Gurdjieffin ja Enneagrammin konteksti

Oppitunnin aiheena on Kaiken ja Ei-minkään Teoria Gurdjieffin ja hänen kehittämänsä Enneagrammin kontekstissa.

Enneagrammi on G.I. Gurdjieff nimisen kreikkalais-armenialaisen mystikon kehittämä esoteerinen opettamisen symboli. Alkuperäinen Gurdjieffin määritelmä tästä geometrisesta kuviosta kuuluu näin:

 

Ympyrä on jaettu yhdeksään yhtä suureen osaan. Kuusi pistettä liittyy kuvioon, joka on symmetrinen suhteessa halkaisijaan, joka jakaa ympyrän kehän lohkojen ylimmästä pisteestä. Lohkojen ylin piste on tasasivuisen kolmion kärki. Tasasivuinen kolmio yhdistää keskenään jakopisteet, jotka eivät sisälly alkuperäiseen, monimutkaiseen kuvioon.

 

Kuvassa on Gurdjieffin enneagrammi.

Kuva 1. Gurdjieffin enneagrammi

Enneagrammiin ei liity suoraan nykyaikaiset psykologiset tavat jakaa ihmiset yhdeksään persoonallisuuskategoriaan. Kaiken ja Ei-minkään Teorian teho pitäisi saada tässä yhteydessä esiin jopa sillä tavalla, että se selittää sekä Gurdjieffin hahmottaman enneagrammin että nykyaikaiset psykologiset teoriat.

 

Gurdjieffin neljä kehoa ja evoluutio

 

Gurdjieff käsitteli ihmisen olemusta neljän erilaisen kehotyypin kautta. Hänen mukaansa ihmisellä on i) fyysinen keho, ii) tunne-keho, iii) mielellinen keho, sekä iv) jumalainen, kausaalikeho. Kaiken ja Ei-minkään Teoria hyväksyy ja sisältää tämän saman ajatuksen. Kaiken ja Ei-minkään Teoriassa kuitenkaan nämä neljä kehoa eivät ole riittävän tarkka kuvaus ihmisen sielun rakenteesta, vaan kehoja määritellään yhteensä seitsemän kappaletta. Nämä seitsemän kehoa ovat sama asia kuin sielun seitsemän osaa. Kehot ovat:

1) tietoisuus (vastaa osittain mielellistä kehoa)

2) muisti

3) luovuus

4) tahto ja persoona (vastaa kausaalista kehoa)

5) järki (vastaa osittain mielellistä kehoa)

6) tunne (vastaa tunne-kehoa)

7) tiedostumattomuus (vastaa fyysistä kehoa)

Kaiken ja Ei-minkään Teoriassa ihmisen oma tahto ja persoon ovat lopulta sama asia kuin sielu. Persoona on siis yleisnimi kaikille ihmisen kehoille, ja kun ihmisen persoona käy ensi kerran symbolisesti tyhjänä astiana, se muuttuu sieluksi. Tätä nimitetään Kaiken ja Ei-minkään Teoriassa vesikasteeksi, ja tässä tapahtumassa ns. Taivaallinen minä herää. Taivaallinen minä on juuri tämä kausaalinen keho, joka syntyy kuolevasta persoonasta.

Kaiken ja Ei-minkään Teoriassa sielun rakenne määritellään kaksijakoiseksi, se jakaantuu taivaaseen ja maahan, eli tietoiseen mieleen ja tiedostumattomaan mieleen. Tietoinen mieli käyttää kommunikoidakseen kirjaimia, numeroita ja lausuntaa, eli yleisemmin sanottuna mieltä. Vastaavasti tiedostumaton mieli käyttää kommunikoidakseen vain elekieltä, eli yleisemmin sanottuna kehoa. Näin sielun kahdeksi ääripääksi jakaantuu myös mieli ja keho, ne molemmat ovat osa ihmisen persoonaa, ja siis erityisesti ne molemmat kuuluvat sieluun. Jotta sielu voi olla olemassa, se tarvitsee sekä kehoa että mieltä, ja sekä taivasta että maata. Näin ollen Gurdjieffin termi fyysinen keho voidaan liittää Kaiken ja Ei-minkään Teoriassa tiedostumattomaan mieleen, sekä osaksi jokaisen ihmisen persoonaa, joka on sisältää myös kaikki muut seitsemän sielun osaa.

Gurdjieffin tunne-kehon määritelmä menee sellaisenaan Kaiken ja Ei-minkään Teorian tunne-osaan, ja mielellinen keho on sen kuvausten perusteella sekoitus Kaiken ja Ei-minkään Teorian mukaisia tietoisuutta ja järkeä. Myös tämä tarkoittaa, että Gurdjieff oli oikeassa, Kaiken ja Ei-minkään Teoriassa tämäkin on vain ilmaistu tarkemmin.

Gurdjieffin enneagrammi ei ole pystynyt kuitenkaan toimimaan Kaiken ja Ei-minkään Teoriana, sillä nämä yllämainitut neljä kehoa eivät riitä sielun valaistumiseen. Kokonaisvaltaiseen sielun tiedostamiseen ja puhdistumiseen tarvitaan ymmärrys kaikista seitsemästä osasta, ja siksi kehoja tulee määritellä yhteensä seitsemän, ei vain neljää. Nämä Gurdjieffin neljä kehoa pätee paremmin siinä tapauksessa, että tyydytään tarkkailemaan vain evoluutiota yleensäkin, ei ihmisen sielua. Ehkä tästä voisi käyttää termiä Ihmiskunnan sielu (sama kuin Maailman Sielu), ei ihmisen yksilö-sielu. Havainnollistetaan tämä seuraavaksi:

  1. Fyysinen keho
  2. Tunne-keho
  3. Mielellinen keho
  4. Kausaalinen keho

Tämä järjestys saadaan kuvattua evoluution, Ihmiskunnan sielun sekä Kaiken ja Ei-minkään Teorian näkökulmasta seuraavalla tavalla:

  1. Ei elävä materia (Kuten kivi, alkuaineet jne.)
  2. Kasvit (Tässä kuvioon tulee fyysiset kehot)
  3. Kalat ja linnut (Tässä kuvioon tulee fyysisesti liikkuvat elävät kehot. Tämä on alkukantaisin tunne-keho mitä on.)
  4. Eläimet (Tässä kuvioon tulevat alitajuisten tunteiden vallassa olevat eläimet, tunne-kehot)
  5. Ihmiset (Tässä kuvioon tulevat tietoisesti asioita ja itseään havainnoivat ihmiset, jotka toteuttavat elämässään omaa persoonallista, itsekästä tahtoaan - nämä ovat mielelliset kehot.)
  6. Henki-ihmiset (Tässä kuvioon tulevat Totuuden tien ensimmäisen vaiheen kokeneet ihmiset, ja kausaaliset kehot. Henki-ihmisessä on herännyt korkeampi tietoisuusaste, ja he kulkevat yleensä joko tiedon tai elämän tietä eteenpäin. Tiedon tiessä opetetaan ja elämän tiessä parannetaan. Henki-ihmiset toimivat yksilön sijaan koko ihmiskunnan parhaaksi, ja aina vain paremmin ja paremmin sitä mukaan kuin he itse puhdistuvat omasta itsekkäästä tahdostaan, eli aiemmasta tasostaan ja kehostaan.)
  7. Valaistuneet ihmiset (Tässä kuvioon tulevat koko Totuuden tien läpi kulkeneet henki-ihmiset, eli puhdistuneet ja kirkastuneet kausaalikehot, joita voidaan nimittää ikuisuus-kehoiksi. Tässä vaiheessa henki-ihminen on sekä opettaja että parantaja, eikä hän ole enää entisen tahtonsa alainen, vaan valaistunut ihminen toteuttaa perimmäisen totuuden tahtoa, joka on todellisuus sellaisenaan kuin se on, ilman subjektiivista harhaa.)

Kun Gurdjieffin eri kehoja tutkitaan evoluution sekä Kaiken ja Ei-minkään Teorian valossa, voidaan todeta ihmisessä olevan nämä kaikki kehot. Jokainen ihminen nimittäin koostuu materiasta, fyysisestä, eli elävästä kehosta, lintujen ja kalojen liikkumisen kyvystä, eläintenkaltaisesta tunne-kehosta ja ihmisenkaltaisesta tietoisen ajattelun kehosta. Kun evoluutiota jatketaan tästä eteenpäin Kaiken ja Ei-minkään Teorian ohjaamana, huomataan kehojen lukumäärän kasvavan seitsemään asti. Kalat ja linnut on lisätty omaksi lokeroksi kasvien ja eläinten väliin, sillä ne ovat vanhempia ja alkukantaisempia kuin "muut eläimet" – kaloilla ja linnuilla ei siis ole luonnostaan samoja alitajunnan tasoja kuin kehittyneemmillä eläimillä (huomioi nykytieteen tutkimustulos, että myös dinosaurukset olivat lintuja). Jos listaa tutkitaan puhtaasti evoluution näkökulmasta, huomataan kullakin tasolla aina kehittyneimpien yksilöiden siirtyneen ensin itse seuraavalle tasolle ja sitten opettaneen muita seuraamaan perässä.

Toinen tärkeä huomio ihmisen eri kehojen tasoista on, että ennen ensimmäistä tasoa on ikuinen tiedon ja totuuden taso, sekä viimeisen tason jälkeen on elämän itsenä taso. Tämän vuoksi pyhät kirjat ovat ohjeistaneet ihmistä kulkemaan kaiken alkuun löytääkseen totuuden, sillä juuri siellä se on, olemattomuudessa joka kuitenkin on jo valmiiksi täydellinen. Kun tason viisi ihminen löytää ja kohtaa niin sanotun nollatason, hän siirtyy automaattisesti tasolle kuusi ja hänen tehtäväkseen tulee opettaa ja parantaa itseään niin kauan, että hän pääsee lopulliselle tasolle seitsemän. Tasolla seitsemän ihmisen sielu vapautuu aiemmista tasoista, se on ihmisen tehtävä sekä hengellisellä tiellä että evoluution kannalta. Tämä siirtyminen tulee tapahtumaan joka tapauksessa, eikä kyse ole enää mistään muusta kuin siitä, että onko kunkin yksilön oma sielu kiinnittynyt aiempaan tasoon vai onko se jo valmis jatkamaan eteenpäin.

 

Sielun mallintaminen geometrisesti

 

Ihmisen sielun psykologinen mallintaminen geometrian avulla ei ole mikään moderni juttu, vaan näitä osia on kuvattu myös antiikin esoteerisista opetuksista lähtien esimerkiksi Menorah-kynttelikön avulla. Menorah koostuu seitsemästä tulensijasta, jotka ovat kytköksissä toisiinsa. (ks. kuva 2)

Kuvassa sielun osia verrataan Menora-kynttelikköön.

Kuva 2. Menorah-kynttelikkö osoittaa seitsemän chakran kytkökset.

Kyntteliköstä on olemassa myös niin sanottu Hanukka-versio, jossa käytetään kaikkia yhdeksää osaa. Tällöin sielun seitsemän osan lisäksi, hengen kaksi osaa ovat mukana valoloisteessa. Kun seuraavaksi esitetään Kaiken ja Ei-minkään Teorian enneagrammi, huomataan miten kuviossa yhdistyvät juuri nämä samat ihmisen sielun seitsemän (7) osaa sekä kaksi (2) hengen ikuista osaa. Yhteensä osia on siis luonnollisesti yhdeksän (9) kappaletta. Tämä viittaa hyvin vahvasti siihen, että sielun ja hengen osat voisi esittää myös yhdeksänkulmaisen kuvion, kuten enneagrammi, avulla.

 

Kaiken ja Ei-minkään Teorian enneagrammi

 

Jos Kaiken ja Ei-minkään Teorian enneagrammia hahmotetaan geometrian oppikirja kädessä, on kuviosta todettava, että se ei ole mikään enneagrammi, vaan nonagoni. Nonagonin sisään piirretään vielä lisäksi kolmenlaisia kolmioita, kutakin kolme kappaletta. Tässä vaiheessa nimetään tuleva kuvio termillä Kaiken ja Ei-minkään Teorian nonagoni, ja merkitään sitä tästä eteenpäin yksinkertaisesti termillä ”Nonagoni”.

Normaali nonagoni on säännöllinen yhdeksänkulmio, joka on olemukseltaan sellainen geometrinen kuvio, ettei sitä voi piirtää täydellisellä tarkkuudella pelkästään harpin ja suorakulman avulla (ks. halutessasi todistus täältä). Tässä yhteydessä Nonagonin kulmapisteiksi valitaan seitsemän (7) sielun osaa sekä kaksi (2) hengen osaa. Näin kasassa ovat kaikki yhdeksän kulmaa. Tässä vaiheessa on hyvin tärkeää ymmärtää kaksi seikkaa. Ensiksi tulee oivaltaa, missä järjestyksessä sielun ja hengen osat tulee piirtää kuvioon. Käytetään tässä valinnassa Menorah-kyntteliköstä saatua oivallusta, eli uloimpana ovat hengen osat ja niiden väliin tulee sielun osat järjestyksessään. Tätä tukee myös vanha viisaus chakroista, sillä tämä valittu järjestys mukailee hiuksen hienosti chakrojen alkuperäistä järjestystä. Toiseksi tulee oivaltaa, mitkä ovat niin sanotut pääpisteet, eli sellaiset pisteet, jotka valitaan tulevien kolmioiden huippukulmiksi. Kaiken ja Ei-minkään Teorian perusteella voidaan arvella, että esimerkiksi pisteet i) tieto ja ii) elämä ovat hyvin tärkeitä sekä niiden lisäksi iii) tahto ja persoona, joka vielä jakaantuu ”maaksi ja taivaaksi”, eli iv) tietoiseksi mieleksi ja v) tiedostumattomaksi mieleksi. Kuviosta voidaan myös huomauttaa sellainen seikka, että koska tieto ja elämä ovat hengenosia, ne voidaan tulkita myös yhdessä – yhdeksi ja samaksi. Tällöin sekä tiedon että elämän kohdalla voisi lukea myös ”Tieto & Elämä”, ja tämä olisi aivan yhtä oikein.

Seuraavaksi Nonagonin sisälle piirretään kolmentyyppisiä kolmioita, ja kunkin kolmion huippukulmana käytetään juuri valittuja pisteitä. Käydään läpi kaikki eri kolmityypit sekä määritellään ja analysoidaan ne mahdollisimman tarkasti.

 

I. Kolminaisuudet

Kolminaisuudet muodostuvat Enneagonin sisään tasasivuisilla kolmioilla. Kolminaisuudet ovat seuraavat:

i) Tahdon ja persoonan kolminaisuus koostuu 1) tahdosta ja persoonasta, 2) tietoisesta mielestä ja 3) tiedostumattomasta mielestä. Tässä kolmiossa liittyvät yhteen sielun ydin ja sen kaksi ääripäätä.

ii) Tiedon kolminaisuus koostuu 1) tiedosta, 2) muistista ja 3) järjestä. Tässä kolminaisuudessa liittyvät yhteen menneisyys ja vasen aivopuolisko (vrt. esim. Teorian kuva 0).

iii) Elämän kolminaisuus koostuu 1) elämästä, 2) luovuudesta ja 3) tunteesta. Tässä kolminaisuudessa yhdistyvät tulevaisuus ja oikea aivopuolisko (vrt. esim. Teorian kuva 0).

 

II. Hallinnan kolmiot

Hallinnan kolmiot ovat kohdan I kolminaisuuksia yhden pykälän matalampia kolmioita. Hallinnan kolmiot ovat seuraavat:

i) Tahdon ja persoonan hallinta koostuu 1) tahdosta ja persoonasta, 2) muistista ja 3) tunteesta. Tässä kolmiossa on ohje oman tahdon ja persoonan syvempään tiedostamiseen – kyse on tunnemuistista.

ii) Tietoisen mielen hallinta koostuu 1) tietoisesta mielestä, 2) tiedosta ja 3) luovuudesta. Tämän kolmion mukaan täydellisessä tietoisuudessa, eli ”taivaassa” yhdistyy hengellisen tiedon mukainen luovuus, mikä tunnetaan myös nimellä luomistyö.

iii) Tiedostumattoman mielen hallinta koostuu 1) tiedostumattomasta mielestä, 2) elämästä ja 3) järjestä. Tämän kolmion mukaan oikein rakennettu ”maa”, eli tiedostumaton mieli koostuu järkiperäistetystä elämästä. Jos tietoisen mielen hallinta viittasi luomistyön tietoiseen ymmärtämiseen, viittaa tiedostumattoman mielen hallinta luomistyön mukaiseen elämään, eli luomistyön toteuttamiseen omassa jokapäiväisessä elämässä käyttäytymisen tasolla.

 

III. Mentaaliset kytkökset

Mentaaliset kytkökset ovat kohdan I kolminaisuuksia yhden pykälän korkeampia kolmioita. Mentaaliset kytkökset ovat hyvin lähellä myös Totuuden tien eri vaiheita, eli niin sanottu kasteita. Mentaaliset kytkökset ovat seuraavat:

i) Tiedostumattomuuden kytkös koostuu 1) tiedostumattomasta mielestä, 2) muistista ja 3) luovuudesta. Tiedostumattomuuden kytköksen mukaan normaalisti ihmisen tietoisessa mielessä sijaitsevat muisti ja luovuus tulee kytkeä kiinni tiedostumattomassa mielessä sijaitsevien voimavarojen kanssa, sekä siten saada parempaan hallintaan. Kaiken ja Ei-minkään Teoriassa tähän viitataan muistin tasolla esimerkiksi muistitekniikoilla sekä luovuuden tasolla luovuuden järkiperäistämisellä.

ii) Tietoisuuden kytkös koostuu 1) tietoisuudesta, 2) järjestä ja 3) tunteesta. Tietoisuuden kytköksen mukaan normaalisti ihmisen tiedostumattomassa mielessä sijaitsevat järki ja tunne tulee kytkeä kiinni tietoiseen mieleen ja siten saada tietoiseen hallintaan. Teoriassa tähän viitataan tunteen tasolla esimerkiksi erilaisilla tunteidenhallintatekniikoilla, sekä järjen tasolla uskomustenmuutostekniikoilla ja arvojen tietoisella kartoittamisella.

iii) Tahdon ja persoonan kytkös koostuu 1) tahdosta ja persoonasta, 2) tiedosta ja 3) elämästä. Tahdon ja persoonan kytköksen mukaan ihmisen oma tahto ja persoona tulee kytkeä kiinni hengen kaksosiin, eli tietoon ja elämään. Tähän viitataan teoriassa itsensä kieltämisellä, eli omasta tahdosta ja persoonasta luopumisella, jolloin Jumalan eli Teorian itsensä tahto, joka on juuri tieto ja elämä, voi tulla myös ihmisen tahdoksi. Tällaista ihmistä nimitetään valaistuneeksi ja kirkastuneeksi.

Näillä tiedoilla saadaan aikaiseksi kuva Kaiken ja Ei-minkään Teorian mukaisesta Nonagonista, joka nyt on täydellinen kuvaus siitä, mikä oli Gurdjieffin visio enneagrammista. Nonagoni nimittäin sisältää kaiken potentiaalin, mitä ihmisen sielussa on. Lisäksi Nonagoni selittää, mitkä sielun osat tulee liittää toisiinsa, ja miten sielu kokonaisuudessaan saadaan tietoisuuden hallintaan, eli valaistuneeksi ja kirkastuneeksi asti.

Kuvassa yhdeksänkulmainen nonagoni, joka mallintaa sielun rakennetta.

Kuva 3. Kaiken ja Ei-minkään Teorian pohjalta muodostettu Nonagoni.

 

Nonagoni paljastaa persoonallisuuspiirteitä

Nonagonin avulla voidaan myös hyvin täsmällisesti hahmottaa erilaisia persoonallisia piirteitä, jotka ihmisten mielissä ja sieluissa muodostavat heistä toistensa kanssa erilaisia yksilöitä. Ihmisen sielun lopullinen rakenne on siis sama kaikilla ihmisillä, eli kaikilla on esimerkiksi luovuus ja järki, mutta se kuinka tietoisia ihmiset ovat itsestään, millaisia strategioita he toteuttavat käyttäytymisen ja ajatusten tasolla, sekä mihin he ovat tottuneet olemaan muuten taipuvaisia tekevät kaikista ihmisistä erilaisia, yksilöitä.

 

Tietoinen vai tiedostumaton mieli

Ensimmäinen jako Nonagonissa voidaan tehdä halkaisijalla tahdosta ja persoonasta kohtisuoraan alas. Jos ihmisen sielu on enemmän painottunut Nonagonin oikealle puolelle, käyttää se enemmän tiedostumattoman mielen strategioita omassa olemisessaan. Tämä voi ilmetä esimerkiksi voimakkaana elekielenä, sekä vahvoina tunteina, uskomuksina ja arvoina. Taipumus tiedostumattomuuteen ilmenee myös kiinnostuksena uniin sekä unien näkemisenä. Vastaavasti jos sielu taipuu enemmän vasemmalle puolelle, käyttää se enemmän tietoiseen mieleen liittyviä strategioita jokapäiväisessä elämässään. Tällainen ihminen tykkää lukea kirjoja ja katsella asioita, myös televisiota. Tietoisuuteen taipuvain ihminen pyrkii muistinsa ja luovuutensa kautta koko ajan analysoimaan ja tiedostamaan omia tunteita, uskomuksia ja arvoja. Tällainen ihminen saattaa helposti pitää unia huuhaana, koska ei itse kykene käsittelemään niitä tietoisesti.

Nonagonin mukaisesti ihmisen tulisi pyrkiä tasapainoon, eli jos hän on selvästi tiedostumattomaan mieleen taipuva, tulisi hänen kehittää muistia, luovuutta ja tietoisuutta mahdollisimman paljon. Vastaavasti tietoiseen mieleen taipuvan tulisi tulla sinuiksi alkukantaisten tunteiden ja omien uskomustensa ja identiteettinsä kanssa sekä harjoittaa rukousta, hypnoosia ja meditaatiota.

 

Oikea vai vasen aivopuolisko, sekä persoonan aikakäsitys

Toinen jako Nonagonissa tehdään tiedon ja elämän kolmioiden kautta. Yleensä ihmisen sielu on painottunut jompaankumpaan. Jos sielu elää menneisyydessä, se käyttää vallitsevissa määrin muistia ja järkeä oman ajattelun ja tekojen pohjana – tällöin kyseessä on tiedon kolmio ja vasen aivopuolisko. Vastaavasti jos sielu elää tulevaisuudessa, se toimii ja ajattelee luovuuden ja tunteen kautta, ja tällöin kyseessä on elämän kolmio ja oikea aivopuolisko. Monesti ihminen on sielunsa persoonallisuudessa niin kovasti kiinni, että hän saattaa jopa ajatella itsensä kanssa erilaisia ihmisiä jotenkin ”vääränlaisina” tai ainakin ”puutteellisina”. Aivopuoliskoihin liittyen voidaan luoda karkeat yleistykset, eli stereotypiat. Stereotyyppi oikean aivopuoliskon käyttäjästä on tieteellisen kylmästi ja järkevästi, pelkästään muistiinsa ja omiin ajatuksiin luottava tutkija. Vastaava stereotyyppi vasemman aivopuoliskon käyttäjästä on uskonnollisen lämpimästi ja tunteellisesti, pelkästään omaan luovuuteen ja sisäiseen tuntemukseen luottava taiteilija.

Nonagonin mukaisesti ihmisen tulisi pyrkiä myös aivopuoliskojensa kanssa tasapainoon. Jos ihminen siis on tutkija, tulee hänen ensisijaisesti kehittää luovuutta ja tunteiden hallintaa. Vastaavasti jos ihminen on taiteilija, tulee hänen kehittymisensä kannalta opiskella muistitekniikoita ja järkiperäisiä asioita. Sama pätee aikakäsitysten kanssa: jos ihminen elää menneisyydessä, tulee hänen käsitellä tunteitaan ja oppia luovuutta, ja jos ihminen haaveilee vain tulevaisuudessa, tulee hänen käsitellä uskomuksiaan ja oppia muistitekniikoita.

 

Jumalan kasvot osoittavat määräävän persoonallisuustyypin

Kaiken ja Ei-minkään Teoriassa määritellään Jumalan kasvoiksi ihmisen sielun neljä peruspilaria, joita pystytään tutkimaan ja mallintamaan esimerkiksi ihmisen silmistä sekä kasvojen mikro- ja makroliikkeistä (Määritelmä 37. Jumalan kasvot). Jumalan kasvojen heijastamat neljä sielun peruspilaria ovat muisti, luovuus, järki ja tunne. Jokainen sielu voidaan jakaa yhteen näistä neljästä peruspilarista.

Kuvassa on sielun rakenne.

Kuva 4. Ihmisen sielun rakenne.

Oman sielunsa peruspilarin löytämisessä voi käyttää apuna seuraavia kahta apukysymystä:

- Elätkö enemmän menneessä vai tulevassa?

- Tykkäätkö enemmän mietiskellä asioita vai toimia?

1. Jos elät menneessä ja tykkäät enemmän mietiskellä asioita, on peruspilarisi muisti. (Muistelija)

2. Jos elät menneessä ja tykkäät ennemmin vain suorittaa asioita, on peruspilarisi järki. (Järkeilijä)

3. Jos elät tulevaisuudessa ja tykkäät enemmän mietiskellä asioita, on peruspilarisi luovuus. (Luoja)

4. Jos elät tulevaisuudessa ja tykkäät ennemmin vain suorittaa asioita, on peruspilarisi tunne. (Tunteilija)

Kysymysten pitäisi antaa ainakin melko hyvin suuntaa jokaisen sielun omasta peruspilarista. Oman pilarin hahmottamisessa on hyvä käyttää myös esimerkiksi puolison tai jonkun toisen läheisen apua, sillä usein ihminen voi olla sokea itselleen, mutta hänen läheisensä useimmiten osaavat vastata näihin kysymyksiin.

 

Persoonallisuuden kehittyminen ja vaaranpaikat

Pääsääntönä persoonallisuuden kehittymiselle voidaan pitää sitä, että tulee tähdätä toiseen aivopuoliskoon, ja samoin vaaranpaikkana voidaan pitää sitä, että jämähtää samaan aivopuoliskoon. Jos ihminen esimerkiksi löysi muistin omaksi peruspilarikseen, tulee hänen kehittää itseään tunteen ja luovuuden kautta, sekä välttää jämähtämistä vain järkeensä. Samalla tavalla jos ihminen huomaa pilarikseen tunteen, tulisi hänen suunnata kehittymistä kohti muistia ja järkeä, sekä välttää vain luovuutensa kehittämistä.

Nonagonin ajattelutavassa suurin vaaranpaikka sielulle piilee siinä, että sielu kiinnittyisi mahdollisimman lujasti vain yhteen tai kahteen pisteeseen. Tällöin sielu saattaa herkästi ryhtyä ajattelemaan olevansa sellainen ja tällainen ihminen, ja tämä johtaa automaattisesti sielun kehityksen lopahtamiseen ja esimerkiksi rajoittavien uskomusten ja identiteettikäsitysten syntymiseen. Toiseksi suurin vaaranpaikka piilee siinä, että sielu lokeroituu vain toiseen aivopuoliskoon, sillä tämä on aivan samanlainen kiinnittyminen, ja siksi se alkaa luoda valheellisia minäkäsityksiä, itsensä muita parampana pitämisen harhoja sekä muita tasapainoista elämää rajoittavia uskomuksia.

Kehittymisen ideaalitilanne on täydellinen Nonagoni, jossa ihmisen sielulla ei enää ole peruspilaria lainkaan, vaan hänen sielunsa on harmonisessa tasapainossa jokaisen Nonagonin pisteen kanssa. Toisin sanoen ihmisen sielun pääpainopiste on Nonagonin keskipiste. Tässä tilanteessa ihminen voi totuudenmukaisesti ajatella sielustaan: ”En ole tieto, en ole tiedostumaton mieli, en ole tunne, en ole järki, en ole tahto tai persoona, en ole luovuus, en ole muisti, en ole tietoisuus, en ole elämä.” Tässä tilanteessa sielu ei ole kiinnittynyt mihinkään, eikä se silloin ole mitään, mutta vastaavasti siksi se on potentiaalisesti mitä tahansa, eli kaikki.

 

Enneagrammin arvoitus ratkeaa

 

Gurdjieff opetti, että oikea enneagrammi on ensisijaisesti opettamisen työkalu. Hänellä oli visio, että se kykenisi selittämään ihmisen koko sielun ja siten kautta kaikki muutkin asiat. Olla ei mitään, ja siksi olla potentiaalisesti kaikki, on se mihin Gurdjieff alun perin enneagrammilla tähtäsi. Hänen aikansa tiede ei ollut vielä riittävän pitkällä, jotta tämä koko sielun rakenne olisi ollut mahdollista sanoittaa ja tuoda siten tietoisen tarkastelun alle. Kun sielu esitetään Nonagonin muodossa, se on tietysti myös hyvin kaunis, mutta ennen kaikkea se on mahdollista ymmärtää lähes kokonaisvaltaisesti matemaattisten liittoumien, eli kolmioiden avulla. Mikä sitten on kullekin ominaisin tapa tutkia sielun rakennetta ja opiskella sitä, niin tähänhän Nonagoni vastasi jo aiemmin. Jos peruspilarisi on vasemmassa aivopuoliskossa, arvostat rationaalista tapaa, ja jos peruspilarisi löytyy tällä hetkellä oikeasta puoliskosta, on sinulla käytössäsi jokin luova, ehkä enemmän tunteisiin vetoava tapa.

Tämän lyhyen tutkimuksen viimeiseksi lauseeksi on haluttu nostaa eräs tärkeä ajatus. Muista, että mikään muu sielun peruspilari kuin tasapaino (eli Nonagonin keskipiste) ei ole pysyvä, vaan sen on tarkoituskin elää ja liikkua. Vältä luomasta itsellesi rajoittavia uskomuksia liittyen luovuuteen, luovaan ilmaisuun, matemaattiseen järkeen, kielelliseen ilmaisemiseen, vieraiden kielten opiskeluun tai mihinkään muuhunkaan vain sen takia, että sinulla on juuri tällä hetkellä jokin peruspilari voimakkaampi osa sielua kuin joku toinen. Huomaatko miten Nonagonin avulla pystyy ymmärtämään kaikkia maailman ihmisiä, ja varsinkin oivaltamaan sen, ettei kukaan ole toista parempi tai huonompi sielu? Ihmiset vain helposti arvostavat juuri heidän oman peruspilarin kannalta tuttuja ja turvallisia tapauksia. Tämä on jäänne tunne-kehosta, anna sen haihtua pois. Toisaalta ehkä lukija voi ymmärtää myös sen, miten ihmiset tulevat koko ajan lähestymään toisiansa, juuri sitä samaa vauhtia kuin heidän sielunsa kehittyvät kohti Nonagonin tasapainoa. Tämän vuoksi eläimet eivät tunne niin suurta yhteenkuuluvuutta kuin ihmiset, eivätkä ihmiset tunne niin suurta yhteenkuuluvuutta kuin henki-ihmiset, eivätkä henki-ihmiset ole ykseydessä toisiinsa, kuten valaistuneet ihmiset. Ihmiset, jotka saavuttavat Nonagonin kultaisen keskipisteen, tulevat toimeen ja ymmärtävät parhaiten kaikkia muita ihmisiä, eläimiä, kasveja, luontoa, tietoa ja elämää sekä kaikkia muita eri evoluution tasoilla olevia asioita. Valaistuneet ihmiset eivät tuomitse ketään sen hetkisen Nonagonin peruspilarin perusteella, vaan he muistavat miten jokaisen ihmisen sielu on Nonagoni.

Tässä tutkimuksessa esitettyä Nonagonia tulisi tutkia tieteellisesti eteenpäin. On nimittäin jo vahvoja viitteitä siihen, että jos ihminen kärsii esimerkiksi muistisairauksista, häntä ehkä olisi mahdollista hoitaa myös aivan lääkkeettömästi, opettamalla esimerkiksi luovuutta ja tunteiden hallintaa. Tämä selittää siis suoraan sen, miksi muistisairauksiin liittyy tunteiden hallitsemattomuutta. Tietysti usein jos sairaus on jo puhjennut, voi hoitaminen ilman lääkkeitä olla vaikeaa. Siksi oman sielun kokonaisvaltainen hahmottaminen on niin tärkeää. Sielu tulee rakentaa tasapainoon omasta vapaasta tahdosta ennen kuin sairaudet tai muut epätasapainotilanteet tulevat. Ei tarvitse olla ruudinkeksijä, jotta voi ymmärtää tässä yhteydessä symbolisen kertomuksen Nooan arkin rakentamisesta – kyllä, arkki oli valmis ennen kuin vesisade alkoi.

FacebookTwitterGoogle BookmarksLinkedinPinterest

Sivustolla on käytössä muutama eväste (vain kävijämäärien analysointiin ja käyttökokemuksen parantamiseen, ei myyntiin tai markkinointiin liittyen).