Argumentaatiovirheet (osa 1)

Tähän mennessä olemme oppineet logiikan perussanastoa ja lainalaisuuksia. Seuraavaksi alamme tutkia, miten voimme konkreettisesti käyttää oppimaamme totuuden tuntemisen edistämiseen. Vaikka henkisellä tiellä usein sanotaan olevan parempi etsiä ennemmin yhdenkaltaisuuksia kuin virheitä, niin silti tässä yhteydessä me etsimme ensisijaisesti virheitä, nimittäin argumentaatiovirheitä.

 

Määritelmä (Argumentaatiovirhe)

Kun väitteiden (propositioiden) yhdistäminen toisiinsa vääristää totuutta, on kyseessä argumentaatiovirhe.

 

Argumentaatiovirheitä on olemassa erittäin paljon. Emme edes yritä löytää ja käydä läpi niitä kaikkia, vaan tyydymme tutkimaan niistä tunnetuimpia tapauksia. Argumentaatiovirheiden tiedostaminen antaa meille tietoisuuteen työkalun, jolla voimme kyseenalaistaa omia ja muiden ajattelumalleja sekä puhuttua ja kirjoitettua tekstiä. Kehittämällä hyvän argumentaatiotutkan, omaa ajattelua oppii kyseenalaistamaan jopa reaaliajassa.

 

Harjoitustehtävä (Argumentaatiovirheiden spottaaminen)

Argumentaatiovirheitä on mielenkiintoista etsiä esimerkiksi uutisista tai nettikirjoitusten väittelyosastoilta. Jokainen voikin halutessaan ottaa tästä itselleen harjoitustehtävän ja kokeilla spotata erilaisia argumentaatiovirheitä eri medioiden sisällöistä. Tätä tehtävää voi pitää jonkinlaisena versiona bingosta, ja voitkin halutessasi huutaa aina ”Bingo”, kun spottaat argumentaatiovirheen. Vaihtoehtoisesti voi huutaa: ”Organon!”

Varoitus: Harjoitustehtävää ei kannata välttämättä ensimmäisenä suorittaa puolison tai tunteella käyvien kavereiden kanssa, sillä monet ihmiset puolustavat argumentaatiovirheitä sisältäviä uskomuksiaan kuin omia aarteitaan, ja siksi niiden kyseenalaistajien kanssa voi tulla välirikkoja. Voisikin sanoa, että argumentaatiomestarit osaavat kysyä sellaisia kysymyksiä, jotka haastavat toisen osapuolen itse selvittämään omat virheensä. Tällöin vältytään sanasodalta, mutta lopulta totuus kuitenkin voittaa. Kannattaa myös opetella nauramaan itselleen, sillä mitä enemmän argumentaatiovirheitä oppii tuntemaan, sen useammin löytää myös itsensä syyllistyvän niihin.

 

 

Harhautukseen perustuvat argumentaatiovirheet (Fallacies of Distraction) [1]

Harhautukseen perustuvat argumentaatiovirheet perustuvat yhden tai useamman loogisen operaattorin väärinkäytökseen. Harhautuksesta johtuen vuorovaikutuskumppanille voi mennä ilmeinenkin argumentaatiovirhe läpi.

 

Väärä dilemma (False Dilemma)

Kyseessä on väärä dilemma (myös väärä vastakkainasettelu), kun annetaan rajattu joukko vaihtoehtoja (yleensä kaksi), vaikka todellisuudessa vaihtoehtoja olisi enemmänkin. Väärä dilemma perustuu loogisen operaattorin ”TAI” käyttöön. Niin sanottu musta-valko-ajattelu on väärän dilemman oppikirjaesimerkki.

Esimerkki: ”Sinä olet joko puolellani tai minua vastaan.” ”Jokainen ihminen on joko hyvä tai paha.” ”Koululääketiede on arvotonta, koska se keskittyy vain oireisiin; vaihtoehtolääkintä on hyvää, koska se keskittyy potilaaseen kokonaisvaltaisesti. [3]”

Kyseenalaistus: Tunnista ja osoita annetut vaihtoehdot, ja osoita esimerkin avulla muiden vaihtoehtojen olemassaolo.

Vastaesimerkki: ”Vaikka kannatan naisten äänioikeutta, en koe olevani miehiä vastaan. Tähän sinun väitteesi pätee sama: vaikken ole samaa mieltä kanssasi, on ole sinua vastaan.” ”Eikö jokaisella ihmisellä ole itse ja varjo, eli taivaallinen ja maallinen puoli?” ”Voisiko olla oikein hoitaa akuutteja oireita lääkkeillä ja samaan aikaan tähdätä kohti kokonaisvaltaista terveyttä?”

Kommentti: Egon tunnistaa varsin hyvin siitä, että se pyrkii ilmoittamaan kaiken joko-tai-muodossa. Mitä tiukempi ego, sitä rajatumpi sielunkoodi, eli sitä vahvempi joko-tai-ajattelu ihmisellä on käytössä.

 

Tietämättömyyden argumentti (Argument from Ignorance)

Tämä argumentti tunnetaan myös nimellä vetoaminen tiedon puutteeseen. Tämän tyyppiset argumentit käyttävät logiikkaa: jos jotain ei ole todistettu, sen vastakohdan on pakko olla totta. Tietämättömyyden argumenttia voi käyttää sekä toden että epätoden väitöksen puolesta.

Esimerkki: ”Koska ei voi todistaa, ettei haamuja ole olemassa, niitä täytyy olla.” ”Pekka sanoi olevansa Pirkkoa älykkäämpi, muttei todistanut väitettään, hän on siis väärässä.”

Kyseenalaistus: Tunnista kyseessä oleva propositio. Väitä vastaan, että väite voi olla totta, vaikkemme tiedä asiaa todeksi.

Vastaesimerkki: ”Koska sinä et voi todistaa, että haamuja on olemassa, niitä ei voi olla olemassa.” ”Väitteesi Pekan älykkyydestä tai sen puutteesta ei selviä näillä tiedoilla. Ehkä meidän pitäisi haastaa Pekka ja Pirkko älykkyystestiin…”

Kommentti: Monesti tietämättömyyden argumentit johtavat pattitilanteeseen, kuten tässä annetut esimerkki ja vastaesimerkki. Ehkä tämän vuoksi ei ole mielekästä väitellä käyttäen tietämättömyyden argumentteja. Jos jotain asiaa ei voi todistaa, ehkä siihen liittyviä väitteitä/teorioita ei ole vielä osattu muodostaa riittävän spesifillä tavalla.

 

Viettävä rajapinta (Slippery Slope) [3]

Väitteen esittäjä tai sen vastustaja vetoaa ikävyyksiin huipentuvaan tapahtumaketjuun, jonka väitteen hyväksyminen tai hylkääminen tuo tullessaan. Viettävä rajapinta perustuu ”JOS-NIIN” operaattorin väärinkäyttöön.

Esimerkki: ”Jos hyväksymme abortin raskauden ensi viikoilla, mikään ei estä myöhemmin nostamasta ikärajaa ja pian tapetaankin yhdeksännellä kuulla olevia sikiöitä.” ”Jos luottokortteihin asennetaan älykkäitä mikropiirejä, olemme kohta kaikki valvonnan alla ja lopulta EU:n diktatuuri vahtii jokaista askeltamme.”

Kyseenalaistus: Tunnista alkuperäinen väite, ja tunnista johtopäätös. Nosta esille sitten skenaariot, joissa lopputulema ei toteudukaan.

Kommentti: Viettävää rajapintaa kuvaa hyvin ajattelu: ”Jos teen nyt poikkeuksen, joudun tekemään sen aina uudestaan, kaikille.” Ehkä tämä perustuu pelkoon menettää kontrolli, jos kerran joustaa. Samaan aikaan taustalla vaikuttaa mustavalkoajattelu.

 

Kompleksinen kysymys (Complex Question)

Kompleksinen kysymys saadaan aikaiseksi, kun kaksi väitettä liitetään yhteen ja niitä kohdellaan yhtenä ja samana väitteenä, kuin ne olisivat toisistaan erottamattomat. Kompleksinen kysymys käyttää väärin loogista operaattoria ”JA”.

Esimerkki: ”Meidän tulee sallia ihmisten vapaus ja seksin vapaa harrastaminen.” ”Ihmisellä on oikeus kasvattaa omat lapsensa, kyllä lapsen vanhempi tietää, mikä lapselle on parasta.” ”Oletko lopettanut päihteiden käytön?”

Kyseenalaistus: Tunnista ja erittele jokainen annettu väite. Tämän jälkeen osoita kyseessä olevan erillisten asioiden, minkä vuoksi niitä ei tule käsitellä samana asiana.

Vastaesimerkki: ”Ihmisten vapaus (1) ja seksin vapaa harrastaminen (2) eivät ole yksi sama asia. Ihmisten vapaus ja esimerkiksi pedofilian harrastaminen eivät kuulu lainkaan yhteen. Ihminen voi olla vapaa myös ilman, että hän saattaa kumppaneita / tulee itse raskaaksi.” ”Vaikka ihmisellä on oikeus kasvattaa lapsensa (lain sallimissa puitteissa) (1), ei se mitenkään tee ihmisestä kasvatuksen asiantuntijaa (2). Tälläkin hetkellä on elossa sukupolvia, jotka ovat saaneet vanhemmiltaan selkäänsä.” ”Oletat siis minun käyttäneen päihteitä (1), ja kysyt, olenko lopettanut sen (2).”

Kommentti: Kompleksinen kysymys on myös hienovarainen manipulaatiotekniikka, jolla jokin oma agenda ajetaan läpi kuin siinä sivussa, jonkin tärkeämmän ja huomion vievän asian nojalla. Tästä voisi olla esimerkki, kun jonkin maan hallitus ryhtyy sotaan, ja siinä samalla pysyvästi nostaa päättäjien valta-asemaa, eli toisin sanoen kaventaa demokratiaa.

 

 

Ymmärtämättömyyteen perustuvat argumentaatiovirheet (Missing the Point) [1]

Ymmärtämättömyyteen perustuvissa argumentaatiovirheissä pääsääntönä on epäonnistuminen johtopäätöksen todistamisessa.

 

Kehäpäätelmä (Begging the Question)

Johtopäätöksen totuus oletetaan suoraan jo oletuksissa. Joskus johtopäätös on kuin oletus kirjoitettuna vain eri muotoon. Toisinaan taas oletus voi olla johtopäätöksen seurausta, milloin argumentaatio on vaikeampi hahmottaa.

Esimerkki: ”Koska minä en valehtele, siksi puhun totta.” ”Jumala on olemassa, koska Raamattu sanoo niin. Ja Raamattu on totta, koska se on Jumalan sanaa, eikä Jumala koskaan valehtele. [3]”

Kyseenalaistus: Osoita virhe siten, että jotta voimme oletusten olevan totta, meidän täytyy uskoa jo johtopäätöksenkin olevan totta.

Vastaesimerkki: ”Jos ei valehtele ja puhuu totta, niin se on sama asia. Puheesi ei oikeastaan tarkoita mitään – se vain toistaa itseään.” ” Koska väitteen johtopäätöksen eli Jumalan olemassaolon hyväksyminen vaatii ensin lähtöoletuksena Jumalan olemassaolon hyväksymistä, ei väitteellä ole mitään todistusvoimaa. [3]”

 

Irrelevantti johtopäätös (Irrelevant Conclusion)

Argumentti väittää, tai sen ainakin pitäisi todistaa jotain, mutta todellisuudessa argumentti todistaakin jotain aivan muuta.

Esimerkki: ”Liittymällä meidän joukkoomme autat luontoa. Oletko huomannut, miten saasteet ovat lisääntyneet ja sademetsiä hakataan.”

Kyseenalaistus: Osoita, ettei annettu todistus ja johtopäätös ole sitä, mitä alun perin lähdettiin todistamaan.

Vastaesimerkki: ”Ensin kerrot, että liittymällä teihin autan luontoa. Sitten kuvailet minulle totuudenmukaisesti luonnon huononevaa tilaa. Et kuitenkaan ole vielä lainkaan kertonut, miten teihin liittyminen auttaa luontoa…”

 

Olkinukke (Straw Man) [4] [3]

Olkinukke tai olkiukko (engl. straw man) on yleinen argumentointivirhe, jossa vastapuolen argumentti sivuutetaan hyökkäämällä siitä tehtyä heikompaa karikatyyria vastaan. Tällöin tavallaan pannaan sanoja toisen suuhun pyrkimättä ymmärtämään sitä, mitä toinen todella tarkoittaa, jotta tämä joutuisi huonoon valoon, tai esitetään toisen ajatus niin kärjistetyssä muodossa, että sillä mitätöidään toinen tai toisen ajatus.

Termi  olkinukke on suora käännös vastaavasta englanninkielisestä ilmauksesta, joka viittaa taistelutekniikoita harjoiteltaessa harjoitusvastustajana käytettävään oljilla täytettyyn nukkeen. Kuvainnollisesti olkinukkeargumentin käyttäjä siis hyökkää tällaista tekelettä vastaan sen sijaan, että kohdistaisi hyökkäyksensä todelliseen kohteeseen, mutta antaa ymmärtää, että olkinukke olisi todellinen kohde. Ilmauksen voidaan myös ymmärtää viittaavan linnunpelättimeen, joka pelotustarkoituksestaan huolimatta on todellisuudessa täysin vaaraton.

Pyrkimys rakentaa vastustajasta olkinukke on vastakkaista armeliaisuusperiaatteelle, jonka mukaan vastapuolen argumentti tulee pyrkiä ymmärtämään ja on otettava arvostelun kohteeksi mahdollisimman vahvassa muodossa. (määritelmä on suora lainaus Wikipedista [4])

Esimerkkejä (enemmän tai vähemmän kuviteltuja):

A sanoo: ”Meidän tulisi suojella sukupuuttoon joutumassa olevia tupajumeja, vaikka se voisi tarkoittaa joitakin maa-alueiden pakkolunastuksia. B muodostaa olkinuken: ”Eläintensuojelijat välittävät enemmän joistakin tupajumeista kuin ihmisistä. [3]”

A sanoo: ”Hallituksen tulisi miettiä liikkumisen rajoittamista, jottei tauti pääse leviämään.” B muodostaa olkinuken: ”Haluat siis hallituksen laittavan meidät vankilaan.”

Henkinen opettaja sanoo: ”Auktoriteettiasemassa olevan ihmisen ei tule harrastaa seksiä ihmisten kanssa, joita hän auttaa. Myöskään vertaisten oppilaiden ei tule harrastaa seksiä keskenään, jottei traumankäsittelyprosessi pääse vahingoittumaan.” Oppilas muodostaa olkinuken: ”Henkinen opettaja ei salli meidän harrastaa seksiä – hän puuttuu seksuaaliseen vapauteemme.”

Kyseenalaistus: Osoita, että väite on kuvattu vääristyneellä tavalla, esittämällä sen päälle jokin toinen voimakkaampi väite. Kuvaile myös mainittu voimakkaampi väite.

Vastaesimerkit:

”Käytät tässä väitettä, että eläintensuojelijat eivät välitä ihmisistä, vaikka siihen ei ole mitään viitteitä. Kyse on tupajumien suojelemisesta, et voi piiloutua olkinuken taakse.”

”Minä en puhunut mitään vankilasta, se olit sinä, joka muodostit aiheesta olkinuken. Minä nostin esiin ajatuksen liikkumisen rajoittamisesta siksi aikaa, kun tauti on leviämisvaiheessa. Mikä on sinun argumenttisi tätä ajatusta kohtaan?”

”Henkinen opettaja ei puutu seksuaaliseen vapauteen, vaan ainoastaan ohjeistaa toimimaan tavalla, joka ei vahingoita sinua itseäsi tai toista ihmistä, siinä ryhmässä ja kontekstissa, jossa sillä hetkellä henkistä prosessia käydään läpi. Muutoin seksuaalinen vapaus on ihmisen oma asia (luonnollisesti lain määräämissä rajoissa). Sinä itse muodostit aiheesta olkinuken ja sivuutit alkuperäiseen aiheeseen kokonaan.”

 

 

Vetoaminen motiiviin todisteiden sijaan (Appeals to Motive in Place of Support) [1]

Kategorian argumentaatiovirheitä yhdistää niiden vetoaminen tunteisiin ja psykologisiin tekijöihin ennemmin kuin järkeen ja logiikkaan.

 

Voimakeinoihin vetoaminen (Appeal to Force) 

Vuorovaikutus kumppaniin vedotaan uhkaamalla ikävistä seurauksista, jos erimielisyyttä ilmaantuu.

Esimerkki: ”Firmani uusi henkilöstöpolitiikka on selvä parannus entiseen. Eri mieltä olevat voivat poistua kassan kautta.” ”Jos et äänestä puoluelinjan mukaisesti, sinut potkitaan ulos puolueesta.” ”Jos et noudata näitä henkisiä periaatteita, Jumala rankaisee sinua.”

Kyseenalaistus: Tunnistetaan uhkaus ja väite, sekä väitetään vastaan, ettei uhkaus liity millään tavalla väitteen totuuteen tai valheellisuuteen.

Vastaesimerkki: ”Jos uusi politiikka on hyvä (väite), ehkei silloin tarvitse lainkaan uhkailla muita. On myös laitonta irtisanoa eri mieltä oleva ihminen.”

Kommentti: Voimakeinoihin vetoaminen on hyvin yleistä lasten hiekkalaatikkoleikeissä. Tuolloin huolehtivien aikuisten tulee opettaa lapsia sovittelemaan asioita keskenään. Muutoin lapselle voi jäädä elämästä käsitys, että toisia voi uhkailla omissa nimissä, firman nimissä, valtion nimissä tai jopa Jumalan nimissä. Toki voimakeinoihin voi vedota esimerkiksi silloin, kun rikollinen napataan kiinni ja toimitetaan oikeuden eteen, mutta tavalliseen vuorovaikutukseen voimakeinoihin vetoaminen ei kuulu.

 

Sääliin vetoaminen (Appeal to Pity)

Väitteen esittäjä vetoaa vuorovaikutuskumppanin tunteisiin käyttämällä sääliä.

Esimerkki: ”Toivon todella, että pidät tästä ruoasta, sillä valmistin sitä monta tuntia.” ”Miten sinä pystyit antaa sen tapahtua, minä olin niin lähellä onnistua…”

Kyseenalaistus: Tunnistetaan väite ja tunnistetaan sääliin vetoaminen, sekä osoitetaan, ettei vetoomus millään tavalla liity itse väitteen totuusarvoon. Kyseenalaistuksen voi tehdä myös esimerkiksi osuvalla kysymyksellä.

Vastaesimerkki: ”Miten se, että pidänkö ruoasta (1), liittyy siihen, kauanko sinä teit sitä (2)?” ”Tarkoitatko siis, että epäonnistumisesi oli minun syytä, etkä sinä itse ole siitä lainkaan vastuussa?”

Kommentti: Myös sääliin vetoaminen on hyvin yleinen manipulaatiotekniikka. Sillä voidaan herättää turhaa syyllisyyttä toisissa, tai esimerkiksi esittämällä säälittävää saada muita ihmisiä uskomaan valheellisia asioita. Jotkut ihmiset ajattelevat, etteihän säälittävä ja reppana ihminen voi valehdella, vaikkakin totuus voi olla ihan muuta. Tähän osastoon kuuluu myös niin sanottu narsisti-itku, jota varsinkin osa feminiinisyyteen kallellaan olevista ihmisistä (ja lapset) käyttää saadakseen ajamansa asian läpi. Joillekin itkevän ihmisen torjuminen on hyvin vaikeaa, vaikka hän olisi kuinka väärässä.

 

Seurauksiin vetoaminen (Appeal to Consequences)

Seurauksiin vetoaminen tapahtuu osoittamalla jonkin tietyn hypoteettisen seurauksen olevan väistämätöntä, jos jostain väitteestä pidetään kiinni. Todellisuudessa seuraukselle ei ole mitään varmuutta.

Esimerkki: ”Jos väität evoluution olevan totta, niin silloinhan ihminen saa käyttäytyä ilman vastuuta kuin mikä tahansa eläin. [3]” ”Jos itsetyydytät, tulet sokeaksi ja kämmeniisi kasvaa karvoja.” ”Jos annamme naisille äänioikeuden, miten maailman oikein käy.”

Kyseenalaistus: Tunnistetaan väite ja hypoteettinen seuraus. Väitetään vastaan, ettei se, minkä haluaisimme olevan totta, ole sama asia kuin tosiasia.

Vastaesimerkki: ”Jo iso osa hyvin käyttäytyvistä ihmisistä uskoo evoluution olevan totta.” ”Muistiin kirjoitettu historia ei tunne yhtään tapausta, jossa itsetyydytys olisi johtanut sokeuteen tai kämmenkarvojen yhtäkkiseen kasvuun. Hypoteesisi ei nauti luottamusta. Ehkä olet vain itse sitä mieltä, että itsetyydytys on väärin.” ”Naisten äänioikeus ei vaikuta tähän todelliseen maailmaan juurikaan, mutta sinun sisäiseen maailman sillä voi olla uskomuksia ja arvoja muuttava vaikutus…”

Kommentti: Seurauksiin vetoaminen on hyvin yleistä taikauskossa ja salaliittoteorioissa. Tietynlainen tuomiopäivän ennustaminen on juuri seurauksiin vetoamista. Toki siihen voi olla joskus aihettakin, todennäköisesti juuri kukaan ihminen ei halua esimerkiksi ilmastonlämpenemistä (usko siihen tai ei).

 

Ennakkoluuloinen kielenkäyttö (Prejudicial Language)

Väitteen uskottavuutta yritetään parantaa ennakko-oletuksia tai tunteellisia ilmaisuja sisältävällä lingvistiikalla. Näin vedotaan vuorovaikutuskumppanin arvoihin ja/tai moraaliin.

Esimerkki: ”Todelliset isänmaan ystävät ovat maahanmuuttoa vastaan.” ”Henkisesti valveutunut ihminen ei voi olla vihainen.”

Kyseenalaistus: Tunnistetaan ja erotetaan toisistaan varsinainen väite sekä ennakkoluuloinen kielenkäyttö. Osoitetaan, ettei kielellisesti ilmaistu asia ole totta itse väitteen kanssa yhtä aikaa, vaan niitä tulee tarkastella erillisinä asioina.

Vastaesimerkki: ”Se, että jos sinä olet maahanmuuttoa vastaan (1), ei liity siihen, oletko sinä todellinen isänmaan ystävä (2), ja siksi meidän tulee tarkastella näitä asioita erikseen. Miten sinä muuten määrittelet isänmaan ystävän?” ”Vaikka ihminen olisi henkisesti valveutunut (1), se ei tarkoita, että hänellä tulisi olla tunteet kiinni (2). Monissa pyhien kirjojen tarinoissakin päähenkilö voi kokea vihaa ja saada siitä voimaa keskittyä toimimaan oikein.”

Kommentti: Fiksut ihmiset ymmärtävät varmasti, miten tätäkin argumentaatiota käytetään toisten tietoiseen tai alitajuiseen manipulointiin.

 

Suosioon vetoaminen (Appeal to Popularity)

Väitettä pidetään totena, sillä valtaväestö tai jokin sen luotettavana pidetty osa on sitä mieltä.

Esimerkki: ”Kaikkihan tietävät, että maa on litteä. (keskiaika)” ”Yleisesti tunnettu paras tapa kasvattaa lasta, on antaa sille kovia fyysisiä rangaistuksia. (vielä muutama vuosikymmen sitten)” ”Gallupin mukaan tämä puolue on suosituin, äänestä sinäkin sitä.” ”Osta tämä ihmeaine, sitä käyttävät nämä ja nämä idolitkin.”

Kyseenalaistus: Tunnista väite ja suosioon vetoaminen. Tämän jälkeen väitä, ettei suosituin vaihtoehto ole aina paras, tai välttämättä edes totta.

Vastaesimerkkejä: Alle vuosisata sitten natsit olivat Saksan suosituin puolue. Keskiajalla uskottiin, että maa on litteä. ”Gallupin tulos on täysin eri asia, kuin että ihminen äänestää sitä henkilöä tai puoluetta, joka hänen mielestään ajaa parhaiten hänen omien arvojensa mukaisia asioita.”

Kommentti: Suosioon vetoaminen on manipulaatiotekniikka, jossa käytetään hyväksi ihmisen luontaista tarvetta kuulua ryhmään ja saada ryhmässä hyväksyntää.

 

Toistoon vetoaminen (Argument by Repetition) [2] [3]

Toistoon vetoamisessa esitetty väite pyritään todistamaan oikeaksi toistamalla sitä riittävän monta kertaa.

Esimerkki: ”Kummituksia on olemassa, sillä spiritismi toimii. Meediot saavat yhteyden kummituksiin. Olen itse monien tuttavieni ja sukulaisteni kanssa nähnyt kummituksia. Kaikki kansantarinat kummituksista eivät voi olla pelkkää valhetta. Nyt kun olen osoittanut, että kummituksia on olemassa, luulisi jääräpäisimmänkin skeptikon jo uskovan niihin.”

Kyseenalaistus: Tunnista ja nosta esiin toistettava väite. Tuo ilmi, ettei väitteen toistaminen eri muodoissa vastaa sen todistamista.

Vastaesimerkki: ”Väitteesi on ’kummituksia on olemassa’. Kaikki seuraavat lauseet olettavat tämän väitteen olevan totta, ja vain toistavat sitä uudestaan eri muodoissa. Tarvitset jotain muuta todistaaksesi väitteesi.”

Tärkeä huomautus: Toistoon vetoaminen on erittäin tunnettu manipulaatio- ja propagandatekniikka. Jopa jotkut valtion päämiehet ovat sortuneet toistamaan asiaa riittävän kauan ja siten manipuloineet muitakin ihmisiä (tai jopa koko kansaa) uskomaan johonkin absurdiin väitteeseen. Esimerkiksi Natsi-Saksa käytti toistoon perustuvaa propagandaa, kun he aineellistivat ihmisiä ja oikeuttivat heidän murhaamisensa. Nykyäänkin monet feikkiuutiset ja salaliittoteoriat perustuvat toistoon. Kun ihminen törmää samaan ja samaan perättömään uutiseen yhä uudestaan, saattaa hän alkaa pohtimaan, voisiko se sittenkin olla totta. Tällöin on hyvä muistaa Natsi-Saksan aikakausi, jolloin propagandakoneet jauhoivat yötä päivää. Myös neuvostoliittolainen Stalin oli tunnettu jatkuvan propagandan ylläpidosta, ja siitä että hän poisti päiviltä hänen kanssaan eri mieltä olleet tiedemiehet. Totuutta ei tarvitse tyrkyttää ja toistaa.

 

 

Aiheen vaihtaminen (Changing the Subject) [1]

Tämän kategorian argumentaatiovirheet vaihtavat aiheen pois itse argumentoinnista ja johtopäätöksistä, keskustellakseen niiden sijaan väitteen esittäjästä ihmisenä. Vaikka joskus voi olla hyvä asia viitata oikeisiin asiantuntijoihin, on kuitenkin pääsääntö, ettei väitettä tule sekoittaa väitteen esittäjään. Vaikka väite kyseenalaistetaan, ei se ole koskaan sidottu sen esittäjän ihmisarvoon tai persoonaan.

 

Hyökkäys persoonaa vastaan (Attacking the Person)

Väitteen esittäjän persoonaa vastaan hyökätään itse väitteen sijaan. Esimerkiksi persoonan identiteetti, kansalaisuus, poliittiset näkemykset tai uskonnollinen vakaumus voi joutua hyökkäyksen kohteeksi. Toisaalta voidaan väittää väitteen esittäjän olevan sellaisessa asemassa, että hän itse, tai hänen edustamansa jokin muu taho saa jollain tavalla puolueellisesti hyötyä väitteestä.

Hyökkäys voi väärällä tavalla kohdistua:

1. persoonaan henkilönä,
2. persoonaan vallitsevissa olosuhteissa, tai
3. persoonan ja väitteen ristiriitaan (puheet ja teot eivät kohtaa).

Esimerkki: ”Rokotuksen puolestapuhuja, tutkija x, ei ole luotettava, sillä hän on töissä rokotetehtaassa.” ”Ai sinä saarnaat minulle juomisesta, kun olet itse ollut selvänä vasta pari kuukautta.” ”Et voi valittaa hänen käytöksestään, sillä olet itsekin syntinen.” ”Koska N.N. on ateisti/ fundamentalisti/ vasemmistolainen/ oikeistolainen/ skeptikko/ parapsykologi/ tms., hänen puheistaan ei tarvitse välittää. [3]”

Kyseenalaistus: Tunnista ja erottele toisistaan itse väite, sekä persoonaa kohtaan esitetty hyökkäys. Osoita, ettei persoonaan liitetyillä asioilla ole mitään tekemistä väitteen totuusarvon kanssa.

Vastaesimerkki: ”Samalla logiikalla väitteen tutkijan x luotettavuudesta esittänyt henkilö ei ole luotettava, sillä hän on osa rokotetehdasta vastustavista henkilöistä.” ”Minun juomiseni ei liity mitenkään sinun juomiseesi. Tarkastellaan niitä eri asioina.” jne.

Kommentti: Lähde [3] nostaa esiin mielenkiintoisen pointin ja pyytää miettimään seuraavien lauseiden eroa. Ne molemmat tavallaan sortuvat hyökkäämään henkilöä vastaan, mutta jälkimmäinen niistä on selvästi hyväksyttävämpi:

”Koska N.N. on ateisti/ fundamentalisti/ vasemmistolainen/ oikeistolainen/ skeptikko/ parapsykologi/ tms., hänen puheistaan ei tarvitse välittää.”

Verrattuna:

”Koska N.N. on ammatiltaan fyysikko, ei hänen väitteillään yhteiskuntatieteiden alalta ole suurta painoa.”

Väite voidaan tyrmätä henkilön ominaisuuksilla silloin kun ominaisuudet liittyvät oleellisesti väitteen esittäjään. Tässä tapauksessa voidaan todeta, ettei yhden alan asiantuntijuus vielä tee henkilöstä asiantuntijaa muilla aloilla. Katso myös virhe auktoriteetteihin vetoamisesta.

 

Turvautuminen auktoriteettiin (Appeal to Authority)

Tieteessä ei ole (tai ei ainakaan pitäisi olla) auktoriteetteja, vaan pelkästään asiantuntijoita [3]. Kuten sanottu, joskus on hyväksyttävää lainata asiantuntijoita tukeakseen omaa pointtiaan, mutta joskus taas ei. Erityisesti seuraavissa tapauksissa auktoriteetteihin turvautuminen menee pieleen:

1. Henkilö ei ole pätevä antamaan asiantuntijan lausuntoa kyseisestä aiheesta
2. Alan muut asiantuntijat ovat aiheesta eri mieltä
3. Auktoriteetti on vitsaillut, ollut humalassa tai jotenkin muuten ei vakavasti otettavissa

Juorujen eteenpäin kertominenkin on tavallaan juuri tähän argumentaatiovirheeseen syyllistymistä. Juoruilussa juorun kertoja toimii suoraan tai välillisesti auktoriteettina. Auktoriteetin lausuma voidaan myös irrottaa asiayhteydestä ja väittää sen toimivan kaikissa konteksteissa tai ainakin juuri halutussa.

Esimerkki: ”Psykologi se ja se kertoi juuri tämän lääkkeen auttavan ihmisiä.” ”Richard Dawkins on evoluution, ehkä jopa maailman johtava asiantuntija, ja hänen mukaansa evoluutio on totta - siksi evoluutio on totta.” ”Jeesuksen/Buddhan mukaan meidän tulee toimia niin ja näin.”

Kyseenalaistus: Osoitetaan, ettei lausunnon antaja ole kyseisen alan asiantuntija, tai että alan muut asiantuntijat ovat hänen kanssaan eri mieltä.

Vastaesimerkki: ”Eikö sama psykologi pantu viralta aiemmin? Mihin tutkimukseen ja/tai kokemuksiin tämä hänen sanomansa perustuu?” ”Yksin Dawkins ei päätä onko evoluutio totta, vaan sitä tutkitaan ilmenneiden todisteiden kautta. Kannattaa kerätä mahdollisimman paljon faktaan perustuvaa tietoa aiheesta ja vasta sitten muodostaa aiheesta oma käsitys.” ”Uskontoihin pätee sama kuin tieteeseen, yhtä auktoriteettia ei tule sokeasti uskoa, vaan aihetta kannattaa tutkia mahdollisimman monesta eri näkökulmasta ja lähteestä. Totuuteen perustuvat uskonnot kyllä kestävät tämän tarkastelun.”

Kommentti: On hyvä kuitenkin muistaa, etteivät alan asiantuntijat ole aina oikeassa, ja että tiede kehittyy eteenpäin juuri ennakkoluulottomalla ihmettelyllä ja joskus myös amatööritutkijoiden toimesta. Amatööristatus ei kuitenkaan anna suojaa sanoa ihan mitä vain, vaan myös amatöörillä on todistustaakka kannettavanaan.

 

Anonyymit auktoriteetit (Anonymous Authorities)

Auktoriteetti voidaan joskus jättää kokonaan myös nimeämättä. Näin väitteen alkuperän ja siihen johtaneen päättelyprosessin selvittäminen käy mahdottomaksi. Myöskään auktoriteetin asiantuntijuutta ei voida varmistaa. Varsinkin huhupuheet toimivat usein nimettömien asiantuntijalausuntojen turvin. Useimmiten valheisiin perustuvat ja jotakuta satuttavat huhut onkin aloitettu jonkin henkilön vihamiehen/kaunaa kantavan toimesta.

Esimerkki: ”Viime vuosina tuhannet biologit ovat hylänneet kehitysopin sen puutteiden takia.” ”Työpaikalla sanottiin, että Pera oli lähennellyt Pirkkoa. Sen täytyy olla totta.”

Kyseenalaistus: Nosta esiin se fakta, että koska emme tunne väitteen lähdettä, emme voi uskoa sen olevan totta. Haasta myös väitteen esittäjä itse kasaamaan todistusaineistoa väitteen puolesta tai sitä vastaan. Monesti nimettömän väitteen voi haastaa myös osuvalla kysymyksellä, joka osoittaa sen kuinka hataralla pohjalla väite oikeasti on.

Vastaesimerkki: ”Ketkä biologit erityisesti ovat toimineet näin? Jos emme löydä yhtään näistä biologeista, meidän on vaikea uskoa väitteen olevan totta.” ”Kuka erityisesti työpaikalla sanoi tällaista? Meidän kannattaa varmasti kysyä aiheesta suoraan Peralta ja Pirkolta.”

Kommentti: Valheelliset ja/tai nimettömät auktoriteetit eivät kestä tietoisuuden päivänvaloa, ja siksi tietoa ja tapahtumia joudutaan pimittämään. Tehokkain tapa katkaista huhuilta siivet, on istua alas samaan pöytään huhuun liittyvien henkilöiden kanssa. Kun nimettömät auktoriteetit kohdataan ja haastetaan suoraan, niistä valheelliset kyllä paljastuvat. On henkistä laiskuutta jumiutua uskomaan huhuja ja epämääräisiä väitteitä.

 

Tyylikkyys ennen kaikkea (Style Over Substance)

Joskus argumentaatiossa se, miten jokin asia esitetään, merkitsee enemmän kuin se, onko asia oikeasti totta. Jos väitteet liitetään niiden esitystapaan, on kyseessä selvä argumentaatiovirhe.

Esimerkki: ”Noin tyylikäs myyjä tarjoaa varmasti hyvää diiliä.” ”Noin kaunis ihminen ei voi olla paha.” ”Olipa mahtavasti toteutettu dokumentti, se oli niin totta.”

Kyseenalaistus: Tunnistetaan väite ja haastetaan muistamaan, ettei sen esitystavan tule millään tavalla vaikuttaa väitteen uskottavuuteen.

Vastaesimerkki: ”Myyjän tyylikkyys ja hänen tarjouksensa eivät liity toisiinsa millään tavalla. Voimme pohtia vaikka, että olisimme saanut tämän tarjouksen joltain toiselta ihmiseltä – onko se edelleen yhtä hyvä?” ”Myös kauniilla ihmisillä on heidän varjopuolensa.” ”Vaikka dokumentti sisältäisi sirkusshown ja runonlausuntaa, ei se välttämättä ole lainkaan totta. Dokumenttia tulee tarkastella aivan eri tavoin…”

Kommentti: Lähde [2] nostaa tähän argumentointivirheeseen myös erilaisten sanontojen ja fraasien käytön. Joku voi esimerkiksi sanoa: ”Työporukkamme on yhtä hyvä kuin sen heikoin lenkki.” Usein totuus on kuitenkin jotain muuta: esimerkiksi työporukan heikot lenkit vetäytyvät taka-alalle ja vahvat lenkit tekevät enemmän tuottavaa työtä. Tällöin työporukkaa kannattelevat vahvat lenkit, eivät heikot lenkit.

 

 

Induktiiviset argumentaatiovirheet (Inductive Fallacies) [1]

Induktiivisessa päättelyssä jostain tietystä otannasta/näytteestä vedetään yleistettyjä johtopäätöksiä koko populaatioon/tutkimuskohteeseen liittyen. Induktiivisen päättelyn luotettavuus on luonnollisesti kiinni siitä, kuinka paljon tutkittava näyte todellisuudessa vastaa, eli edustaa tutkittavaa kokonaisuutta. Jos näyte on liian pieni tai virheellinen, menee koko päättely helposti pieleen.

Esimerkki induktiivisesta päättelystä: Haluamme tietää, miten suomalaiset tulevat äänestämään vaaleissa. Siksi haastatellaan 1000 ihmistä ja tämän porukan äänestyskertomuksista vedetään johtopäätökset, miten koko Suomi tulee äänestämään. No mitä arvaat, onko tulos erilainen jos 1000 ihmisen otanta koostuu vain miehistä, tai vain sodankyläläisistä, tai esimerkiksi vain 20-30-vuotiaista. Se, miten 1000 sodankyläläistä tulee äänestämään, ei kerro meille Suomen tilanteesta juuri mitään…

 

Hätiköity yleistys (Hasty Generalization)

Hätiköidyssä yleistyksessä johtopäätöksen tueksi ei ole riittävästi näyttöä. Vrt. esimerkiksi juuri annettu esimerkki sodankyläläisistä.

Esimerkki: ”Henkilö valitsee uuden elinkumppanin aina samasta alkoholistiporukasta ja alkaa uskoa: ’Kaikki miehet ovat juoppoja.’” ”Eräs romani varasti kaupasta tavaraa – kaikki romanit ovat varkaita.” ”Tämä onnistui kerran, olen varmasti tässä jo ammattilainen.”

Kyseenalaistus: Todetaan väite ja pohditaan, onko otanta oikeasti ollut riittävän suuri, jotta tällainen yleistys on voitu muodostaa. Tarvittaessa annetaan lukuisia vastaesimerkkejä aiheesta.

Vastaesimerkki: ”Jos Pera ja Make on ollut juoppoja, ei välttämättä kuitenkaan kaikki miehet ole. Jos haluat, voimme kerätä vaikka listaan nimiä miehistä, jotka eivät ole juoppoja. Minäkin olen mies, enkä ole juoppo. Siinä on ensimmäinen.” ”Kuinka monta romania sinä oikeasti tunnet? Ovatko he kaikki varkaita? Jos haluat, voimme tutustua romaneihin ja kysyä heidän mielipidettään varastamisesta…” ”Ehkä ammattilaisuutta voisi arvioida paremmin keskiarvoja tarkastelemalla, ei yksittäisiä suorituksia hehkuttamalla.”

Kommentti: Monesti hätiköityjä yleistyksiä suojellaan vihastumisen tai vaikenemisen avulla, kuten muitakin uskomuksia. Tämän vuoksi vuorovaikutustilanteissa kannattaa opetella käyttäytymään hyvin ja artikuloimaan selkeästi. Näin keskustelut pysyvät paremmin asiallisina.

 

Huono näyte (Unrepresentative Sample)

Valittu tarkastelukohde (eli jokin näyte) ei vastaa kokonaisuutta, jota sen pitäisi kuvata.

Esimerkki: Jälleen se yllä mainittu sodankyläläiset äänestäjät juttu…

Kyseenalaistus: Totea näyte ja vertaa sitä kokonaisuuteen. Osoita niiden olevan erilaisia.

 

Väärä rinnastus (False Analogy)

Analogisessa ajattelussa rinnastetaan kaksi objektia (tai tapahtumaa) A ja B toisiinsa ja näytetään niiden olevan samanlaisia keskenään. Sitten vedetään johtopäätös, että koska A:lla on ominaisuus P, myös B:llä on oltava se. Väärä rinnastus tapahtuu, jos A ja B ovatkin toisistaan eroavaisia juuri sellaisella tavalla, joka vaikuttaa ominaisuuteen B.

Esimerkki: ”Työntekijät ovat kuin nauloja. Niitä pitää vain hieman lyödä päähän, niin ne kyllä hoitavat tehtävänsä.”

Kyseenalaistus: Tunnista kaksi objektia ja/tai tapahtumaa A ja B. Tämän jälkeen osoita niiden erilaisuudet.

Vastaesimerkki: ”Naulat eivät ole eläviä olentoja, mutta työntekijä voi kuolla, jos sitä lyö vasaralla päähän. Et voi samaistaa näitä asioita.”

Kommentti: On olemassa myös sellaisia rinnastuksia, jotka ovat toisaalta hyviä, mutta toisaalta ne voivat jopa haitata henkilön henkistä kehitystä. Esimerkki tällaisesta on: ”Argumentointi on sotaa.” Toisaalta argumentoinnissa hyökätään ja puolustetaan, kuten sodassakin, ja argumentteja voi pudottaa kuten pommeja ja niitä voi ampua alas, mutta silti keskustelutaidoissa voi päästä vieläkin syvemmälle, jos niistä tekee jotain muuta kuin sotaa… Keskustelua ei ole aina pakko voittaa tai hävitä.

 

Laiska induktio (Slothful Induction)

Induktiivisen päättelyn looginen johtopäätös on päättelyn esittäjän toimesta jostain syystä kielletty, vaikka todisteet sitä vahvasti tukevat.

Esimerkki: ”Jouko (83 v) on ajanut autolla 10 kolaria viimeisen vuoden aikana, mutta omasta mielestään hän on edelleen autoilukuntoinen mies.”

Kyseenalaistus: Tunnistetaan induktiivisen päättelyn väite ja verrataan sitä kokonaisuuteen. Vastaesimerkki: ”Selvitetäänpäs kuinka monta kertaa keskimäärin ihminen kolaroi autoa ajaessaan yhden vuoden aikana ja verrataan sitä tähän Joukon lukemaan.”

Kommentti: Laiska induktio menee hyvin lähelle psykologisen defenssin ”kieltäminen” kanssa. Joskus oma tahto/halu saa ihmisen kieltämään todellisuuden ja esittelemään sen itselleen suotuisalla tavalla.

 

Poisjättäminen (Fallasy of Exclusion)

Jokin induktiivisen päättelyn kannalta olennainen todisteaineista jätetään tarkastelun ulkopuolelle. Logiikassa pitäisi olla aina käytössä kokonainen todistusaineisto, ei vain osa siitä.

Esimerkki: ”Meidän joukkueemme on voittanut kaikki pelit tähän mennessä, se voittaa tämänkin aivan varmasti.” ”Tupakointi on aivan loistavat tapa rentoutua pitkän työpäivän jälkeen, sitä voi kyllä suositella aivan kaikille.”

Kyseenalaistus: Nosta esiin puuttuva todiste ja osoita, miten se muuttaa koko induktiivisen päättelyn ketjun. Pelkkä puuttuvan todisteen osoittaminen ei tässä kuitenkaan riitä, vaan todisteen on todella myös muutettava päättelyketju.

Vastaesimerkki: ”Eikö joukkueenne ole pelannut vain häntäpään joukkueita vastaan, kun nyt vastaan tulee ylemmän sarjatason mestarijoukkue…” ”Eikö tupakointi aiheuta keuhkosyöpää? Eihän sitä voi suositella aivan kaikille…”

 

 

Tilastollisten johtopäätösten argumentointivirheet (Fallacies Involving Statistical Syllogisms) [1]

Tilastolliseen tietoon perustuvat yleistykset ovat monesti totta, mutta poikkeuksiakin luonnollisesti löytyy. Varovaisuutta tulisi käyttää erityisesti sanojen, kuten ”useimmat” tai ”yleisesti” kanssa. Toisinaan taas jokin kuvaava sana on saattanut jäädä kokonaan pois. Tilastollisia virhepäätelmiä syntyy, jos päättelijä erehtyy pitämään tilastoja aina totena. Lähde [3] toteaa tilastollisten argumentointivirheiden olevan seurausta yleisestä numerotaidottomuudesta: ei ymmärretä suuria tai pieniä lukuja eikä yksinkertaisiakaan tilastollisia käsitteitä.

 

Vahinko (Accident)

Tilaston luetaan näyttävän yleisen säännön, vaikka olosuhteet viittaavat pikemminkin poikkeukseen.

Esimerkki: ”Lainmukainen nopeusrajoitus on 50 km/h, ja vaikkei isäsi saa happea takapenkillä, emme voi ylittää nopeusrajoitusta.” ”On oikein auttaa ihmisiä, siksi autoin häntä salaamaan rikoksen.”

Kyseenalaistus: Tunnista yleistys ja osoita, ettei kyseessä ole universaali yleistys. Nosta seuraavaksi esille olosuhteet, jotka tässä yhteydessä ehdottavat, ettei yleistys päde.

Vastaesimerkki: ”Vaikka lakia tulee yleisesti noudattaa, tässä tapauksessa ihmisen henki on nopeusrajoitusta tärkeämpi, ja siksi voimme kiirehtiä sairaalaan.” ”Vaikka auttaminen on yleensä oikein, ei ole hyväksyttävää auttaa toista tekemään rikoksia, joka on yleensä aina väärin.”

 

Käänteinen vahinko (Converse Accident)

Poikkeuksesta luodaan yleistys, jonka tulisi koskettaa kaikkia tapauksia.

Esimerkki: ”Esko saa sairautensa vuoksi nauttia huumeita, jokaiselle ihmiselle kuuluu sama oikeus - siksi huumeet on laillistettava.” ”Koska Pirre sai mumminsa hautajaisten vuoksi lisäaikaa tehtävänpalautukseen, meidän muidenkin tulee saada.”

Kyseenalaistus: Tunnistetaan poikkeus ja kyseenalaistetaan yleistys. Osoitetaan kyseisen tilanteen olleen poikkeus säännöissä.

Vastaesimerkki: ”Esko saa nauttia huumausainetta lääkkeenä kipuihinsa, emme voi yleistää hänen tapaustaan koskettamaan ihmisiä, joilla ei ole samanlaisia kipuja.” ”Pirren mummi kuoli ja Pirre joutui hoitamaan asioita siihen liittyen, ja tämän vuoksi hänellä oli vähemmän aikaa tehdä tehtävää. Teillä muilla ei ollut sama tilanne kuin Pirrellä.”

 

 

Kausaaliset argumentaatiovirheet (Causal Fallacies) [1]

Argumentoinnissa on yleistä väittää jonkin asian seuraavan jostain toisesta asiasta. Syyn ja seurauksen suhde ei kuitenkaan aina ole niin yksinkertaista. Yleisenä loogisena sääntönä pidetään: Syy C on syy seuraukselle E JOS-JA-VAIN-JOS:

i) JOS C ilmenee, NIIN E ilmenee myös, JA

ii) JOS C ei ilmene, NIIN myöskään E ei ilmene.

Yllä olevaa pidetään vain yleisenä loogisena sääntönä, ei totuutena, sillä useimmiten sääntöihin löytyy jokin poikkeus. Voimme esimerkiksi ajatella, että C = ”raapaisen tulitikkua” ja D = ”tulitikku syttyy tuleen”. Nyt yleisenä sääntönä voidaan pitää sitä, että D seuraa C:stä, mutta jos kuitenkin tulitikku onkin läpimärkä, näin ei käy. D voi myös tapahtua ilman C:tä, jos esimerkiksi sytytämme tikun palamaan sytkärillä.

Monille loogisesti ajatteleville on myös tärkeää, että luonnonlait tukevat syyn ja seurauksen lakia, ja tässä tapauksessa kausaalista argumentointia. Tulitikun esimerkissä siihen voi helposti liittää luonnonlait mukaan, sillä tulitikun hankaus aiheuttaa lämpöä ja lämpö tuottaa tulen/liekin.

 

Sattumukseen perustuva suhde (Coincidental Correlation / Post Hoc)

Latinaksi tämä argumentaatiovirhe kuuluu “post hoc ergo propter hoc” ja se tarkoittaa sanatarkasti käännettynä ”tämän jälkeen, sen vuoksi tämän takia”. Käännös kuvaa oivallisesti virhettä, sillä siinä oletetaan jonkin asian olevan toisen asian seurausta vain siksi, että asiat seurasivat toisiansa.

Esimerkki: ”Parantaja antoi minulle energiakäsittelyn, kuumeeni laski muutamassa päivässä.” "Maamme hyvinvointitaso on laskenut sen jälkeen, kun otimme lisää turvapaikanhakijoita.”

Kyseenalaistus: Osoita asioiden riippuvuus sattumaksi: voit joko i) osoittaa, että seuraus olisi tullut ilman syytäkin, tai ii) seuraus oli seurausta jollekin toiselle syylle.

Vastaesimerkki: ”Yleensä ihmisen parantaa hänen immuunijärjestelmänsä. Olisit todennäköisesti parantunut ilman sitä hoitoakin.” ”Ehkä hyvinvointitasoon on vaikuttanut enemmän maailmanlaajuinen pandemia.”

 

Yhteisseuraamus (Joint Effect)

Jollekin seuraukselle ajatellaan jotain syytä, vaikka todellisuudessa molemmat ovat jonkin muun syyn seurauksia.

Esimerkki: ”Jomppe on väkivaltainen ja hänen puolisonsa Maikki on masentunut. Varmasti Jompen väkivaltaisuus aiheuttaa Maikin masennuksen.” ”Kuumeesi on alkanut aiheuttaa sinulle punaisia näppyjä.”

Kyseenalaistus: Tunnista eri seuraukset ja osoita niiden olevan jonkin saman syyn seurauksia. Piilossa olevan syyn löytäminen on tässä ensisijaisen tärkeää, ja sen osoittaminen, että seuraukset todella johtuvat siitä.

Vastaesimerkki: ”Mitä jos toisen väkivaltaisuus ja toisen masennus kertovatkin heidän huonosta parisuhteestaan? Monesti huono parisuhde on seurausta siitä mallista, minkä lapsena on oppinut kotoaan vanhemmiltaan. Voisikohan tämän pariskunnan ongelmiin löytyä perimmäinen syy heidän henkisestä perimästänsä asti?” ”Tässä tapauksessa kuume ja punaiset näpyt taitavat molemmat olla vesirokon seurausta.”

 

Nerokas, mutta yhdentekevä syy (Genuine but Insignificant Cause)

Löydetty syy selittää nerokkaasti jotain seurausta, mutta osoittautuukin merkityksettömäksi laajemman tarkastelun alla. Tässä yhteydessä pitää kuitenkin huomioida, ettei yhdentekevyys päde silloin, jos kaikki muutkin löytyvät syyt ovat yhtä yhdentekeviä. Tästä esimerkkinä on äänestystulokset. Jos äänestit ehdokasta B, on periaatteessa sinun syysi, että hän voitti, vaikkakin toisaalta kaikkien äänten joukosta äänesi oli hyvin merkityksetön.

Esimerkki: ”Tupakointi aiheuttaa ilman saastumisen alueellamme.” ”Jos jätät uunin päälle yöksi, aiheutat ilmaston lämpenemisen.”

Kyseenalaistus: Löydä ja nosta esiin oikea syy.

Vastaesimerkki: ”On totta, että tupakointi saastuttaa, mutta sen osuus kaikista ilmansaasteista on hyvin pieni.” ”Uunin käyttö on kyllä varmasti osa sitä, mutta myös erittäin pieni osa sitä.”

 

Väärä suunta (Wrong Direction)

Syyn ja seurauksen suunta on jostain syystä kääntynyt.

Esimerkki: ”Keuhkosyöpä aiheuttaa tupakointia.” “Aina kun menen nukkumaan, aurinko laskee.”

Kyseenalaistus: Anna kausaalinen argumentti osoittamaan, että syyn ja seurauksen suhde on kääntynyt väärään suuntaan.

Vastaesimerkki: ”Ehkä ajatuksissa asiat ovat menneet sinulla solmuun. Tutkimusten mukaan pitkäaikainen tupakointi altistaa huomattavasti keuhkosyövälle.” ”Aurinko laskee jokainen päivä ennalta määrättyyn ja luonnonlakeihin perustuvaan aikaan, mutta sinä voit mennä nukkumaan milloin vain. Tämän vuoksi sinä et voi aiheuttaa auringon laskua.”

 

Monimutkainen syy (Complex Cause) 

Tunnistettu seuraus on todellisuudessa monien eri asioiden (yli syiden) summa, vaikka nyt argumentoija luulee sen johtuvan vain jostain tietystä syystä.

Esimerkki: ”Onnettomuus aiheutui lumikasan aiheuttamasta huonosta näkyvyydestä.”

Kyseenalaistus: Osoita, että tarvitaan enemmän kuin vain tämä yksi annettu syy aiheuttamaan kyseinen seuraus.

Vastaesimerkki: ”Onnettomuus oli ikävä seuraus, mutta sen aiheuttaja oli myös humalassa ja ajoi kolmion takaa tielle. Vaikuttaa siltä, että nämä kaikki asiat yhdessä aiheuttivat onnettomuuden, ei vain lumikasa.”