Egyptiläisessä mytologiassa kulmakiveä (englanniksi keystone, cornerstone) kutsutaan nimellä Benben (eng. Benben-stone). Hepreankielessä sana BeN tarkoittaa poikaa, ja koska heprean ja arabian kielet selvästi jakavat ominaisuuksia hieroglyfien kanssa, on oikeutettua todeta kulmakiven kääntyvän suomeksi Poikapoika-kiveksi.

 

Benben on useista mytologioista tuttu niin sanottu ensimmäinen kivi, joka nousee esiin alkuvedestä. Egyptissä alkuvettä kutsuttiin nimellä Nun ja siihen liitettiin Isä-ylijumala Nu. Nu oli ensimmäisen jumalkahdeksikon pää ja isäntä – isäntien isäntä, kuninkaitten kuningas ja jumalten jumala. Kyseinen alkujumalakahdeksikko koostuu neljästä parista jumalia, jossa jokaisessa parissa aina miehellä on oma nimensä, mitä vastaten sitten miehen vaimon nimi on sama kuin miehen nimi muutettuna kielen feminiiniseen muotoon. Eli kuten heprean ja arabian kielen sanoissa, myös hieroglyfien muodostamilla sanoilla on jokaisella oma sukupuoli. Sanan muoto voi tosin olla myös duaali eli pari (esim. kaksi poikaa), tai sitten sana voi olla monikko, joka koskettaa kolmea tai enempää (esim. pallot, kun tiedetään palloja olevan enemmän kuin kaksi kappaletta).

 

Raamatun Vanhassa Testamentissa tämä samainen egyptiläinen tarina on kerrottuna Nooan (= Nu) sekä hänen kolmen poikansa muodossa. Ja kuten kirjasta jokainen voi sen lukea, ei näiden neljän miehen vaimoille ole annettu nimiä. Tämä johtuu siitä, että he kuvaavat egyptiläistä alkujumala-kahdeksikkoa. Nooan tarina päättyy siihen, että hänen rakentama arkkinsa (vrt. päivä- ja yöarkki egyptiläisessä tarinassa) ajautuu vuorenhuippuun, joka on noussut esiin koko maailman peittäneestä vesimassasta. Symbolisesti voidaan sanoa tämän vuorenhuipun olevan kulmakivi eli ainoan ja kaikkien muiden jumalien yläpuolella olevan Pyhän Hengen vedestä (= Nun) ja hengestä synnyttämä Ihmisen Poika.

 

Pyramidit rakennettiin Egyptissä kuvaamaan alkuvedestä noussutta Ihmisen Poikaa. Juuri tämän vuoksi Benben-kivi on liitetty myös pyramidin huippukiviin eli kulmakiviin. Matemaattinen selitys nimelle kulmakivi tulee siitä, että pyramideissa niiden kulmaksi sanotaan niiden kulman muodostavaa huippua. Monet tutkijat ovat liittäneet tämän vuoksi myös mystiset obeliski-kivet Benben-kiviin. On myös fakta, että näitä kahta kiveä - Benben ja obeliski - kuvataan egyptiläisissä teksteissä samoilla hieroglyfimerkeillä.

 

Vertauskuvallisesti voidaan sanoa, että kuten Jeesus Kristus on kristillisen kirkon pää, samoin jokaisen pyhän temppelin kulmakivi on niiden pyhä pää. Tämän vuoksi hieroglyfeissä sama äänne H.R. kuvaa muun muassa Vuorta ja Tietä. H.R on siis monimerkityksellinen sana, joka voidaan lausua ja synonyymeinä ymmärtää todella monella tavalla. Jos H ajatellaan vielä määräisenä artikkelina Ha, saadaan se kuvaamaan myös heprealaisittain ajateltuna ihmisen päätä (HaResh). Tätä äännettä voi halutessaan myös verrata sanskritin kielen äänteeseen HaRe, jonka syvällinen merkitys on tieteellisesti tuntematon. Samoin on suomenkielen äänne Herra tuotettu samoilla konsonanteilla vain vokaaliäänteitä muuttaen. (huom. jos sana Herra käännettäisi alkukielelle, siitä tulisi HeRRa. Kun vielä tuplakonsonantti ja vokaalit jätetään kirjoittamatta alkukielelle ominaisella tavalla, saadaan muodostettua sama sana H.R.)

 

Tärkeintä on kuitenkin ymmärtää, että on vain yksi joka sitoo nämä kaikki asiat toisiinsa, ja tuon yhden nimi on tietysti myös H.R. Nyt H.R.:llä viitataan egyptiläisen mytologian tunnetuimpaan Jumalan Poikaan nimeltä Horus. Nimen lopussa oleva s-kirjain ei esiinny hänen hieroglyfinimessään. Horus on usein kuvattu haukkapäisenä jumalana, joka edustaa kuolleen Isä-jumalansa uutta tulemista. Kun egyptiläinen Farao kastettiin Hall of Mekhvertissä (myöhemmin Hall of Ma’At), hänelle annettiin niin sanottu Horus-nimi, joka tarkoittaa hänen syntyneen vedestä ja hengestä. Horus-nimeä ei voi antaa ihmiselle kukaan toinen ihminen, vaan sen täytyy tulla suoraan Pyhästä Hengestä. Nimestä Mekhvert on syytä tietää, että sanatarkasti käännettynä se tarkoittaa Suurta Tulvaa.

 

Kun Horus on tullut kuolevaisen ihmisen Pääksi, on kuolevainen lunastanut osakseen Ikuisen Elämän. Näin ollen ihminen on kulkenut vesikasteen ja tulikasteen läpi ja muuttunut ensimmäisen ihmisen kaltaiseksi Ykseydeksi, joka on itsessään Pyhä Henki. Raamatussa tätä ensimmäistä ihmistä nimitetään Aatamiksi eli Adam, joka on tunnetusti sekä hänen nimensä että koko ihmiskuntaa tarkoittava hepreankielinen sana. Kun ihminen kulkee Totuuden Tietä (myös Tao, Jalo Tie, Tie yms.) ja muuttuu ensimmäisen ihmisen kaltaiseksi puhtaaksi ihmiseksi, hänen sanotaan kokevansa neitsytsyntymän. Tässä vaiheessa ihminen siis solmii mentaalisen avioliiton Pyhän Hengen ja oman sielunsa välille (katso esim. Kaanaan häät Uudessa Testamentissa, Anin muuttuminen Serekhiksi Kuolleiden kirjassa, Pohjolan Pidot Kalevalassa jne.). Tätä avioliittoa kuvaa Nooan saama merkki eli kaari taivaissa, joka egyptiläisittäin tunnetaan jumalana nimellä Nut. Nut on Isäjumala Nun vaimo eli hänen nimensä lisättynä sanan feminiinisellä muodolla eli t-kirjaimella. Vastaavasti ensimmäinen mies eli Adam on nimeltään Atum, joka kantaa koko maailman harteillaan ja täten pitää Taivaan eli Nutin ja Maan eli Gebin oman olemuksensa kautta ikuisesti yhdessä.

 

Mikä kulmakivi sitten oikein on? Kulmakivi on Ihmisen Pojan pää. Toisaalta se voidaan siis nähdä selkärangan jatkeena, jota kuvaa obeliski. Toisaalta se voidaan nähdä yhdistyneenä arkkiin, jolloin sen muoto täytyy sopia sekä pyramidin huippuun, että kaariarkin keskuskiveksi. Tätä mielikuvaa on helppo verrata muinaisten Faaraoiden pitämään päähineeseen, johon on kuvattu pyramidin kerrokset ja heidän oma Päänsä on kyseisen pyramidin sisällä. Pyramidin Pää eli kulmakivi on jalon suvun eli Daavidin suvun Pää. Tämä pää on ensimmäinen valo maailmankaikkeudessa ja siksi se usein kuvataan aurinkona eli tähtenä ja sen vuoksi myös usein pyramidin huippu on kuvattu loistamaan valoa – niin sanotun kaikkinäkevän silmän valoa.

 

Horus Pojan Isän Osiriksen nimi hieroglyfein ilmaistuna on valtaistuin ja silmä. Tämä silmä taas vastaavasti on silmä, joka näkee kaiken. Samainen silmä toimii tuomarina mentaalisessa Hall of Mekhwertissä (myös Hall of Ma’At), jossa tekojamme ja sanojamme puntaroidaan hyveiden ja totuuden sulkaa vastaan. Tämä tuomitseminen ei tapahdu muinaisessa Egyptissä monta tuhatta vuotta sitten, eikä se tapahdu jossain kaukana tulevaisuudessa, vaan sen aika on jo nyt. Se tapahtuu jokainen hetki ihmisen alitajunnan (eli Maan) syvimmillä tasoilla, jossa Hyvä ja Paha asuvat. Me tunnemme heidät esimerkiksi Sielussa sijaitsevien Järjen (yliminä) ja Tunteen (Id/Temperamentti) nimellä.

 

Mitä meidän tulee ymmärtää kulmakivestä? On ensisijaisen tärkeää ymmärtää, että on olemassa Ikuinen Tie kuten Laotse ja Kungfutse sen sanoivat. Tai sitten kuten Jeesus sen totesi: ”Minä olen Tie, Totuus ja Elämä.” Tai kuunnelkaa vanhaa Horusta, jonka nimi on Tie, jossa on kolme okaista orjantappurapensasta. Toisaalta jokaiselle riittää se, että kuuntelee omaa Itseään, ja samalla opettelee tuntemaan itsensä. Kun näin tekee, alkaa jossain vaiheessa erottaa hyvän ja pahan itsessään. Kun vastaavasti tässä vaiheessa ryhtyy aktiivisesti kieltämään ja tuhoamaan pahaa osaansa, tulee lopulta Totuuden Tie käymään ristille, jonne ”vanha minä” jää käärmeen nahkana roikkumaan ilman päätä.

 

Ehkä tämä on se hetki, jolloin on meidän jokaisen aika saada osaksemme Pää, joka tulee suoraan Taivaasta Ikuisen, Jalon ja Rakkaiden suvusta. Ehkä tuolloin näemme Jumalan suoraan silmästä silmään ja ymmärrämme jokaisen historian lehdillä kuvatun jumalan olleen vain osa tätä yhtä ja suurinta Pyhää Henkeä. Onhan hänen ilmenemismuotonsa rajattomat kuten hän itse on rajaton, ajaton, kuvaamaton, pimeä ja alkuvesi. Näin siis rakentajien hylkäämä kulmakivi ei olekaan se pyramidin viimeinen kivi, vaan kulmakiveksi kelpaa se ensimmäinen kivi, joka esiin tulee Isästä itsestään. Vain kulmakivi, eli ensimmäinen kivi on puhdas ja synnitön - se on myös ainoa todellinen viisasten kivi.

 

Jos Benben halutaan kuvata tapahtumana eli verbinä, on siihen hyvä termi ”weben”, jonka merkitys on ”nousta” (tai "olla"). Vapaasti ajateltuna on se pakko sanoa ääneen, että kun maailman luominen oli vasta aivan alussa ja ensimmäistä sanaa odotettiin kuin kuuta nousevaa, tuli silloin viimeinen hiljainen hetki ja kuului tyhjyydestä ääni: ”Nouse Poika.” Vapaasti käännettynä englanniksi ”Arise Son”, jossa selvästi sana Son eli poika on hyvin lähellä sanaa Sun eli aurinko. Aurinko ja Poika nousevat siis yhtä aikaa. En keksi sille yhtään syytä, miksi niitä tulisia ajatella eri asioina.

FacebookTwitterGoogle BookmarksLinkedinPinterest
Don't have an account yet? Register Now!

Sign in to your account

Sivustolla on käytössä muutama eväste (vain kävijämäärien analysointiin ja käyttökokemuksen parantamiseen, ei myyntiin tai markkinointiin liittyen).