Raamatussa on yhteensä 150 psalmia, jotka on kirjoitettu runolliseen, laulettavaan muotoon. Psalmit eivät kuitenkaan ole pelkästään lauluja, vaan ne ovat myös hypnoottisia rukouksia. Psalmien lukumäärä tekee niistä oivan keinon rukoilla esimerkiksi kuukauden jokaisena päivänä. Tällöin jokaiselle päivälle riittää viisi psalmia.
Viisi rukousta päivässä on erityisen tuttu käytäntö islaminuskossa, jossa siihen viitataan sanalla ”salah” tai ”salat”. Profeetta Muhammed näki rukouksen voiman niin tärkeäksi opetuksissaan, että jokainen häntä seuraava muslimi on islamin viiden pilarin mukaisesti (joista yksi on rukoilu) tottunut, tai pikemminkin alistunut,1 rukoilemaan viisi kertaa päivässä. Psalmien käyttämistä rukouspankkina tukee se, että islamin sana ”salah” (eli arabian kirjaimet SLH) toistuu psalmeissa heprealaisessa kirjoitusasussaan ”selah” (eli heprean kirjaimet SLH). Lisäksi molemmissa kielissä sanaan liitetään tuplavokaali alef/alif. Kyseessä on siis yksi ja sama sana, ja täten myös varhaisemmassa kristinuskossa, eli juutalaisuudessa, on itse asiassa sama perinne kuin islaminuskossa. Ei muuta kuin ”Selah” sille! Vertaa myös sanaa ”selah” profeetta Muhammedin ilmoittamaan Jumalan nimeen, ”Allah”: arabialaisittain sana voidaan jakaa kahteen osaan, eli
”Allah = Al + Lah”.
Näinollen sanan voisi kääntää ”määrätty ei mitään”, eli englanniksi ehkä sujuvammin ilmaistu ”the Nothingness”. Luonnollisesti tämä on Totuudentalossa esitetyn KE:n (Kaikki ei mistään) vasen puoli, eli ”olemattomuus”.
Psalmien tehoa kannattaa jokaisen kokeilla omassa elämässään. Joukossa on monille tuttuja tarinoita ja symboleita, jotka tämän kirjan lukemisen jälkeen todennäköisesti näyttäytyvät jo tietoisemmassa valossa. Ensimmäisen psalmin nimi on kaksi tietä ja se menee näin: ”Hyvä on sen osa, joka ei vaella jumalattomien tavoin, ei astu syntisten teille, ei istu pilkkaajien parissa vaan löytää ilonsa Herran laista,2 tutkii sitä päivin ja öin. Hän on kuin puu, vetten äärelle istutettu3: se antaa hedelmän ajallaan, eivätkä sen lehdet lakastu.4 Hän menestyy kaikissa toimissaan. Niin ei käy jumalattomien. He ovat kuin akanat, joita tuuli ajaa. Väärintekijät saavat kerran tuomionsa, syntisillä ei ole sijaa vanhurskaiden joukossa. Herra ohjaa omiensa tietä, mutta jumalattomien tie päätyy tuhoon.”
Tässä vaiheessa on jo melko selvää, että psalmin otsikko on suora viittaus totuuden tiehen ja turmion tiehen. Ja tästä aiheesta psalmeissa on itse asiassa kyse: kahden tien viettelyksestä ja taistelusta. Psalmit käsittelevät sitä mentaalista taistelua, pyhää sotaa, jonka jokainen ihminen joutuu sydämessään ja koko sielussaan käymään. Rukous on nimenomaan voima ja ase, jolla varustaudutaan sodan viimeiseen taisteluun. Aivan kuten vesikasteen aika huipentuu perimmäisen totuuden (totuuden hengen) kohtaami-seen, vastaavasti tulikasteen aika päättyy perimmäisen elämän (elämän henkäyksen) kohtaamiseen. Tämän todistaa myös viimeisen psalmin viimeinen lause, joka kuuluu näin: ”Kaikki te, joissa on elämän henkäys, ylistäkää Herraa! Halleluja!5”
1 Islam tarkoittaa ”alistumista”, johon myös tämän kirjan opetus tähtää – sielun täydelliseen alistumiseen KET:n mukaiseen totuuden tahtoon.
2 Tässä symboli Herran laki on sama asia kuin Jumalallinen järjestys, eli KET.
3 Kyseessä on elämänpuu, jonka siemen, tiedonpuu, on istutettu alkuveteen, eli Henkeen (KET).
4 ”ajallaan” on tulikasteen jälkeen, ja ”lehdet ei lakastu” tarkoittaa, ettei KET koskaan häviä.
5 Katso myös kohdat Psalmi 101:2 ja Psalmi 119:30, joissa on kirjaimellisesti mainittu ”totuuden tie”.
