Astrologian aikakäsityksiä

Tällä oppitunnilla tutustutaan astrologian erilaisiin aikakäsityksiin. Aikakäsitysten pohjana pidetään 12-osaista zodiac-pyörää. Zodiac-pyörä voidaan ajatella ajan hammasrattaana, jossa kaksi tai ääretön määrä erikokoisia zodiac-pyöriä on kytköksissä toisiinsa. Tämä tarkoittaa sitä, että kun yksi pyörä pyörii toiseen suuntaan, saattaa se samalla olla esimerkiksi kiinni paljon suuremmassa hammasrattaassa, jonka pyörimissuunta onkin vastakkainen tähän edelliseen verrattuna. Tätä ajattelutapaa tutkitaan lisää myöhemmin, kun osoitetaan Raamatusta tuttujen Mooseksen ja Jeesuksen tarinoiden kulkevan käsi kädessä ennalta määrättyä kaavaa pitkin. Myös Suuri Vuosi (= Platoninen vuosi) ja siihen liittyvät ajanyksiköt paljastavat itsensä, kun ajan hammasrattaat pidetään ajattelussa mukana.

Zodiac-hammasratas

Astrologisen ajan mittaaminen ja aikayksiköt

Zodiacin avulla on mahdollista luoda äärettömän suuria ja pieniä ajanyksiköitä sekä tietysti kaikkea siltä väliltä. Ihmiskunnan käsitys ajasta on peräisin profeetoilta, jotka puolestaan ovat ilmoittaneet saaneensa Tiedon ajasta ja sen mittaamisesta suoraan Jumalalta. Nykyään aikaa mitataan atomikelloilla ja esimerkiksi sekunti pystytään määrittelemään hyvin tarkasti cesiumin isotooppi 133 värähtelyjä laskemalla. Jotta päästään tästä ajan jännityksestä irti, todetaan aikaan liittyvä suuri salaisuus ääneen: aika on sopimus aivan kuten metrikin. Kumpaakaan ei ole olemassa niin sanotussa absoluuttisessa totuudessa, mutta ne ovat määritelty helpottamaan mittaamista ja arviointia. Ihmiskunnan älyllistymisen alkuaikoina aikaa ei mitattu atomikelloilla, vaan suurilla taivaankappaleilla. Vaikka pienestä atomista siirryttäisiinkin suureen planeettaan ja tähteen (aurinkoon), pysyy periaate silti samana. Kyse on aina sykleistä eli värähtelystä ja rytmistä (vrt. esim. Kybalion 7 luonnonlakia). Yksi vuosi voi olla siis vaikkapa maapallon kierto auringon ympäri tai sovittu lukumäärä kuunkiertoja maapallon ympäri. Aikaa voidaan mitata äärettömän monella tavalla.

Kun Zodiac mielletään hammasratasketjuksi, tulee meidän ajatustasolla pohtia mistä se lähtee liikkeelle. Eli onko olemassa sellaista paikkaa, joka ei kierrä mitään ja joka on ikuisessa levossa. Tämä on maailmankaikkeuden peruskysymys, jota tiede ei ole osannut vielä lainkaan käsitellä. Einstein hylkäsi koko ajatuksen ikuisesta levosta, jotta hän pystyi muotoilemaan suhteellisuusteoriansa. Toisaalta Jeesus opettaa tulkaa minun (tai Isän) luokse, niin saatte levätä (esim. Matteus 11:28-29). Ei ole ihme, jos nykyään koetaan ristiriitoja uskonnon ja tieteen välille – uskonnoissa pyritään lepoon ja tieteissä ei haluta tunnustaa sellaisen olemassaoloa. Periaatteessa Zodiac hammasratasketjussa ei tarvitse tehdä eetteriä eli ikuista lepokoordinaatistoa, sillä sitä voidaan kasvattaa ja pienentää rajattomasti. Jos kuitenkin tällainen koordinaatisto haluttaisiin tehdä, olisi sen origo järkevää sijoittaa supermassiivisen mustan aukon singulariteettipisteeseen, mutta se onkin jo aivan toisen oppitunnin aihe.

Päivittäinen aika

Päivän ajat

  • Yksi päivä on kaksi 12 tunnin jaksoa (1d = 2 x 12 h)
  • Yksi päivi jakaantuu myös neljään osaan (aamu, päivä, ilta ja yö)
  • Nelijaon yhtälö on 1d = 2 x (6 + 6) tai 1d = (6 + 6) + (6 + 6)

Mitä enemmän kosmosta ja Tietoa tutkitaan, sitä selvemmin voidaan hyväksyä luvun 6 rooli luomisen yhteydessä. Samaan aiheeseen liittyvät myös Nikola Teslan kuuluisat sanat: “If you only knew the magnificence of the 3, 6 and 9, then you would have the key to the universe.”

Vuorokauden rytmi

Vuodenajat

Vuodenaikojen vaihtelu

Vuoteen kuuluu neljä vuodenaikaa: kevät, kesä, syksy ja talvi. Symbolien kielessä tähän liittyy astrologinen ilmaisu ”valontuoja on liikkeellä”, vaikka todellisuudessa enemmän onkin merkitystä sillä, että maapallo on liikkeellä auringon ympäri kuin sillä, että aurinko on liikkeellä galaksin keskustan ympäri. Joka puolella maailmaa on olemassa erilaisia tapoja muodostaa kalentereita ja mitata vuosittaista aikaa. Jotkut kulttuurit ovat kehittyneet mittaamaan kuunkiertoja ja vastaavasti toiset ovat keskittyneet aurinkoon ja maahan. On kuitenkin olemassa kalenteri, johon kuuluu paljon muitakin taivaankappaleita kuun ja auringon lisäksi. Tällainen Suuri Kalenteri on ainoa tapa mitata ja laskea Suuri Vuosi.

Talvi- ja kesäpäivän seisaukset

Valontuojan toinen nimi on messiashän, joka tuo valon. Valontuoja, tai aurinko, tai tähti, on linkitetty melkein jokaiseen uskonnollisesti tärkeään opettajaan ja jumalaan. Oheinen kuva selittää valontuojan vuosittaista ja ikuista Suurta Työtä. Valontuoja liikkuu ylös- ja alaspäin horisontaalisesti. Hänen matkansa alkaa kesäkuun 21. päivä ja päättyy joulukuun 21. päivä. Toisaalta jos ollaan maapallon toisella puolella, tulee nämä ajanjaksot lukea toisinpäin. Kesäkuun 21. päivä valontuoja on kesäpäivänseisauksessa ja vastaavasti joulukuun 21. päivä hän on talvipäivänseisauksessa. Nämä ovat valontuojan rajat, joita hän ei koskaan voi ylittää. Rajat voidaan esittää geometrisesti pienempänä ja suurempana ympyränä. Kuvassa näkyy kahdessa kohdassa luku 3. Nämä ovat auringon ääripisteet. Auringon ääripisteet ovat siitä erikoisia, että näiden kolmen päin ajan aurinko pysyy paikoillaan suhteessa ympyröihimme. Keskikesällä 21.-24. kesäkuuta aurinko pysyy Ylhäällä kolme päivää. Sydäntalvella 21.-24. joulukuuta aurinko pysyy Alhaalla kolme päivää. Näitä talven kolmea päivää kutsutaan ”kuoleman päiviksi” ja symbolisesti sanotaankin, että valontuoja syntyy uudestaan joulukuussa 24. päivän jälkeen. Tosin tämä uudelleensyntymän tehdään vain siksi, että uusi kierto alkaa 25. päivä joulukuuta. Tämä on osa Elämänpyörää astrologiassa.

Perihelion ja Aphelion

Perihelion ja Aphelion

Astrologiassa käytetään termiä perihelion tammikuun 3.-4. päivästä ja tällöin aurinko on lyhimmän etäisyyden päässä maasta katsottuna. Vastaavasti aphelion tarkoittaa, että tuolloin aurinko saavuttaa maksimaalisen etäisyyden maasta katsottuna. Aphelion on heinäkuun 4. päivä, eikä varmasti kukaan vapaamuurariuden historiaan perehtynyt pidä sitä sattumana, että tämä on myös esim. Yhdysvaltojen itsenäisyyspäivä. Auringon etäisyys maasta ajateltuna ei vaihtele mitenkään erityisen paljon, sillä tammikuussa välimatkaa kertyy 147.1 miljoonaa km verrattuna heinäkuun 152.1 miljoonaan km. Tässä ehkä eniten vaatii ymmärtämisestä se, että pohjoisella pallonpuoliskolla on ydintalvi silloin, kun aurinko on kaikkein lähimpänä maapalloa. Maan lämpötilan kannalta ei siis ole niin merkittävästi eroa auringon etäisyydellä, kunhan se on tiettyjen rajojen sisällä.

Suuri Vuosi

NASA määrittelee suuren vuoden seuraavalla tavalla: "The period of one complete cycle of the equinoxes around the ecliptic, about 25,800 years". Maan akseli siis kiertää hyrrän akselin tavoin ympyrämäistä liikettä n. 26 000 vuoden jaksoissa. Tämä jakso on nimeltään Suuri Vuosi, tai Platoninen Vuosi. Platoninen vuosi on nimetty Platonin mukaan, joka määritteli “täydellisen vuoden” hieman eri tavalla. Platonin mukaan suuri vuosi saadaan, kun odotetaan niin kauan, että kaikki taivaankappaleet (planeetat, kuu ja aurinko) ovat palanneet tähtitaivaan suhteen takaisin täsmälleen samalle paikalle. No tästä on sitten tähtitieteilijät vääntänyt, ettei ole mahdollista saavuttaa koskaan täsmälleen samaa asemaa uudestaan, koska kaikki liikkuu ja jotkin planeettojen vuodenajat ovat yhteismitattomia. Tähtitieteilijätkin voivat ymmärtää suuren vuoden konseptin, kun he lopettavat virheiden etsimisen ja keskittyvät havainnoimaan samankaltaisuuksia.

Platonin kanssa samaa linjaa jatkoi Cicero teoksessaan De Natura Deorum. Hän kirjoittaa: “On the diverse motions of the planets the mathematicians have based what they call the Great Year, which is completed when the Sun, Moon and five planets having all finished their courses have returned to the same positions relative to one another. The length of this period is hotly debated, but it must necessarily be a fixed and definite time.” Eli lyhyesti käännettynä: Suuri Vuosi on ajanjakso, jossa Aurinko, Kuu ja 5 tunnettua planeettaa ovat kaikki palanneet niiden alkuperäisille paikoilleen suhteessa toisiinsa. Ajanjakso on hyvin väitelty aihe, mutta sen täytyy olla jokin täsmällinen aika.

Myöhemmin tuli Sir Isaan Newton, joka ensimmäisenä oivalsi Ciceron ja Platonin hakeman täsmällisen ajan. Newton laski taivaan ja tähtien liikkuvan yhden asteen jokainen 72. vuosi. Tämä on todellinen syy suuren vuoden taustalla. Jos lasketaan sitten kokonaisen ympyrän eli 360 asteen pyörähdyksen kesto, saadaan että

72 x 360 = 25 920 vuotta.

Huom. muista, että jokaisessa laskussa aika ja metri ovat sopimuksia ja täten saadaan aivan varmasti yhtä oikeita tuloksia, jos mittayksiköt ovat erilaisia. Tässä ei ole niinkään kyse mittayksiköistä, vaan ikuisuuden ja liikkeen sekä taivaankappaleiden suhteesta toisiinsa.

Täysi Ympyrä

Toinen nimitys Suurelle Vuodella on Täysi Ympyrä (tai täysi kierros), koska siinä tähdet liikkuvat mittaajan suhteen täydet 360 astetta. Tässä yhteydessä on merkittävää ymmärtää tähtitaivaan liikkuvan vastakkaiseen suuntaan päivittäisen ajan ja vuodenaikojen suhteen. Muistat varmasti vielä ajan hammasrattaat ja niiden toimintaperiaatteen – jotkut rattaat pyörivät vastakkaiseen suuntaan.

72 x 360 = 25.920 vuotta
= 1 Suuri Vuosi (Great Year)
= 4 Suurta Vuodenaikaa (Great Seasons)
= 12 Suurta Kuukautta (Aeons)

Suuri Vuosi on 25.920 vuotta / 4 = 6480 vuotta.
1 Suuri Kuukausi on 25.920 vuotta / 12 = 2160 vuotta.

Yhteenvetona voidaan todeta Suuren Vuoden olevan ajanjakso taivaankappaleiden (aurinko, kuu ja planeetat) täydelle kierrokselle ja palaamiselle niiden sovittuun lähtöhetkeen nähden samaan asemaan. Myös maapallo tulee ottaa laskelmissa huomioon. Suuri Vuosi on edelleen tieteen parissa tuttu käsite, mutta sen merkitys on muuttunut. Suuren Vuoden laskemisessa pitää ymmärtää ero ikuisen mittasuhteen ja liikkeen tuoman muutoksen välillä. Laskelmat pitää osata tehdä ympyröinä, vaikka Elämä on jalostanut ympyrän liikkeen kautta ovaalimuotoon. Jos ei osaa laskea ympyröillä, ei voi osata laskea ovaaleillakaan ja jos yrittää ymmärtää ovaaleja ennen ympyröitä – hukkuu tietoon, eikä pian enää erota mitkä asiat ovat oikeasti tärkeitä. Tämä on nykypäivän tieteen suurin ongelmakohta: tieteissä yritetään selittää vain elämän jalostamia asioita ymmärtämättä ikuista tietoa niiden taustalla.

Suuri Vuosi – mistä se oikeasti alkoi?

Suuren vuoden lopuksi haluan kertoa vielä mistä se oikeasti tulee ja missä sen alkupiste on. Tarkoitan tällä sitä, että vaikka liikkeen ymmärtäminen ja ajanlaskeminen on annettu Newtonin kunniaksi, ei hän ole sitä ensimmäisenä laskenut. Egyptin vanhimpiin taruihin nimittäin kuuluu tarina Thoth jumalasta, joka pelaamalla ja ovelasti petkuttamalla sai jumalilta luvan toivoa mitä tahansa. Tuohon aikaan oli myös ennalta määrätty, ettei Nut ja Geb eli Taivas ja Maa saaneet hankkia jälkikasvua minään vuoden 360 päivänä. Nut oli itkenyt asiaa Thothille, ja myötätunnosta saatuaan luvan toivoa mitä tahansa, Thoth teki epäitsekkään teon ja toivoi vuoteen lisää päiviä – yhteensä 5 kappaleetta. Näiden ylimääräisten päivien aikana Nut voisi vihdoin saada lapsia.

Tästä alkoikin sitten uusi aikakausi ja jumalat alkoivat lisääntyä. Pian kasassa oli Osiris, Horus Vanhempi, Seth, Isis ja Nephthys. Näitä viittä päivää on tuosta lähtien juhlittu viitenä ylimääräisenä päivänä, viiden jumalan kunniaksi. (Pinch, 2002; Warren, 1903; Tarina löytyy esim. Husain, 2004) Totuuden tien edetessä tulee yhä tärkeämmäksi ymmärtää kuka antoi luvan Thothille toivoa mitä tahansa. Hän oli Atum (myös Atem, Tem) niminen jumala, joka tulee samaistaa Raamatusta tuttuun Aatamiin. Atum on Aatami ennen kuin hänet itsestään erotettiin kahdeksi ääripääksi, eli mieheksi ja naiseksi.

Thoth oli siis egyptiläinen jumala, joka tunnettiin myös Kreikassa nimellä Hermes Trismegistus. Thoth oli erityisesti taikuuden, tieteen, kirjoittamisen, laskemisen ja ajanlaskun jumala. (Pinch, 2002) Jokainen historioitsija allekirjoittaa sen faktan, että yllä olevaan tarinaan juontaa nykyisinkin voimassaoleva tapa määritellä yksi aurinkovuosi eli 360 + 5 = 365 päivää. Mutta mitä muuta Thoth meille antoi?

Thoth määritteli vuoden olevan yksi kierros ja 360 päivää. Tämä on helppo samaistaa myös ympyrän 360 asteeseen. Kun päiviä sitten lisätään 5, ei niitä voi sisällyttää jo olemassa olevaan ympyrään, vaan niiden tulee jatkaa seuraavaa pyörähdystä. Ja taas kun seuraava vuosi tulee täyteen, lisätään uudestaan 5 päivää. Näin kahden vuoden jälkeen on kasassa yhteensä 2 täyttä ympyrää ja 10 päivää jo valmiiksi kolmannessa ympyrässä. Tätä voidaan jatkaa aina niin kauan, kunnes ylimääräiset päivät itsessään täyttävät kokonaisen uuden ympyrän 360 astetta. Tämä voidaan laskea kaavalla:

5 X = 360, josta saadaan että X = 360 / 5 = 72 vuotta.

Näin saadaan laskettua yksi Suuri Päivä, joka on siis 72 vuotta. Sitten lasketaan Suuri Kuukausi = 72 x 30 = 2160 vuotta. Sitten lasketaan Suuri Vuosi = 2160 x 12 = 25 920 vuotta. Ja kun tätä lukua verrataan Newtonin vastaavaan lukuun, huomataan että kyseessä ovat täsmälleen samat luvut. Kumpi siis laski ensin suuren vuoden, Newton vai jumala nimeltä Thoth? Thothin sanottiin olevan kolmesti suuri ja yksi näistä suurista kerrotaan tulleen sen vuoksi, että hän tunsi koko astrologian.

Näin on siis osoitettu sekä voimassaolevan 365 päivän kalenterin että 25 920 vuoden mittaisen Suuren Vuoden olevan lähtöisin Tiedosta, joka on tullut suoraan Jumalalta tai hänen edustajiltaan maan päältä. Aivan kuten jo aiemmin pääteltiin, että aika on lähtöisin Jumalasta itsestään ja sen ovat meille määritelleet profeetat. Tämä sama pätee myös tuomioistuimiin, tieteeseen ja oikeastaan jokaiseen merkittävään asiaan, joka erottaa ihmiskunnan edustajat tietoisuusasteeltaan alempaan kastiin kuuluvista eläinkunnan edustajista. Tähän päättyy toinen oppituntimme.

FacebookTwitterGoogle BookmarksLinkedinPinterest

Sivustolla on käytössä muutama eväste (vain kävijämäärien analysointiin ja käyttökokemuksen parantamiseen, ei myyntiin tai markkinointiin liittyen).