Argumentaatiovirheet (osa 2)

 

Monimerkityksellisyyteen perustuvat argumentaatiovirheet (Fallacies of Ambiguity) [1]

Tähän kategoriaan kuuluvat argumentaatiovirheet perustuvat sanan tai lauseen epäselvään ilmaisuun. Epäselvyys voi syntyä kahdella tavalla:

i) Sana tai lause voi olla monimerkityksellinen, eli se voi tarkoittaa useampaa kuin yhtä asiaa.

ii) Sana tai lause voi olla epämääräinen, eli sillä ei ole selkeästi erottuvaa merkitystä.

 

Väistäminen (Equivocation)

Samaa sanaa käytetään (ainakin) kahdessa eri tarkoituksessa.

Esimerkkejä:

”Minun tietoisuuteni mukaan sinä olet väärässä, tietoisuus on luonut koko maailmankaikkeuden.”

”Pihalla oli kuusi lasta ja mänty.”

Kyseenalaistus: Tunnista sana, jota käytetään useammin kuin kerran, ja sitten osoita sanan määritelmän muuttuminen argumentoinnin aikana. Jos sana määritelmä muuttuu, sitä ei voi enää käyttää samassa kontekstissa.

Vastaesimerkit:

”Nyt on otettava aikalisä ja määriteltävä tuo sana ’tietoisuus’. Puhut tässä sinun tietoisuudestasi, mutta tarkoitatko tässä yhteydessä sillä ymmärrystäsi? Seuraavaksi sanot ’tietoisuuden luoneen koko maailmankaikkeuden’. Onko tämä tietoisuus Jumala tai evoluutio tai jumalallinen voima, vai mitä tarkoitat ’tietoisuudella’ tässä yhteydessä?”

”Käyttämäsi lause on hyvin monitulkintainen. Oliko pihalla siis kuusi kappaletta lapsia ja mänty -puu, vai oliko pihalla kuusi -puu, rappaukseen käytetty työkalu lasta vai ensiaputarvike murtuneen ruumiinosan tukemiseen käytettävä lasta, ja mänty -puu?”

Kommentti: Väistäminen luo egolle suojaa olla väärässä, sillä sanojen uudelleenmäärittelemällä voi yrittää päästä pois väärässä olemisen pinteestä. Väistäminen on tuonut meille myös paljon lapsellista huumoria, sillä melkein jokainen tietää sanonnat, kuten ”laskemaan Joukolla mäkeä” ja ”ensin käydään saunassa ja sitten syödään vasta”.

Erikoinen kokemus: Kerran kaksi ihmistä tapasivat toisensa keskustellakseen henkisistä asioista keskenään. Juttu luisti hyvin, mutta pian alkoi tulla epäselvyyksiä ja erimielisyyksiä. Tuntui silti siltä kuin näissä erimielisyyksissäkin olisi jotain vikana. Otettiin aikalisä ja päätettiin käydä jokainen henkiseen kasvuun liittyvä sana läpi, yksi kerrallaan. Tässä vaiheessa huomattiin, miten samat sanat tarkoittivat eri asioita kummallekin osapuolelle. Kun sitten sanoista luotiin vastaavuustaulukko, huomattiin, ettei keskustelussa oikeasti edes ollut erimielisyyksiä, vaan molemmat olivat samaa mieltä asioista. Epäselvyys syntyi, kun samat sanat saattoivat tarkoittaa jopa täysin vastakkaista kuin ne toisella tarkoittivat. Kun määritelmät saatiin sovittua, keskustelu syveni entisestään ja illasta tuli oikein mainio.

 

Monitulkintainen lause (Amphiboly)

Argumentaatiovirhe syntyy muodostamalla lause, jonka voi tulkita ainakin kahdella eri tavalla.

Esimerkki: ”Poltin sillat takanani.” ”Delfoin oraakkeli kertoi Kroisokselle, että jos hän ryhtyisi sotaan, hän saisi tuhottua suuren valtakunnan.”

Kyseenalaistus: Tunnista monitulkintainen lause ja tuo ilmi sen erilaiset tulkintamahdollisuudet.

Vastaesimerkki: ”Poltitko sillat, kuten pyromaani, vai käytitkö metaforaa?” ”Delfoin oraakkeli ei kertonut Kroisokselle, että tuhoutuva valtakunta olisi hänen omansa, ei vihollisen.”

 

Monitulkintainen korostus (Accent)

Väite on muotoiltu painottamaan eri asiaa, kuin mitä se oikeasti tarkoittaa.

Esimerkki: Henkilöä X epäillään murhasta ja hän vastaa todella ihmeissään: ”Ai, minä olen syyllinen.” Myöhemmin oikeudessa esitetään hänen suora tunnustuksensa: ”… minä olen syyllinen.” ”TUPAKOINTI TEKEE SINUSTA VAPAAN! (tupakointi saattaa aiheuttaa myös keuhkosyövän)”

Kyseenalaistus: Nosta esiin väite ja osoita sen monimerkityksellisyys eri aksenttien kautta.

Vastaesimerkki: ”Emme voi ottaa henkilön X puheita tunnustuksena, sillä kirjallisena asia kuulostaa aivan eriltä, siitä jää ihmettelevä äänensävy pois. Henkilö X oli ihmeissään asiasta, hän ei tunnustanut asiaa.” ”Joskus pienellä präntätty teksti kannattaa lukea, sillä mainokset käyttävät tarkoituksella monitulkintaista korostusta.”

 

 

Kategoriset argumentaatiovirheet (Category Errors) [2]

Kategorisointiin liittyvä argumentaatiovirhe syntyy, jos argumentoija olettaa virheellisesti kokonaisuuden olevan vain osiensa summa. Yhteen liitetyillä asioilla voi kuitenkin olla kokonaisuutena erilaisia ominaisuuksia kuin yksittäisillä osilla on.

Huomautus: Jostain syystä lähde [1] ja lähde [2] tarjoavat kategoriset virheet toisiinsa nähden päinvastaisilla määritelmillä, eli toinen kuvaa ’composition’ kuten toinen kuvaa ’division’ ja vice versa. Lyhyen tarkastelun jälkeen tässä on päädytty käyttämään lähteen [2] tapaa, joka vaikuttaisi olevan lähempänä totuutta.

 

Osiensa summa (Composition) [2]

Koska jokin fakta pätee kokonaisuuden osasille, väitetään sen pätevän myös kokonaisuudelle.

Esimerkki: ”Tiiliseinän jokainen tiili painaa vain pari kiloa, siksi tiiliseinä painaa pari kiloa.” ”Vety (H) ei ole märkää, eikä happi (O) ole märkää, siksi vesi (H2O) ei ole märkää.”

Kyseenalaistus: Osoita tarkastelun alla olevien ominaisuuksien kuuluvan kokonaisuuden osasille, ja ettei sama fakta ole voimassa koko kokonaisuudessa. Jos tarpeen, kuvaile kokonaisuutta hyvin tarkasti ja näytä, ettei sillä voi olla osiensa ominaisuuksia.

Vastaesimerkki: ”Huomaatko, että tiiliseinässä on enemmän kuin yksi tiili. Jokainen tiili painaa pari kiloa, ja koska seinässä on enemmän kuin yksi tiili, se painaa enemmän kuin pari kiloa.” ”’Ei märkä’ on tässä ominaisuus, joka kuuluu vain osasille, ei kokonaisuudelle. Vesi on yhdistelmänä erilainen kuin osasensa.”

 

Summan osaset (Division) [2]

Koska jokin fakta pätee kokonaisuudelle, väitetään sen pätevän myös kokonaisuuden osasille.

Esimerkki: ”Tuo valtio on militaristinen, siksi sen jokainen asukas on militaristinen.” ”Katolinen kirkko kärsii lasten hyväksikäyttö skandaalista, siksi naapurini 100-vuotias vanhus, joka juuri liittyi katolilaiseksi, on syyllinen.”

Kyseenalaistus: Osoita tarkastelun alla olevien ominaisuuksien kuuluvan kokonaisuuteen, ja etteivät ne ole voimassa jokaisella kokonaisuuden osasella. Jos tarpeen, kuvaile osia tarkasti ja näytä, ettei niillä voi olla kokonaisuuden ominaisuuksia.

Vastaesimerkki: ”Militaristisuus kuuluu tässä koko valtion ominaisuudeksi, se päde sellaisenaan jokaiseen valtion yksittäiseen kansalaiseen.” ”Vaikka katolisessa kirkossa on skandaali, sen jokainen jäsen ei ole mukana toteuttamassa sitä.”

Kommentti: Vaikka jokin asia on loogisesti totta, kuten tässä, se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että se olisi samaan aikaan totta universaalin etiikan tasolla. Ehkä voidaankin todeta, ettei ihmisen sydäntä punnita vain logiikan lakien mukaan, vaan myös omantunnon ja korkeamman moraalin mukaan. Jos ihminen on itse mukana vääriä tarkoitusperiä toteuttavissa instituutioissa, yrityksissä tai missä vain, on hän sidottu niiden toimintaan ja tuomioon sydämensä kautta – vaikka loogisen totuuden mukaan näin ei olisikaan…

 

 

Epäkelvot argumentit (Non-Sequitur) [1]

Termi ”non sequitur” tarkoittaa kirjaimellisesti ”se ei seuraa”. Sananparsi selittää tämän osion argumentaatiovirheitä, jotka kaikki johtuvat väärintulkituista seurauksista.

 

Oletettu seuraus (Affirming the Consequent)

Lähtökohdasta ei välttämättä seuraa väitetty johtopäätös. Virhe syntyy ajattelutavassa: JOS A, NIIN B,

Nyt on B,

siksi A.

Esimerkki: ”Jos olen Oulussa, olen Pohjois-Pohjanmaalla. Jos siis olen Pohjois-Pohjanmaalla, olen pakostikin Oulussa.” ”Raipe on rikollinen, hän on tehnyt aiemmin rikoksen, ja tässä meillä on taas rikos – menkää pidättämään Raipe, hän on syyllinen.” ”Televisioväkivalta aiheuttaa nuorisoväkivaltaa. Koska nuorisoväkivaltaa on olemassa, syynä on televisio. [3]”

Kyseenalaistus: Osoita, että vaikka oletukset ovat totta, voi johtopäätös olla epätosi. Yleistetysti: osoita B:n olevan mahdollinen seuraus jollekin muulle kuin A:lle.

Vastaesimerkki: ”Vaikka olet ollut aiemmin Oulussa ja olet tuolloin ollut Pohjois-Pohjanmaalla, olet nyt kuitenkin eri paikassa. Olet nyt Raahessa ja myös tämä paikka on osa Pohjois-Pohjanmaata.” ”On olemassa paljon muitakin rikollisia kuin Raipe, ja ihmiset myös tekevät joskus heidän ensimmäisen rikoksensa. Tämän vuoksi emme voi päätellä Raipen olevan syyllinen rikokseen, emme ainakaan ilman todisteita.”

Huomautus: Matemaattisessa todistamisessa käytetään yhtä suuruuden muodostamiseksi: JOS A, NIIN B sekä JOS B, NIIN A, eli ekvivalenssia. Jos väite on totta molempiin suuntiin, on kyseessä pakko olla sama asia. Suhteutettuna ekaan esimerkkiin: väitä olisi totta JOS-JA-VAIN-JOS Oulu = Pohjois-Pohjanmaa. Ja koska tässä kyseessä ei ole ”=”-tilanne, väite ei voi pitää paikkansa molempiin suuntiin… Joillekin matemaattinen ajattelu voi avata logiikkaa syvällisemmin, ja varmasti joillekin taas looginen ajattelu voi olla portti matematiikan maailmaan.

 

Ennakkotapauksen kieltäminen (Denying the Antecedent)

Argumentaatiovirhe käyttää muotoa: 

JOS A, NIIN B.

Nyt EI A,

siksi EI B.

Esimerkki: ”Jos se haukkuu, se on koira. Nyt se ei hauku, se ei ole koira. [2]” ”Jos olen Oulussa, olen Pohjois-Pohjanmaalla. Nyt en ole Oulussa, en voi olla Pohjois-Pohjanmaalla.”

Kyseenalaistus: Osoita, että vaikka oletukset ovat totta, johtopäätös voi olla virheellinen. Erityisesti voi joutua osoittamaan, että seuraus B voi ilmetä, vaikka A ei ilmenisi.

Vastaesimerkki: ”Olet oikeassa, että koirat haukkuvat (myöntää JOS A, NIIN B). Koirat eivät kuitenkaan aina hauku, ja silti ne pysyvät koirina. (B, vaikka EI A:ta).” ”Vaikka oletuksesi ovat totta, niin Pohjois-Pohjanmaalla on paljon muitakin paikkoja kuin Oulu. Esimerkiksi jos olet Iissä, et ole Oulussa, mutta olet edelleen Pohjois-Pohjanmaalla (B, vaikka EI A).”

 

Epäjohdonmukaisuus (Inconsistency)

Argumentoija muodostaa useamman väitteen siten, etteivät ne voi olla totta kaikki yhtä aikaa. Väitteet voivat olla keskenään ristiriidassa tai ne voivat olla jopa vastakkaisia.

Esimerkki: ”Raimo on pitempi kuin Pekka, Pekka on pitempi kuin Jouko, ja Jouko on pitempi kuin Raimo.” ”Kukaan ei enää käy siellä, se on aivan liian täynnä. [2; Jogi Berra]”

Kyseenalaistus: Oleta yhden väitteen olevan totta, sen jälkeen käytä sitä oletuksena osoittamaan, että jokin toinen väite on epätosi.

Vastaesimerkki: ”Jos me oletamme, että Raimo todella on pidempi kuin Pekka ja että Pekka on pitempi kuin Jouko, ei Jouko voi mitenkään olla pitempi kuin Raimo. Tässä on ristiriita. Matemaattisesti: (R > P JA P > J, SIKSI R > J, ja erityisesti J < R.”

Kommentti: Toisen esimerkin tarjoilija Jogi Berra on Amerikassa yhtä kuuluisa epäjohdonmukaisista sananparsistaan kuin Matti Nykänen on Suomessa. Esimerkiksi: ” Se on ihan fifty-sixty miten käy.”

 

 

Määritelmiin liittyvät argumentointivirheet (Fallacies of Definition) [1]

Määritelmiä tarvitaan, jotta käyttämämme kieli olisi toisten kanssa kommunikoinnissa selkeää ja ymmärrettävää. Määritelmän tarkoitus (voi lukea määritelmä) on tuoda esiin tarkasti, mitä määritelty sana tai konsepti tarkoittaa.

 

Ympäripyöreä määritelmä (Too Broad)

Määritelmä sisältää asioita, jotka eivät määritelmään kuuluisi, ja/tai tekevät siitä liian ympäripyöreän.

Esimerkki: ”Lentokone on taivaalla lentävä objekti.”

Kyseenalaistus: Tunnista mitä määritellään ja millä tavalla. Sen jälkeen kehitä vastaesimerkki löytämällä sellaisia asioita, jotka täyttävät määritelmän ehdot, mutteivat ole määritelty asia.

Vastaesimerkki: ”Lehti lentää tuulessa taivaalla. Onko lehti lentokone?” (tai lintu, helikopteri, frisbee jne.)

Kommentti: Lentokoneen määritelmä ei ole selkeä, sillä on monia muitakin asioita, jotka voidaan määritellä samalla tavalla.

 

Liian suppea määritelmä (Too Narrow)

Määritelmä ei sisällä asioita, jotka siinä kuuluisi olla.

Esimerkki: ”Omenat ovat punaisia ja pyöreitä hedelmiä.”

Kyseenalaistus: Tunnista mitä määritellään ja millä tavalla. Sen jälkeen kehitä vastaesimerkki löytämällä jokin määritelmän asia, joka ei kuitenkaan täytä määritelmän ehtoja.

Vastaesimerkki: ”Eikö Golden Delicious ole omena?”

Kommentti: Omenan määritelmä ei ole selkeä, sillä on olemassa asioita, jotka selvästi kuuluisivat määritelmään, mutta eivät kuitenkaan nyt siihen sisälly.

 

Epäonnistunut havainnollistus (Failure to Elucidate)

Määritelmä on vaikeampi ymmärtää kuin määritelty sana tai asia.

Esimerkki: ”Kirja on pyhä kirja, jos se on jumalaista alkuperää.”

Kyseenalaistus: Tunnista määritelty termi, sekä siihen liittyvät ehdot. Osoita, että ehdot eivät ole yhteen selkeämmin määriteltyjä kuin itse asiakaan.

Vastalause: ”Määritelmäsi perustuu sanoihin ’jumalaista alkuperää’, muttet kerro, mitä se tarkoittaa.”

Kommentti: Määritelmä voisi kuitenkin periaatteessa olla aivan validi, jos edellinen määritelmä olisi määritellyt selkeällä tavalla, mitä tarkoittaa ”jumalainen alkuperä”. Usein epäonnistunut havainnollistus tarkoittaa, ettei määritelmän laatija ole vielä aivan itse hahmottanut esittämäänsä asiaa.

 

Kehämääritelmä (Circular Definition)

Määritelmä käyttää määriteltävää asiaa määritelmän osana.

Esimerkki: ”Ihmisiä ovat vain he, joiden vanhemmat ovat ihmisiä.”

Kyseenalaistus: Totea määritelty asia, ja tämän jälkeen näytä missä kohtaa määritelmää käytetään juuri tätä samaa asiaa.

Vastalause: ”Et voi määritellä ihmistä siten, että käytät ’ihmisiä’ määritelmäsi perusteena.”

Kommentti: Kehämääritelmät voivat olla humoristisia sanontoja, mutta huonoja määritelmiä. ”Pojat ovat poikia.”

 

Ristiriitainen määritelmä (Conflicting Conditions)

Määritelmä on ristiriidassa itsensä kanssa.

Esimerkki: ”Maksimaalinen vapaus saavutetaan vain täyttämällä velvollisuudet.”

Kyseenalaistus: Poimi määritelty asia sekä sen ehdot. Tämän jälkeen osoita ristiriita olettamalla jokin asia todeksi, ja ettei jokin toinen asia voi olla totta yhtä aikaa.

Vastaesimerkki: ”Jotta vapaus voi olla maksimaalista, siihen ei voi liittyä velvollisuuksia.”

Kommentti koskien henkistä tietä: Tässä yhteydessä kannattaa kuitenkin huomioida henkisen tien erityispiirteet. Tasapainon saavuttaminen on juuri ristiriitojen tasapainottamista.

 

 

Selityksiin liittyvät argumentaatiovirheet (Fallacies of Explanation) [1]

Selityksen tarkoitus on vastata kysymykseen: ”Miksi?” Jos esimerkiksi kysytään: ”Miksi koiran nenänpää on kostea?”, tähän kysymykseen tarjotaan jotain selitystä. Mikä sitten määrittelee hyvän tai kelpaamattoman selityksen, sitä voi olla joskus vaikea tunnistaa. Selityksiä voi kyseenalaistaa ja tarkastella ainakin seuraavien argumentaatiovirheiden kautta.

 

Valheellinen perusta (Subverted Support)

On kehitetty selitys kertomaan, miksi jotain tapahtui. On kuitenkin täysin auki, tapahtuiko tämä asia alun perinkään ja/tai asian tapahtumisesta ei ole mitään todisteita.

Esimerkki: ”Kun natsit kävivät kuussa, he saivat kehitettyä uusia aseita sotaa varten.” (myös Yhdysvaltojen vaalivilppisyytökset käyvät tähän esimerkistä)

Kyseenalaistus: Tunnista selitetty asia. Osoita, ettei ole mitään syytä uskoa selitetyn asian oikeasti tapahtuneen.

Vastaesimerkki: ”Ei ole olemassa yhtään todistetta siitä, että natsit olisivat käyneet kuussa, joten etsi väitteellesi uusi pohja.”

Huomautus: Varsinkin monet salaliittoteoriat olettavat jonkin valheellisen perustan olemassaolon, ja sitten selittävät, mitä on tapahtunut. Ehkä onkin helpompi uskoa pahan eliitin ohjaavan ihmisiä, kuin oman alitajuisen varjopuolen…

 

Puutteelliset todisteet (Non-Support)

Selityksen tarkoitus on selittää, mikä jotain on tapahtunut. Tässä tapauksessa asian tapahtumiselle on todisteita, mutta todisteita on fiksattu ja vääristelty jollakin tavalla.

Esimerkki: ”Olen käynyt K-Citymarketissa kaupassa. Se on kalliimpi kauppa kuin Prisma tai Lidl.”

Kyseenalaistus: Tunnista väite ja selitys. Osoita selityksen korruptoituneisuus. Vastaesimerkki: ”Vaikka väitteellesi ilmeisesti on perusteet (linkki tutkimukseen), sinun oma visiittisi ”sittariin” ei vielä riitä todistusaineistoksi tässä tapauksessa.”

Huomautus: Tässä argumentointivirheessä pointti on siis se, ettei se aina riitä, vaikka olisi oikeassa. On kyettävä jollain tavalla osoittamaan oma oikeassa oleminen. Esimerkiksi poliisien on osoitettava todistetusti rikollisen syyllisyys, jotta hän voi saada tuomion. Jos emme tunnistaisi tätä argumentointivirhettä, olisimme hyvin lähelle mielivaltaista tuomitsemista.

Kommentti henkisyyteen liittyen: Eräs vaikeimmista egon illuusioista syntyy siten, että on tuurilla, väärin perustein oikeassa. Tällöin itsensä pitää kyetä kyseenalaistamaan, vaikka olisi oikeassa. On löydettävä oikeat syyt olla oikeassa.

 

Testaamattomuus (Untestability)

Argumentaatiovirhe syntyy, jos väite on muotoiltu niin, ettei teoriaa pystytä mitenkään testaamaan. Teorioita testataan yleisesti niiden muodostamien ennusteiden perusteella. Jos teorian ennusteet toteutuvat, on tämä selkeää todistusaineistoa teorian puolesta, ja vastaavasti jos ennusteet eivät toteudu, on tämä selkeää todistusaineistoa teoriaa vastaan. Jos teoria ei luo ennusteita, sitä ei voida testata. Testaaminen on mahdotonta myös silloin, kun ennusteet toteutuvat joka tapauksessa, ilman teoriaakin.

Esimerkki: i) ”Aina kun ystäväni on sairas, annan hänelle maagista hoitoa, ja hän paranee.” ii) ”UFO kävi luonani eilen. Se ei jättänyt itsestään mitään jälkiä, sillä sen värähtelyt ovat niin matalia, ettei niitä voi mitata.”

Kyseenalaistus: Tunnista teoria. Osoita, ettei teoria luo ennusteita, tai että sen luomat ennusteet toteutuvat ilman teoriaakin (ja jopa silloin, kun teoria on väärässä).

Vastaesimerkki: i) ”Kun ihminen sairastuu, hänen oma kehonsa ja sen puolustusjärjestelmä (joita myös lääkkeet aktivoivat suoraan tai epäsuorasti) parantavat hänet, ellei hänellä ole jotain muutakin kehossaan (tai mielessään) vikana.” ii) ”Väitettäsi ei voi mitenkään todistaa suuntaan tai toiseen. Ehkä voisit pyytää UFO:a käymään uudestaan ja vaikkapa ottaa siitä kuvan tai nauhoittaa teidän keskustelunne.”

Kommentti henkisyyteen liittyen: Vaikka henkisyydessä jotkut asiat toimivat juuri uskon kautta, minkään asian ei kuulu toimia sokean uskon kautta. Jos ihminen toimii totuudesta käsin, hän aivan varmasti uskaltautuu eri asioiden kyseenalaistukseen ja testaamiseen. Testaaminen ja yleisesti ”mittaus” ovat eräs tärkeimmistä keinoista erottaa valheellinen taikausko oikeasta, totuuteen perustuvasta henkisyydestä.

 

Kiikaritähtäin (Limited Scope)

Teoria selittää vain erittäin tarkasti kohdennetun asian/ilmiön, ei mitään muuta.

Esimerkki: ”Ihminen sairastuu skitsofreniaan, kun yhteys hänen aivojensa osien välillä katkeaa.” ”Mieleni ei enää toimi oikein, olenkohan tullut hulluksi?” ”Ihmiset tekevät hätiköityjä ratkaisuja, koska he eivät käytä tarpeeksi aikaa ratkaisujen pohtimiseen.” [2]

Kyseenalaistus: Tunnista teoria sekä ilmiö, jota se kuvaa. Osoita, ettei teoria selitä mitään muuta. Anna vastaväite, että teoria, joka selittää vain yksittäisen ilmiön, on mitä todennäköisimmin keskeneräinen ja vajavainen.

Kommentti: Kiikaritähtäin ei oikeastaan selitä teoriaa, vaan se pikemminkin selityksessään kertoo uudestaan saman asian kuin teoria/väite. Jotta voimme ymmärtää paremmin esimerkiksi yllä olevan esimerkin esille nostamaa tautia, tulee meidän ymmärtää, mikä katkaisee yhteyden aivojen osien välillä.

 

Pintaliitäjä (Limited Depth)

Yleensä teoriat selittävät asioita/ilmiöitä vetoamalla johonkin tiettyyn syyhyn tai ilmiöön. Teoria syyllistyy pintaliitäjäksi, jos se ei toimi edellä mainitulla tavalla, vaan pikemminkin vain viittaa osallisuuteen jossakin kategoriassa tai kontekstissa.

Esimerkki: ”Kissani tykkää tonnikalasta, koska se on kissa.” ”Hän on juro, koska hän on suomalainen mies.” ”Hän on tyypillinen kauris (horoskooppimerkki), tai persoonallisuustyyppi se ja se.”

Kyseenalaistus: Pintaliitäjä -selitys yrittää selittää väitettä liittämällä sen johonkin samankaltaiseen kategoriaan tai kontekstiin. Kyseenalaistus voi hyväksyä tämän, mutta samalla vaatia jatkoselitystä ja perusteita koko kategoriaan/kontekstiin liittyen.

Vastaesimerkki: ”Hyvä on, kissasi pitää tonnikalasta, koska on kissa. Miksi kissat pitävät tonnikalasta?”

Kommentti: Muun muassa stereotyyppinen ajattelu sortuu pintaliitäjäksi. Onkin hyvä pohtia, onko asia todella näin. Täyttääkö 100 % kategoriaan kuuluvista alkioista esillä olevat ehdot?

 

 

Syllogistiset argumentaatiovirheet (Syllogistic Fallacies) [1]

Syllogistiset, eli johtopäätöksiin liittyvät argumentointivirheet muodostuvat johtamalla todeksi oletetuista lauseista virheellinen johtopäätös. Lue lisää aiheesta syllogismi. Esimerkki on suoraan Wikipediasta: Syllogistiset päätelmät on tapana esittää kolmella allekkaisella rivillä seuraavaan tapaan; lauseiden lopusta jätetään tällöin usein pisteet pois:

Kaikki ihmiset ovat kuolevaisia

Sokrates on ihminen

Siis Sokrates on kuolevainen

Selkokielellä sanottuna syllogistinen päätelmä sisältää siis kaksi lausetta, joista voidaan vetää loogisesti oikeita tai vääriä johtopäätöksiä.

 

Neljän termin argumentaatiovirhe (Fallacy of the Four Terms)

Kategorinen syllogism sisältää kolmen termin sijaan neljä termiä.

Esimerkki:

Koirat ovat eläimiä

Kissat ovat nisäkkäitä

Joten koirat ovat nisäkkäitä

Kyseenalaistus: Tunnistetaan kaikki neljä termiä ja osoitetaan ne keskenään eri asioiksi.

Huomautus: Joissakin tilanteissa samalla sanalla voidaan tarkoittaa useampaa eri asiaa, ja tämän vuoksi sanan määrittely ääneen voi tulla tarpeeseen. Henkisissä aihealueissa varsinkin sana tietoisuus voi tarkoittaa montaa eri asiaa ja eri ihmiset voivat käyttää sitä hyvinkin eri tavoin.

 

Lajittelematon keskiosa (Undistributed Middle)

Tässä argumentaatiovirheessä virheen muodostaa keskimmäinen termi. Keskimmäinen termi ei koskaan viittaa kaikkiin alkioihin siinä kategoriassa, jota se kuvaa.

Esimerkki:

Taistelun X kaikki sotilaat kuolivat

Ukkini kuoli sodassa

Ukkini oli taistelussa X

Kyseenalaistus: Osoitetaan, että kaksi luotua kategoriaa ovat toisistaan erillisiä, vaikka ne jakaisivat saman ominaisuuden. Yllä olevassa esimerkissä keskimmäinen termi on ”kuolla”.

Vastaesimerkki: ”Et voi yleistää, että kaikki kuolleet olivat taistelussa X. Myös tätini on kuollut, eikä hän ollut tuolloin vielä edes syntynyt…”

 

Kielletty suurentelu (Illicit Major) 

Johtopäätöksessä viitataan johonkin kategoriaan kokonaisuutena, vaikka lauseissa tästä kategoriasta on käytetty vain osaa.

Esimerkki:

Kaikki turkulaiset ovat suomalaisia

Oululaiset eivät ole turkulaisia

Siksi oululaiset eivät ole suomalaisia

Kyseenalaistus: Osoitetaan, että predikaatti kategoria (tässä suomalaiset) sisältää muitakin alkioita kuin vain ensimmäisessä lauseessa mainitut. Tämä paljastaa johtopäätöksen ristiriidan. Lue lisää sanasta predikaatti https://fi.wikipedia.org/wiki/Predikaatti_(logiikka)

Vastaesimerkki: ”On kyllä totta, että turkulaiset ovat suomalaisia, mutta esimerkiksi Suomen entinen presidentti Martti Ahtisaari on oululainen, ja hän on myös suomalainen. Tämän vuoksi ei päde, että vain turkulaiset olisivat suomalaisia.”

 

Kielletty pienentely (Illicit Minor)

Johtopäätöksessä viitataan tietyn kategorian kaikkiin jäseniin, vaikka lauseissa ei näin ole määritelty.

Esimerkki:

Kaikki kommunistit vaativat vallankumousta

Kaikki kommunistit kritisoivat kapitalismia

Kaikki kapitalismia kritisoivat vaativat vallankumousta

Kyseenalaistus: Osoitetaan, että subjekti kategoriassa on olemassa muitakin jäseniä kuin vain lauseissa kuvatut. Tämä paljastaa ristiriidan.

Vastaesimerkki: ”Myös jotkut muut ihmiset kritisoivat kapitalismia kuin kommunistit. He eivät kuitenkaan välttämättä jaa muita kommunistien arvoja ja mielipiteitä. Väitteesi ei siis kelpaa yleistettynä versionaan…”

 

Eksklusiiviset premissit (Exclusive Premises) 

Kategorinen syllogismi sisältää kaksi negaatiossa olevaa premissiä.

Esimerkki:

Ahvenanmaalaiset eivät ole ruotsalaisia

Ruotsalaiset eivät ole suomalaisia

Siksi ahvenanmaalaiset eivät ole suomalaisia

Kyseenalaistus: Oleta lauseiden olevan totta. Etsi esimerkki, joka täyttää lauseiden totuusehdon, mutta aiheuttaa ristiriidan johtopäätöksen kanssa.

 

Myönteinen johtopäätös negatiivisesta premissistä (Drawing an Affirmative Conclusion From a Negative Premise)

Kategorisen syllogismin johtopäätös on positiivinen, vaikka vähintään yksi lauseista on negatiivinen.

Esimerkki:

Alle 72-vuotiaat eivät ole senioreita

Seniorit eivät ole nuorisoa

Siksi kaikki alle 72-vuotiaat ovat nuorisoa

Kyseenalaistus: Todetaan lauseiden oikeellisuus, mutta etsitään esimerkki, joka selkeästi on ristiriidassa johtopäätöksen kanssa.

 

Eksistentiaalinen virhe (Existential Fallacy) 

Jos kaksi universaalia väitettä käyttää muotoa ”kaikki”, myös johtopäätöksen tulisi toimia näin. Eksistentiaalinen virhe syntyy, kun johtopäätös on muotoa ”osa”.

Esimerkki:

Kaikki hiiret ovat nisäkkäitä

Kaikki nisäkkäät hengittävät

Siksi osa hiiristä hengittää

Kyseenalaistus: Totea lauseiden oikeellisuus ja universaalius (eli että ne koskettavat kaikkia kategorioiden alkioita), mutta kyseenalaista johtopäätös.

Vastalause: ”Miksi vain osa hiiristä hengittää, jos totuudenmukaiset lauseet ovat universaaleja, eli koskevat kaikkia hiiriä ja nisäkkäitä?”

 

 

Argumentaatiovirheiden lähteet

[1] Stephen Downes. Stephen's Guide to the Logical Fallacies. Brandon, Manitoba, Canada, 1995-2010. http://www.fallacies.ca

[2] Logically Fallacious. (2020) Lähde [2] saattaa olla tällä hetkellä internetin kattavin sivusto aiheeseen liittyen. URL: https://www.logicallyfallacious.com/logicalfallacies/Limited-Scope

[3] Skepsiksen sivuilta löytyvä virhelista argumentointiin liittyen. URL: https://www.skepsis.fi/jutut/virhelista.html

[4] Wikipedian artikkeli ”Olkinukke”. URL: https://fi.wikipedia.org/wiki/Olkinukke

Huomautus: Jos lähdettä ei ole erikseen mainittu, lähteenä toimii [1]. Suomennokset, huomautukset ja kommentit on laadittu Totuudentalossa.

 

Myös Wikipediasta löytyy kattava kokoelma erilaisia argumentaatiovirheitä:

https://fi.wikipedia.org/wiki/Argumentointivirhe