Kabbalan, menoran ja elämänpuun konteksti

Oppitunnin aiheena on Kaiken ja Ei-minkään Teoria Kabbalan, ja siihen liittyvien Menoran ja Elämänpuun konteksteissa.

Osa mystistä juutalaista perimätietoa kulkee nimellä Kabbala. Kabbalaan liittyy paljon syvällisiä käsitteitä, kuten Menora-kynttelikkö ja Elämänpuu. Tässä katsauksessa ei ole tarkoituksena varsinaisesti opettaa Kabbalaa tai sen käsitteitä, vaan pikemminkin vain luonnehtia nämä kolme tunnettua termiä Kaiken ja Ei-minkään Teorian kontekstissa.

Aloitetaan termistä Kabbala. Kaiken ja Ei-minkään Teorian terminologiaa käyttäen sana ”Kabbala” voidaan jakaa kolmeen osaan seuraavalla tavalla:

”Kabbala” = ”Ka + Ba + Lah”.

Egyptiläis-heprealainen tulkinta on seuraavanlainen:

Ka = Elämä (myös Elämän Henkäys, sekä Olevaisuus)

Ba = Sielu (myös Mieli-Keho, sekä Taivaallinen minä-Maallinen minä)

Lah = Tieto (myös Olemattomuus)

Huomioita: i) Egyptistä on tunnettu käsite 7 Kau, eli seitsemän lehmää (Hathorin muodossa), jotka symboloivat ihmisen seitsemää sielun osaa. Seitsemän osaa ovat ensin myrkyllisten skorpionien hallussa, mutta lopulta niiden päälle rakentuu seitsemän Horuksen (= Kristuksen) kotia, eli Hathoria. Tämä tarkoittaa, että ennen maallisuuden vallassa olleet sielun osat ovat kokonaan puhdistuneet Taivaalliseksi minäksi. ii) Ba on miehen pää, jolla on linnun vartalo. Se tunnetaan yleisesti ihmisen sieluna, joka herää haudastaan, kun ihminen on kulkenut tarpeeksi Totuuden tietä/Edennyt valon kanssa. Jotkut mystikot ovat myöhemmin käyttäneet Ba:sta termiä kausaalikeho, jolla viitataan juuri Ba:n ominaisuuteen kuolla ja syntyä uudelleen. Lah puolestaan on mm. Muhammedin Jumalasta käyttämä sana, eli ”Al + Lah”, joka englanniksi kääntyy sujuvammin muotoon ”the Nothiness”, eli ”jokin tietty olemattomuus”.

Sana Kabbala siis viittaa suoraan Kaiken ja Ei-minkään Teorian määritelmään. Määritelmässä kirkastunut sielu on sama asia kuin symbolinen ”Ihmiskunta”, eli Teorian määritelmän rivi kaksi. Tämä ykseyden tila, jota Kabbalassa nimitetään termillä Adam Kadmon, on juuri se Raamatunkin alkuperäinen Aatami, jota ei ole jaettu mieheksi tai naiseksi. Siksi monesti valaistunutta sielua luonnehditaan sukupuolineutraaliksi.

Kaiken ja Ei-minkään Teorian määritelmän rivillä kolme suoritetaan ensimmäinen jako, eli dualismin synty – tässä määritellään käsitteet Tieto ja Elämä (vrt. esim. Raamatun Luomiskertomuksen kaksi puuta), jotka ovat täsmälleen sama asia kuin heprealainen sana Lah (= Olematon) sekä egyptiläinen sana Ka (= Elämän Henkäys). Kaiken ja Ei-minkään Teorian viimeisessä luvussa, valaistumisen ja kirkastumisen yhteydessä määritellään, että kun Ba:n, eli yksilösielun kaikki sielun osat lähenevät vastaavia hengen, eli Tiedon ja Elämän ominaisuuksia (eli Lah:ia ja Ka:ta), on kyseessä valaistunut ihminen. Sana Kabbala näyttäisi jo tällä perusteella olevan itsekin ”Kaiken ja Ei-minkään Teoria” – ainakin sen symboliikka on harmoniassa Kaiken ja Ei-minkään kanssa.

 

Menora, tietoisuuden kynttelikkö

 

Menora on juutalaisuuden pyhä kynttelikkö, jonka tulkinta on vähintäänkin yhtä mysteeristä kuin muidenkin Kabbalan termien. Kaiken ja Ei-minkään Teorian valossa Menora saadaan syttymään, kun oivalletaan kynttelikön eri haarojen kuvaavan ihmisen sielun mentaalisia kytköksiä. Tunne yhtyy muistiin ja syntyy tunnemuisti. Aivan samalla tavalla järki yhtyy luovuuteen ja syntyy järkiluovuus. Ja vielä lopulta taivas yhtyy maahan, eli tietoisuus yhtyy tiedostumattomaan mieleen, jolloin syntyy tietoisen ja tiedostumattomuuden tasapaino – taivaan ja maan mentaalinen liitto. Nämä ovat kolme Menoran parivaljakkoa, joita voidaan mallintaa myös chakrojen muodossa. (ks. kuva alla) Lopulta ihmisen sydän, eli sielun oma tahto ja koko persoona määrittelee sen yhtyykö sielu henkeen, vai säilyykö sielu ”omana yksilönään”. Valaistumista voisi kuvata sillä, että kun ihmisen oma tahto ei enää tahdo mitään, se saavuttaa vapaan tahdon, mikä on sama asia kuin Jumalan tahto. 

Kuvassa on chakrat ja Menora kynttelikkö verrattuna toisiinsa.

Menora siis kuvaa Kaiken ja Ei-minkään Teorian yksilösielun seitsemää osaa, ja jos kyntteliköstä käytetään yhdeksänhaaraista Hanukka-versiota, liitetään tässä kuvaukseen mukaan Tieto ja Elämä, eli kaksi hengen osaa. Tätä voisi luonnehtia valaistuneen ihmisen Menoraksi.

Huomautus: myös termi ”Menora” voidaan tulkita egyptiläis-heprealaisittain. Tässä tulkinnassa pätee seuraava:

”Menora” = ”aMen + Ora”.

Käytetyistä sanoista ”Amen” tarkoittaa ”piilotettua ja salattua” sekä ”todistamista”, ja sana ”Ora” puolestaan tarkoittaa ”valoa”. Kyseessä on siis ”salainen valo” sekä ”valon todistaja”. Tähän voi huvikseen verrata Raamatun Johanneksen evankeliumin lauseita, joissa todetaan: ”Tuli mies, Jumalan lähettämä, hänen nimensä oli Johannes. Hän tuli todistajaksi, todistamaan valosta, jotta kaikki uskoisivat siihen. Ei hän itse ollut tuo valo, mutta valon todistaja hän oli.” (Johannes 1:6-8) Myöhemmin myös Jeesus liittää Johanneksen Menora-kynttelikköön sanomalla: ”Johannes oli kirkkaalla liekillä palava lamppu, mutta vain hetken aikaa te halusitte nauttia hänen valostaan.” (Johannes 5:35) Tässä lauseessa tiivistyy tulikasteessa puhdistuneen sielun voima, se palaa kirkkaalla tietoisuuden valolla, josta ihmiset aina nauttivat hetken aikaa kuin hyvästä leivästä ja viinistä. Valon kääntöpuoli tulee kuitenkin ilmi ihmisen sielussa usein hyvin pian, jolloin sielu kääntyy tätä valoa vastaan. Tämä johtuu siitä, että tietoisuuden valo tarkoittaa egon kuolemaa – eikä ego halua kuolla vapaaehtoisesti. Egon voittamiseksi tarvitaankin koko Totuuden tien, ei vain yhtä kokemusta tai pikapyrähdystä.

 

Kabbalan Elämänpuu

 

Kabbalan Elämänpuu aukenee ehkä helpoiten kuvan avulla, sillä onhan kyseessä symboli. Kaiken ja Ei-minkään Teorian perusteella symbolit ovat sielun ylintä tasoa, jumalten kieltä, joka ihmisessä esiintyy nimellä metaforinen järjestelmä. Se kuinka puhdas ihmisen sielu on, määrittelee sen kuinka hyvin symbolien kieli ja esimerkiksi pyhät kirjat avaavat sille salatut vertauskuvansa.

Kuvassa on tulkinta Kabbalan Elämänpuusta.

Kuva. Kabbalan Elämänpuun tarkka tulkinta (Totuuden talo, 2016)

Kuvan tulkinta voidaan jakaa viiteen osaan:

1. Kuvan nimi on Elämänpuu, koska siinä on kuvattu ihmisen sielun koko fyysinen ja henkinen evoluutio, jonka siis jokainen valaistunut ihminen käy läpi alusta loppuun asti jo yhden elämän aikana. Sielu alkaa kehosta, josta se siirtyy tiedostumattomaan mieleen ja käy läpi kaikki sielun osaset aina ylimpään, eli tietoisuuteen asti. Tässä vaiheessa kolme palloa on piilossa: Da’at eli ”salainen tieto” on piilossa, ja myös ylimpien pallojen (Tiedon ja Elämän) todellinen merkitys pysyy salassa, koska ihminen luulee oman maallisen tietoisuuden olevan Jumalan luoma ylin taso.

2. Salattu piste, eli Da’at on syvyydessä oleva tieto ja totuus. Tämä piste aukenee vain sielulle, joka on hetkellisesti luopunut aivan kaikesta (eli omasta tahdostaan) sekä koko persoonallisesta elämästään. Tässä vaiheessa sielu pystyy näkemään itsensä ja ”Jumalan” ensi kertaa, kuin silmästä silmään. Tämä tuo Kaiken ja Ei-minkään Teorian kahtiajaon, eli maailmankaikkeuden hengellisen rakenteen ihmisen tietoisuuteen asti, ja pysyvästi tiedostumattomaan mieleen asti. Tästä eteenpäin ihminen ei ole enää vain keho ja mieli, vaan sielu on noussut haudastaan ja tietoisuuden valo on ensi kerran syttynyt.

3. Kaiken ja Ei-minkään Teoriassa määritellyt Jumalan Kasvot paljastuvat Elämänpuun keskiosaan, jossa muisti, luovuus järki ja tunne muodostavat tahdon ympärille juuri tämän saman kuvion. Kasvoissa mitataan myös aikaa, sillä muisti ja järki edustavat menneisyyttä ja vastaavasti luovuus ja tunne edustavat tulevaisuutta. (Lue lisää: Kaiken ja Ei-minkään Teoria: Jumalan Kasvot kirkastuvat)

4. Neljäs tulkintatapa on kasteiden kautta. Vesikasteessa ihminen on muuttunut tyhjyyteen asti ulottuvaksi, tyhjäksi mentaaliseksi astiaksi, eli sielusta ei ole hetkellisesti jäljellä mitään muuta kuin tietoisuus. Erityisesti tässä tulee huomata, että ihmisen oma tahto on kokonaan alkuveden/syvyyden alla, ja siksi Vesikaste tapahtuu. Tämä on sama kuin Tiedonpuu, eli symbolinen puu, jossa on vain ”pysyvä tietoisuus, ymmärrys hyvästä ja pahasta, tieto ihmiskunnan alkuperästä ja suhteesta Jumalaan, sekä Tieto ja Elämä itse”. Veden jälkeen koko Elämänpuu kääntyy ylösalaisin ja matka alkaa huipulta kohti Elämänpuun pohjaa. Tulikasteessa on kyse tahtojen taistelusta – eli sielun Taivaallisen minän ja Maallisen minän taistelusta. Siksi ”esirippu/huntu” jakaa ihmisen sydämen ja tahdon kahteen osaan. Ensin sieluun rakennetaan uusi Taivas, eli tietoisuus puhdistetaan ja opitaan numeroiden, kirjainten ja lausunnan salaisuudet. Tämän jälkeen rakennetaan uusi Maa, eli tiedostumaton mieli, johon kuuluvat kaikki alimmat neljä tasoa. Kolmannessa kastevaiheessa, Pyhän Hengen kasteessa, eli pyhittymisen vaiheessa tulessa ja vedessä koeteltu sielu kohtaa lopullisesti itsensä ja Jumalansa sekä molempien osapuolten tahdon. Jos ihminen tässä vaiheessa löytää lopullisen rauhan ja tasapainon, hän kirkastuu ja valaistuu eläväksi Jumalan kuvaksi. Tämä on kaikkien uskontojen ja myös Kabbalan lopullinen päämäärä.

5. Viides tulkintatapa mukailee pilareiden viisautta. Kabbalan kaksi pilaria ovat nimeltään Armo ja Ankaruus. Egyptissä tähän symboliikkaan viitattiin kahdella hallitsijan sauvalla, joista paimensauva symboloi kansanjohtajan armoa, sekä ruoska hallitsijan ankaruutta (engl. crook and flail). Oheisessa kuvassa tulee ilmi aivan oikein se, että armoa annetaan kohti mennyttä aikaa, eli kyseessä on syntien anteeksisaaminen. Toisaalta tulevaa ja varsinkin tunne-tasoa hallitaan ruoskan kautta, eli todellisella kurinalaisella ja järjestelmällisellä ankaruudella. Tässä tulkinnassa kolmas pilari on niin sanottu piilossa oleva pilari, joka on edellä mainittujen kahden pilarin keskiarvo. Egyptissä tästä käytettiin termiä voima, jossa siis yhdistyvät nämä kaksi rakkaudenkin ääripäätä, armo ja ankaruus, sekä lopulta tässä pilarissa yhdistyvät myös Jumalan kaksi puolta, Kaksi Totuutta, eli Tieto ja Elämä. Toisaalta keskimmäinen pilari voidaan nähdä suoraan ihmisen tietoisuusasteen mittarina, eli mitä ylemmäksi Elämänpuuta sielun tietoisuusaste painottuu, sitä lähempänä sielu on valaistumista. Mallin mukaan tietoisuusaste voi olla 1) omassa kehossa, 2) omassa alitajunnassa, 3) omassa tahdossa, 4) salatuissa asioissa, sekä 5) tietoisuudessa. Periaatteessa ainoa ero täysin valaistuneen sielun ja vesikasteessa tiedonsaaneen sielun välillä on tuo matka ”salatusta” ”tietoisuuteen”. Vaikka matka on lyhyt tässä kuvassa, on kyseessä kuitenkin pitkä ”helvetiksi” tituleerattu tulikaste, jossa sielusta pitää polttaa pois kaikki entisen elämän rippeet, jotta se voi kokonaan kirkastua osaksi Elävää-Tietoa, eli Jumalaa, eli Kaiken ja Ei-minkään Teoriaa.

Ehkä tässä on vielä syytä huomauttaa, että kuvan perspektiivi on sellainen, jossa lukija katsoo kuvan läpi, eli muisti ja järki ovat vasemmassa aivopuoliskossa, kun taas vastaavasti luovuus ja tunne ovat oikeassa aivopuoliskossa. (vrt. esim. Kaiken ja Ei-minkään Teorian kuva 0)

Kuten sanottu Kabbala on sama asia kuin Kaiken ja Ei-minkään Teoria. Jos vielä merkitään, että Ankaruuden pilari on Elämä, eli Ka, Elämänpuun keskiosa on sielu, eli Ba, ja lopulta toinen pilari vasemmassa laidassa on tiedon ja olemattomuuden pilari, eli Lah, saadaan muodostettua koko sana KaBaLah lukemalla kuvaa oikealta vasemmalle, aivan kuten hepreankielessä on tapana.

 

Kabbalan suhde muihin uskontoihin sekä Kaiken ja Ei-minkään Teoriaan

 

Otetaan vielä lopuksi kuin bonuksena Jeesuksen kuuluisa lause ”Minä olen Tie, Totuus ja Elämä” ja tulkitaan se. Tässä lauseessa ”Minä Olen” on Jumalan nimi, ja lauseen kolme käsitettä voidaan samaistaa Kabbalan Elämänpuuhun seuraavasti:

Tie = keskellä mutkitteleva pylväs, eli ihmisen oma yksilösielu, eli Ba.

Totuus = vasen pylväs, eli armon ja menneisyyden pylväs, joka tunnetaan nimellä Lah.

Elämä = oikea pylväs, eli ankaruuden ja tulevaisuuden pylväs, josta käytettiin nimeä Ka.

Mitä Jeesus siis Kaiken ja Ei-minkään Teorian valossa sanookaan tässä kuuluisassa lauseessaan? Hän sanoo: ”Minä Olen KaBaLah.” Jeesuksen käyttämä sanajärjestys on kuitenkin eri ja sille on varsin painava peruste. Jeesuksen sanat ovat suoranainen ohje kulkea Totuuden tie läpi tietyssä järjestyksessä, sillä ensin tulee löytää ja tuntea itsensä, eli oma sielu – jokaisen ihmisen oma sielu on hänen Tie. Tämän jälkeen oma elämästä humaltunut sielu tulee kieltää niin kauan, että mentaalinen vedenpaisumus tapahtuu ja symbolisessa vesikasteessa Tieto ja Totuus tulevat ihmiseen. Tässä vaiheessa Tie vie kohti ihmisen omaa alkua, sekä koko ihmiskunnan ja maailmankaikkeuden alkua. Vasta tämän jälkeen sielu on valmis kohtaamaan Elämän, ilman että jäisi sen tiedostumattomaksi vangiksi. Tulikasteessa tyhjyydestä luodaan koko sielu uusiksi jumalallisen järjestyksen mukaisesti, ja jos luomistyössä tulee virheitä, väärin luodut osat poltetaan aina uudestaan ja uudestaan pois niin kauan, että ne ovat luotu oikein tai että ihmisen oma sielu pettää hänet ja lopettaa Totuuden tiellä kulkemisen. Tosin Totuuden tien keskeyttäminenkään ei vapauta sielua sen jalosta, suuresta työstä, vaan tällöin matka jää ”seuraavaan elämään”.

Nostetaan tähän loppuun vielä Elämänpuun johtoajatus: Kabbalan Elämänpuu on ihmisen sielun fyysisen ja henkisen evoluution kartta. Nostetaan vielä tämän jälkeen esiin koko Kabbalan johtoajatus: Kabbala on Kaiken ja Ei-minkään Teoria. Jotkut keskiajan kabbalistit ovat ennustaneet, että viime kädessä kaikki uskonnot ja totuudet tulevat löytymään Kabbalasta ja tunnustamaan sen kaikenkattavuuden. Ainakin näin Kaiken ja Ei-minkään Teorian kontekstissa Kabbala näyttää todellakin toteuttavan tämän ennustuksen. Se ei tee siitä kuitenkaan ainutlaatuista, vaan saman ennustuksen toteuttaa myös muun muassa Jeesuksen, Buddhan ja Krishnan opetukset, sekä toteuttaapa tämän ennustuksen myös Kaiken ja Ei-minkään Teoria. Tästä tuleekin ymmärtää, että lopulta nämä kaikki opetukset eivät ole toisistaan erillisiä, vaan ne ovat vain yksi ja sama opetus, yhdestä ja samasta Tiestä, joka johtaa Totuuden ja Elämän kautta kirkastumiseen ja valaistumiseen, eli Jumalan eläväksi kuvaksi. Tämä prosessi (Totuuden tie) on sielun evoluutio ja sitä on mahdotonta osoittaa vääräksi, sen todistaa todeksi nimittäin kaikkien ihmiskunnan pyhien kirjojen lisäksi Totuus ja Elämä itse.

Huom. Totuuden talon blogissa on julkaistu kirjoitus myös Kabbalan pyhästä kirjasta Sefer Yetzirah. Artikkeli on suora lainaus kirjasta Mona Lisa - Jumalan Kuva. Lue lisää: Sefer Yetzirah - Kabbalan pyhä kirja tulkittuna

FacebookTwitterGoogle BookmarksLinkedinPinterest

Sivustolla on käytössä muutama eväste (vain kävijämäärien analysointiin ja käyttökokemuksen parantamiseen, ei myyntiin tai markkinointiin liittyen).