Vastaus: Lyhin mahdollinen vastaus on: Kyllä.

 

Paul Brunton on yksi 1900-luvun suosituimmista mystikko-kirjailijoista, jonka tiedon ja ymmärryksen lähteenä ovat toimineet suuri jumalallinen armo sekä hänen henkilökohtainen, ahkera tutkimustyö, jolla hän on pyrkinyt omat kokemuksensa sanoittamaan ymmärrettävästi myös lukijoilleen.

 

Esimerkkejä samaistamisesta:

 

Yliminä (engl. Overself)

Yliminä voidaan samaistaa käsitteeseen Taivaallinen minä. Pyhissä kirjoissa tämä käsite esiintyy nimillä Horus, Kristus, Buddha, Krishna jne. Eli kyseessä on ihmisen sydämeen puhkeava Jumalan Tahto, joka muutamassa vuodessa voi tarvittavan ajan ja huolenpidon kautta kasvaa ja kasvattaa ihmisen uudelle tietoisuuden tasolle aina valaistumiseen asti. Erityisesti tässä yhteydessä tulee huomata, ettei Freudin käyttämä käsite Superego ole sama kuin Bruntonin Overself, vaikka ne molemmat on suomennettu Yliminäksi.

 

Ego

Ego voidaan samaistaa käsitteessä Maallinen minä. Pyhissä kirjoissa tämä käsite esiintyy nimillä ANI, Johannes Kastaja, Siddhartha Gautama, Arjuna jne. Kyseessä on siis se ihminen, joka fyysisesti on äidistään ja isästään lähtöisin olevan persoonan oma tahto. Ego edustaa jossain määrin Yliminän täydellistä vastakohtaa ja tämän vuoksi viisaimmat lukijat osaavat yhdistää sen kuvaukseen hirveimpiä symboleja.

 

Karma

Karmaksi kutsutaan ihmisen henkilökohtaista kokemus- ja ajatusmaailmaa, joka ei ole sidottu vain yhteen elämään. Karma sitoo siis vain ihmistä itseään, hänen yksilö-sielunsa kautta. Karmaa voidaan luonnehtia syyn ja seurauksen lain avulla, sillä jokainen hyvä teko nähdään aiheuttavan henkilölle hyviä asioita tulevaisuuteen ja vastaavasti jokainen paha teko nähdään aiheuttavan pahoja asioita henkilön tulevaisuuteen. Karma on siis selkeä syy-seuraus-ketju, jota uskonnollisesti monet luulevat kohtaloksi – Bruntonkin kuitenkin tekee tämän selväksi, ettei näin ole.

 

Armo

Karmasta, koski se sitten yhtä tai lukemattomia elämiä, voi vapautua ensisijaisesti Armon kautta. Brunton käytti Totuuden ja Tiedon kohtaamisesta termiä Armo. Armon voi saada vain Jumalalta tuntemalla ja kohtaamalla ”hänet” henkilökohtaisesti. Armo voidaankin suoraan samaistaa Totuuden talossa Vesikasteeseen, jossa nimenomaan Armosta ihminen saa kaikki syntinsä (myös perisyntinsä) anteeksi. Tässä vaiheessa ihminen ei kuitenkaan ole vielä kokonaan ja lopullisesti pelastunut, vaan ”puhdas pöytä” annetaan sen vuoksi, jotta ihminen lähtisi tosissaan kulkemaan henkistä/hengellistä Tietä. Myös Brunton tähdentää, ettei Armo vain yhtäkkiä selvästi tule ihmiseen, vaan se on pitkän ja vaativan henkisen prosessin ensimmäinen päätepiste, joka todella antaa ihmiselle uuden näkökulman ja itseoivalluksen tästä maailmasta ja sen lainalaisuuksista.

 

Intuitio

Bruntonin aikaan ei ollut vielä sanoitettu psykologiaa riittävän pitkälle tai ainakaan tieto siitä ei ollut vapaasti kaikkien käytettävissä, kuten se nykyään periaatteessa on. Bruntonin nimittämä intuitio voidaan ehkä helpoiten samaistaa Totuuden talon termiin Tietoisuus Tiedosta ja Totuudesta. Eli kun ihminen on saanut ensimmäisen vaiheen kasteen, alkaa hänen ajatuksiinsa tulla intuitiivisia välähdyksiä, jotka puhtaalla sydämelle varastetulla ihmisellä on lähtöisin Totuudesta ja Tiedosta. Tässä yhteydessä haluan painottaa, ettei tälle termille ole vieläkään ”tieteellistä nimeä”. Tietoisuus Totuudesta syntyy ihmiseen, kun hänen Taivas ja Maa vihitään mentaaliseen avioliittoon, eli hänen Tietoinen mieli ja Tiedostumaton mieli yhdistyvät yhdeksi ja samaksi. Tätä kokonaisuutta voidaan nimittää yksilö-sieluksi (, joka on saanut ilmoituksen Jumalasta).

 

Maailman-sielu

Brunton käyttää termiä Maailman-sielu siitä kollektiivisesta Sielusta, johon kaikki yksilö-sielut ovat yhdistyneet. Totuuden talossa tästä käytetään yleisemmin termiä Pyhä Henki, jossa sekä sielut että totuus ovat yhdistyneet toisiinsa. Maailman-sielu on kuitenkin niin hyvä käsite, että se on tulossa Totuuden talossa käyttöön yhä enemmän ja enemmän. ”Kaiken ja Ei-minkään Teoriassa” Maailman-sielu on sama asia kuin Elämä, Elämänpyörä jne.

 

Bruntonin perintö elää

Sain käsiini ensimmäisen Bruntonin kirjan alkukesästä vuonna 2011. (Kiitos sen lahjoittajalle.) Tuo kirja oli Yliminän Viisaus. Lueskelin kirjaa selaillen sieltä täältä, eikä se oikeastaan auennut minulle lainkaan. Siinä käytetty kieli oli liian kaukana sen hetkisestä ”omasta todellisuudestani”. Kirjalla kuitenkin oli selkeästä roolinsa ja parin vuoden päästä ensimmäisten Totuuden tien kokemusten jälkeen löysin sen hyllystäni uudelleen. Tuolloin ymmärsin nyt osaavani lukea tätä Bruntonin käyttämää mystistä kieltä, ja vielä ymmärsin hänen kertovan samoista asioista kuin olin juuri itsekin kokenut viimeisten vuosien aikana.

 

Nyt myöhemmin luin huvikseen hänen tuotantoaan ja koitin ymmärtää hänen tarinansa kokonaan. (Tässä yhteydessä huomasin hänen kuolleen vain puoli vuotta ennen omaa syntymääni.) Bruntonin tarina on hyvin samanlainen kuin kaikilla muillakin samaa tietä kulkevilla ihmisillä. Kun Yliminä herää ihmisen sydämessä, ei se heti pysty saavuttamaan koko kirkauttaan ja siksi kirjoitukset/opetukset ovat vielä vahvasti henkilön persoonan ja egon värittämiä. Ego toteuttaa ihmisen omaa tahtoaan ja koittaa sotkea mukaan henkilökohtaisia mielipiteitä, uskomuksia ja arvoja. Tähän samaan yritykseen kuuluvat Bruntoninkin mainitsemat eläimenkaltaisuus ja taikausko – ne ovat egon kaksi kättä. (vrt. myös Ilmestyskirjan Peto ja Väärä Profeetta)

 

Mitä pidemmälle P.B.:n tuotannossa pääsee, sitä enemmän Totuus on läsnä. Hänen jokainen opetuksensa on samaistettavissa Totuuden talossa vuonna 2016 syvemmin esiteltävän ”Kaiken ja Ei-minkään Teorian” kanssa, joka jatkaa Paul Bruntoninkin aloittamaa Suurta Työtä. Suuri Työ ilmenee Teoriana, joka yhdistää kaikki uskonnot tieteeseen ja siten palauttaa ne niiden yhteiseen alkupisteeseen. Perimmäinen totuus on aina kaikille sama, siihen eivät vaikuta ihmisen käyttämät mittayksiköt tai kirjain-, numero- ja lausuntajärjestelmät. Jumala, eli ”Minä Olen”, on ja ei ole, yhtä aikaa. Tämä on myös Bruntonin viimeiseksi jääneen kirjan, Ihmisen Ikuinen Kriisi, suurimpia oivalluksia.

 

Lopuksi vielä Paul Bruntonin kuvaus hänen saamastaan "Vesikasteesta/Vihkimyksestä":

"Ajatukset häviävät kuin kynttilä, jonka liekki sammutetaan, mutta tietoisuus ei häviä. Havaitsen, että olen arkisen, maallisen tietoisuuden ulkopuolella. Maailma, jossa olen elänyt häviää. Olen keskellä sädehtivää valon valtamerta. Tämä valon valtameri on sitä alkumateriaa, josta aurinkokunnat ja planeetat ovat eriytyneet. Se on ääretön ja ja rajaton, - ja uskomattoman elävä. Minut täyttää autuus ja rakkaus kaikkea elävää kohtaan." (Joscelyn Godwin: "Paul Brunton;The Essential Readings" (1990) s. 47–48)

 

Lähteet:

Brunton, Paul (1935). Egyptin Salaisuuksien Jäljillä. (Bhutia, Elina. suom.) Kirjakeidas, 2009. (Englannin kielinen alkuteos: A Search in Secret Egypt).

Brunton, Paul (1939). Totuuden Jäljillä. Karisto Oy:n kirjapaino Hämeenlinna, 2005. (Englannin kielinen alkuteos: The Inner Reality).

Brunton, Paul (1943). Yliminän Viisaus. Arvi A.Karisto oy:n kirjapaino Hämeenlinna 1985. (Englannin kielinen alkuteos: The Wisdom of the Overself)

Brunton, Paul (1952). Ihmisen Ikuinen Kriisi. (Aatola, Anja. suom.) Karisto Oy:n kirjapaino Hämeenlinna, 1986. (Englannin kielinen alkuteos: The Spiritual Crisis of Man)

Brunton, Paul (1998). Meditaatio ja Karma. Karisto Oy:n kirjapaino Hämeenlinna, 1999. (Englannin kielinen alkuteos: What is Karma?).

Godwin, Joscely (1990) Paul Brunton; The Essential Readings. Harpercollins US/Aquarian Press, Crucible UK.

FacebookTwitterGoogle BookmarksLinkedinPinterest

Sivustolla on käytössä muutama eväste (vain kävijämäärien analysointiin ja käyttökokemuksen parantamiseen, ei myyntiin tai markkinointiin liittyen).