perustunteita ja niitä jokaisen ihmisen tulisi tuntea tosi usein.

Monesti lapsuudessa alistetut lapset eivät osaa tuntea esimerkiksi vihaa. Joku on opettanut, että viha on negatiivinen tunne, eikä sitä saa tuntea. Tämä on täyttä p-puhetta. Viha on yksi perustunne ja sitä kuuluu tuntea. Vihan mukaan ei tarvitse toimia, mutta se kuuluu tuntea siinä missä suru ja onnikin. Laitan tähän vielä liitteeksi sellaisen harjoituksen, jossa ihmetellään omia tunteita.

Harjoitus: Tunteiden herättäminen

 

Lopputulema

Kun i) opit antamaan anteeksi itsellesi, ii) ymmärrät, miten kaikki ihmiset omaksuvat kuin sattumanvaraisesti heille lapsuudessa opetetut henkiset voimavarat, ja iii) opit hallitsemaan tunteitasi, on lähes vuorenvarmaa, että opit myös antamaan anteeksi muille ihmisille.

Toivottavasti tämä vastaus auttaa sinua eteenpäin totuuden tiellä.

FacebookTwitterGoogle BookmarksLinkedinPinterest

Sivustolla on käytössä muutama eväste (vain kävijämäärien analysointiin ja käyttökokemuksen parantamiseen, ei myyntiin tai markkinointiin liittyen).