Sattui kerran, että Tmi, Oyj, Ry ja Uy olivat kokoontuneet uimahallin kahvilaan juttelemaan henkeviä.

 

Tmi aloitti kertomalla, kuinka hänen tärkein arvonsa on vapaus. Tmi oli työskennellessään muille miettinyt, miten olisi joskus mukava tehdä asiat omalla tavallaan, ja siten heijastaa omia arvojansa jokapäiväisessä aherruksessa.

 

Oyj:tä huvitti Tmi:n itsensä ihannointi. Oyj kertoi, miten hän työllistää kymmeniä Tmi:n tapaisia yksinäisiä susia, ja ilmeisesti he kaikki olivat kyllä melko ahkeria työntekijöitä. Lopulta Oyj alkoi nostaa esiin omia vahvuuksiaan: hän kertoi, miten he eivät koskaan voisi olla vain yhden miehen varassa, vaan heillä on oikein nimetty taho, joka sitten yhdessä päättää, mikä on oikein ja mikä on väärin. He ovat kuin Oyj:n yliminä. Ja yliminän mukaan Oyj:n arvot ovat ympäristöystävällisyys, kunhan se on kannattavaa, sekä ihmisarvo, kunhan sekin on kannattavaa.

 

Ry katsoi Oyj:tä ihmeissään ja pohti ääneen, miten raha pilaa kaikki hyvät ideat. Meillä ry:ssä ei ajatella rahaa, vaan ihmisiä ja yhteiskuntaa. Meillä on siis todelliset arvot, ja ne ovat välittäminen ja terveys. Me keräämme rahaa ongelmaisilta ihmisiltä tarjoten heille mahdollisuuden toteuttaa omaa riippuvuuttaan. Näillä tuloilla me sitten kuntoutamme näitä riippuvaisia ja jaamme ylimääräiset rahat toisille ry:ille, eli kavereillemme.

 

Ilmeisesti Uy ei ollut kaikkien kanssa samaa mieltä, sillä selvästi vaivautuneena hän totesi, että eihän ihmisiä voinut sekä turmella että auttaa. Uy ei myöskään hyväksynyt Oyj:n rahalähtöistä ajattelutapaa, vaan totesi tärkeimmän arvonsa olevan usko ja rakkaus. Usko nimittäin pelastaa, kunhan vain uskoo Uy:n ilmoittamaan asiaan, ja rakkautta tulee antaa kaikille maailman ihmisille, kunhan he vain liittyvät Uy:hyn ja tekevät kuten sen säännöt sanovat.

 

Yhtäkkiä uimahallin kahvilaan syttyivät valot. Siivooja-rouva oli tänä aamuna ensimmäinen, joka ovesta astui sisään, ja hän päätti sytyttää valot heti salinkin puolelle. Siivooja-rouva mietti itsekseen, että millaisiahan ihmisiä tänään on kahvilaan tulossa ja mistähän he mahtavat oikein jutella uinnin päälle. Siivottuaan tilan siivooja-rouva vielä laittoi tuolit oikein kunnolla pöytien alle, jotta paikat näyttäisivät siistiltä.

 

Siivooja-rouvan lähdettyä Tmi, Oyj, Ry ja Uy pohtivat, miten siivooja-rouva ei edes tervehtinyt heitä, saatika kysynyt heiltä mitään. Eikö siivooja-rouva muka ymmärtänyt, että oikeushenkilökin voi olla ”hyvä tyyppi”?

 

Illalla siivooja-rouva ajatteli itsekseen, että kummittelikohan uimahallin suuressa kahviossa. Hänelle oli nimittäin aamulla siivotessa tullut sellainen olo, kuin kahviossa olisi ollut oikeita henkilöitä paikalla. Viimein siivooja-rouva hymähti: eihän siellä oikeasti ollut ketään, jonka sydän olisi voitu punnita.

 

Pohdittavaa:

  • Mikä on oikeushenkilö?
  • Miksi oikeushenkilön sydäntä ei voi punnita?
  • Kenen sydän punnitaan joka tapauksessa?
  • Oletko itse sidottu oikeushenkilöihin? (kaikki ovat, mutta kehen?)
FacebookTwitterGoogle BookmarksLinkedinPinterest

Sivustolla on käytössä muutama eväste (vain kävijämäärien analysointiin ja käyttökokemuksen parantamiseen, ei myyntiin tai markkinointiin liittyen).