Alkemian tunnetuimmat eläinsymbolit

Tällä oppitunnilla käydään läpi muutama alkemian tärkein ja tunnetuin eläinsymboli. Eläinsymboleita voidaan lähtökohtaisesti käyttää muutamalla eri tavalla. Tutustutaan ensin näihin tapoihin ja mennään sitten itse symboleihin.

 

Eläinsymbolit viittaavat astraalitasoon

Nykyaikaisessa henkisessä kirjallisuudessa on vakiintunut käsite astraalitaso. Astraalitaso aukeaa ihmisen mielessä, kun hän kokee itseoivalluksen ja henkisen heräämisen. Astraalitasoon liitetään usein enkeleitä ja demoneita sekä erilaisia valo-olentoja ja valaistuneita mestareita. Näitä edellä mainittuja symboleita vastaa alkemiassa eläimet. Tällainen merkintätapa ei ole vain alkemian oma juttu, vaan se juontaa juurensa muinaisesta Egyptistä, jossa eri jumalten ja jumalattarien ominaisuuksia kuvattiin juuri eläinten avulla. Siellä oli ihmishahmoja, joilla oli kotkan tai ibis-linnun pää, leijonan kasvot ja pää, sakaalin keho jne. Astraalitaso toimii siis pääosin ihmisen omassa mielessä, sekä tietoisessa että tiedostumattomassa.

 

Eläinsymbolit viittaavat ihmisten ja asioiden luonteenpiirteisiin

Toinen eläinsymboleista esiin nouseva johtoajatus on niiden kytkös persoonallisuuden piirteisiin ja eri persoonallisuustyyppeihin. Jos vaikka ajatellaan koiraa, hyvin usein siitä tulee mieleen ominaisuuksia kuten ”turvallinen”, ”luotettava”, ”ihmisen paras ystävä”, ”vahtija” jne. Jos siis kuvaisimme jotain symbolilla "koira", se voisi viitata edellä mainittuihin asioihin. Tämä onkin itse asiassa käytössä egyptiläisessä perinteessä, jossa Anubis kuvataan koiramaisena olentona – hän on ihmisen kesyyntynyt ja luotettava tiedostumaton mieli. Anubis on tuttu esimerkiksi sydämen punnitsemisesta, joka on kohtaus Kuolleiden kirjassa. Anubista vastaava Raamatun henkilö on Johannes Kastaja.

 

Eläinsymbolit viittaavat eläinten todellisiin ominaisuuksiin 

Kolmas asia eläinsymboleista koskee niiden ominaisuutta olla juuri sitä mitä ne ovat. Tämä on symbolien kielen voimakas ominaisuus, eli joskus symboli tulkitaan juuri niin kuin se on. Voit ajatella myös tätä vaikkapa esimerkin kautta. Ajattele vaikka rasvaa, joka ”kelluu” veden päällä. Tässä esimerkissä rasva voisi olla vaikkapa ”ankka”, joka myös kelluu veden päällä. Tämän logiikan mukaan voisimme piirtää ankan lammikkoon, ja se kuvaisi rasvan nousemista veden pintaan.

 

Alkemian symboliset linnut

Alkemiassa on jonkin verran lintusymboleita. Linnuista on hyvä tietää, että ne tarkoittavat ihmisen sielua. Myös tämä symboliikka juontaa juurensa muinaiseen Egyptiin, jossa taruston mukaan ihmisen oman haudan auetessa hänen sielunsa lentää sieltä pois. Sielu kuvattiin termillä Ba-lintu. Sielu tehtävä on kehittyä täällä maan päällä, ja siksi sielu saa erilaisia olomuotoja pyhän tehtävänsä (eli Suuren Työn) aikana. Suuren Työn aikana Ba muuttuu kotkien kaltaiseksi, ja lopulta jopa Feeniks-linnuksi, ja salatun vaiheen päätteeksi Horuksen eläväksi kuvaksi.

Ba-lintu

Ba-lintu (Kuvan tekijä Jeff Dahl (CC BY-SA 4.0))

 

Kirja Signs & Symbols määrittelee kotkan ja feeniksin näin:

Kotka: symboloi perusmetallien muuttumista kullaksi, sekä siten epäpuhtaan kuolemaa ja puhtaan syntymää.

Kuvan lähde: Welcome Images (CC BY 4.0)

Feeniks: munimalla munansa tuhkaan ennen kuolemaansa, feeniks symboloi alkemian prosessin viimeistä tasoa – muodonmuutosta kullaksi ja filosofiseksi täydellisyydeksi.

Feeniks-lintu

Feeniks kuvattuna Friedrich Justin Bertuchin legendaarisista olennoista kertovassa teoksessa (1747–1822).

Feeniks tunnettiin Egyptissä nimellä Bennu. Bennu löytyy monista Kuolleiden kirjan tärkeimmistä kohtauksista. Bennu syntyy lopulta pylvääseen, johon raajaton lihakimpale on ensin paalutettu. Tämä tarkoittaa symbolien kielellä samaa syntymää kuin, minkä Jeesus kohtaa tullessaan ristiinnaulituksi – myös hän syntyy uudestaan ja nousee kuolleista. Kristuksen ylösnousemus tapahtuu kolmantena päivänä, eli kolmen symbolisen päivän (eli kasteen) jälkeen.

Kuolleiden kirjan kohtaus, jossa Feeniks

Kuolleiden Kirjan kohtauksessa Feeniks on syntynyt uhraustolppaan

Bennu-lintu voidaan tulkita myös heprean kielen kautta. Bennu nimittäin tarkoittaa seuraavia asioita: ”ben” on ”poika”, ja ”Nu” on ”egyptiläinen jumala Nu, joka voidaan samaistaa Nooan kanssa”. Näin ollen Bennu olisikin Ben Nu, eli Nun poika. Egyptiläinen jumala Nu on alkuvesi ja jumalten Isä. Tämä on vielä pieni yhteensattuma sen rinnalla, että Mooseksen tarinan yhteydessä mainitaan henkilö Joosua Nun-poika, jolle Mooses jättää valtansa. Kyllä, tämän henkilön nimi on siis Jeesus Ben Nu, eli Jeesus Isä-jumalan poika, sekä vielä Jeesus Feeniks egyptiläisittäin. Kuten sanottu aiemmalla oppitunnilla, jos haluaa tutustua johonkin kuuluisaan alkemistiin, voi tutustua vaikkapa Jeesus Kristukseen.

 

Muita tunnettuja eläinaiheisia symboleja

 

Uroborus (engl. ouroboros)

Uroborus on omaa häntäänsä syövä käärme, eli täydellinen ympyrä. Ympyrämuodossaan se symboloi jatkuvuutta, äärettömyyttä ja kuolemattomuutta. Uroborus on juuri se symboli, josta tulee kuuluisa alkemian ajatus: ”Yksi on Kaikki, ja Kaikki on Yksi.” (Signs & Symbols, 2008)

Uroborus-käärme 

Ouroboros drawing from a late medieval Byzantine Greek alchemical manuscript.

Hengellisessä alkemiassa tätä symbolia tulkitaan siten, että on aivan sama mennäänkö asioiden loppuun tai alkuun, niin aina tullaan samaan pisteeseen, perimmäiseen totuuteen, joka on Kaksi Totuutta.

 

Caduceus

Caduceus symboloi vastakohtien liittoa. Alkuaineina tällä yleensä viitataan elohopeaan ja rikkiin. Caduceus-sauva symboloi muodonmuutoksen voimaa, ja sen siivet on joskus nähty Suuren Työn onnistumista seuraavan tasapainon merkkinä. (Signs & Symbols, 2008)

Cadeceus-sauva

Hengellisessä alkemiassa caducus symboloi tiedon ja elämän vastavuoroisuutta ja liittoa. Siivet puolestaan nostavat ihmisen astraalitasolle, jossa ”paholainen” pakottaa hänet valitsemaan vain yhden totuuden ja tämän mukaan sielu sitten kiinnittyy joko parantajaksi (elämä) tai opettajaksi (tieto). Sillä ei ole merkitystä kumpaan kastiin sielu tässä vaiheessa lokeroituu, joka tapauksessa sielusta tulee jumalten sanansaattaja, jopa profeetta.

 

Vihreä Leijona

Vihreä leijona symboloi myrkkyä ja usein tarkemmin rikkihappoa, jota käytetään monissa alkemian prosesseissa sen syövyttävän ominaisuuden vuoksi. Tässä symbolissa vihreä leijona syö auringon, ja jotkut ovat tulkinneet sen symboloivan vain kullaksi muuttumista (Signs & Symbols, 2008), mutta eihän se sitä ole. Vihreä väri nimittäin liittyy aineeseen nimeltä elektrum, joka tunnetaan vihreänä kultana.

Vihreä leijona syö auringon

Kuva kirjasta Rosarium philosophorum

Hengellisessä alkemiassa vihreä leijona symboloi ihmisen sisäistä pahuutta, joka vasta tässä henkisen tien toisessa vaiheessa nostaa kunnolla päänsä. Vihreä leijona tuo mukanaan katkeruutta ja kapinamieltä, sen mukaan omaa sanomaa tulisi lähteä puskemaan läpi jopa ristiretkimäisellä, aggressiivisella tyylillä. Samaan aikaan suuri itsekkyys ja itsekeskeisyys, kateus muiden onnistumisesta ja mustasukkaisuus eri muodoissaan kuuluvat tähän symboliin. Vihreä leijona -efekti on valtavan voimakas ja se on hyvin nähtävissä uskontojen eri johtohahmojen käyttäytymisessä. Jos laitetaan 10 eri uskontojen gurua samaan pöytään, homma menee hyvin äkkiä tappeluksi, eikä yhteisiä pelisääntöjä tunne enää löytyvän. Samaa voidaan miettiä siten, että laitetaan Jeesus, Buddha, Krishna, Laotse ja Muhammed samaan pöytään, he eivät enää tappelisi keskenään, vaan todennäköisesti toisivat meille maailman rauhan. Tämä on erovaisuus sielulla, joka edelleen on vihreän leijonan vaikutuksen alla ja vastaavasti, joka ei ole.

FacebookTwitterGoogle BookmarksLinkedinPinterest

Sivustolla on käytössä muutama eväste (vain kävijämäärien analysointiin ja käyttökokemuksen parantamiseen, ei myyntiin tai markkinointiin liittyen).