Ilman ihmistä ei voi olla olemassa Jumalaa, sillä silloinhan, ilman huonoa ja syntistä vertailukohtaa, Jumala olisi vain joku tavallinen tyyppi. Mutta koska on olemassa ihminen, voi olla olemassa myös sen Jumala. Toisaalta, ilman Jumalaa ei olisi olemassa ihmistä, sillä muutenhan ilman hyvää ja täydellistä vertailukohtaa ihminen olisi vain joku tavallinen eläin. Mutta, koska on olemassa Jumala, voi olla olemassa myös ihminen. Mutta kumpaakaan ei voi olla olemassa ilman, että molemmat ovat olemassa.

 

Jos ihminen ei ymmärrä tätä vastakohtien lakia, hän ryhtyy luulemaan itseänsä Jumalaksi, ja siksi turhaan lausuu Jumalan nimeä ”minä olen”. Mitä enemmän ihminen luulee olevansa, sen enemmän hän taantuu eläimenkaltaiseksi, sillä niin käy kaikille, joilla ei ole totuutta vertailukohtana.

 

Jos Jumala ei ymmärrä tätä vastakohtien lakia, hän ryhtyy luulemaan itseänsä ihmiseksi, ja siksi turhaan lausuu omaa nimeään ”minä olen”. Mitä vähemmän Jumala muistaa olevansa, sen enemmän hän taantuu ensin ihmisenkaltaiseksi ja sitten eläimenkaltaiseksi, sillä niin käy kaikille, joilla ei ole totuutta vertailukohtana.

 

Kuka siis loi kenet? Loiko Jumala ihmisen vai loiko ihminen Jumalan?

 

Ei, kukaan ei luonut ketään, sillä ihminen voi ajatella ”minä olen Jumala” ja samalla Jumala voi ajatella ”minä olen ihminen”. Mutta kumpikaan ei voi ajatella, että ”minä olen” ilman että myös toinen on.

 

FacebookTwitterGoogle BookmarksLinkedinPinterest

Sivustolla on käytössä muutama eväste (vain kävijämäärien analysointiin ja käyttökokemuksen parantamiseen, ei myyntiin tai markkinointiin liittyen).