Ajatuksen rakenne ja ajatustenhallinta

Tällä oppitunnilla opitaan ajatuksen rakenne sekä perustekniikoita omien ajatusten hallintaan ja muokkaamiseen. Oppitunnilla käydään myös hyvin pikaisesti läpi, mitä ovat ajatukset ja uskomukset, sekä mitä ovat ajatusten rakenneosat eli submodaliteetit. Oppitunnin lopuksi opetellaan kartoittamaan omia ajatuksia tietoiselle tasolle asti, ja lopulta harjoitellaan ajatusten muokkaamista lennosta.

Oppituntiin liittyy olennaisesti kaksi määritelmää, joissa kuvataan ensin mikä on ajatus ja uskomus, sekä toiseksi mistä kaikki ajatukset koostuvat. Jotta ajatuksia voi hallita tietoisella tasolla, tulee niiden rakenne olla täysin selvä.

 

Kuten solu on ihmiskehon rakennuspalikka, on ajatus (toiselta nimeltään uskomus) ihmismielen rakennuspalikka. Ajatus sisältää suoraan havainnoitua, eli kokemuksen kautta hankittua tai muuten opittua tietoa. Tieto voi olla mitä tahansa olemattomuudesta aina koko maailmankaikkeuteen asti. Ajatus voi olla tosi tai se voi olla epätosi verrattuna perimmäiseen totuuteen, eli todellisuuteen (jonka perusta on kuvattuna Kaiken ja Ei-minkään Teoriana). Ajatus voi muuttua epätodeksi neljällä tavalla. Se voi 1) vääristyä, 2) yleistyä, tai siitä voi 3) jäädä pois asioita, tai siihen voi 4) lisätä uusia asioita. Ihmismielelle on ominaista, että se pitää itse totena kaikkia ajatuksiaan, olivat nämä ajatukset oikeasti totta tai eivät. Ajatukset voidaan jakaa karkeasti kahteen osaan, jotka ovat tietoiset ajatukset ja tiedostumattomat ajatukset. Lisäksi ajatukset voidaan jakaa ihmisen yksilöllisiin (myös sisäisiin) uskomuksiin sekä ryhmää koskettaviin (myös kollektiivisiin, yhteisöllisiin, sosiaalisiin, ulkoisiin) uskomuksiin.

Kaiken ja Ei-minkään Teorian määritelmä 4. (Ajatus, Uskomus)

 

Jotta määritelmä saadaan sisäistettyä, otetaan siitä esimerkki. Ajatukset ja uskomukset ovat siis kokijallaan itselleen aina totta, muuten kyseessä ei olisi uskomus, vaan totuus, fakta. Jos joku ihminen sanoo vaikkapa, että hänellä on ”huono nimimuisti”, on kyseessä uskomus. Totuus uskomuksen taustalla on, ettei kyseinen ihminen ole oikeasti harjoitellut nimimuistiin liittyvää muistitekniikkaa. Joku toinen taas voi ajatella, että hänellä on hyvä nimimuisti, sillä hän käyttää jotain parempaa tekniikkaa alitajuisesti hyväksi. Muisti itsessään ei siis voi olla hyvä tai huono, eikä ihminen voi olla hyvä tai huono muistamaan asioita, vaan kyse on vain siitä, että mitä muistitekniikkaa ihminen on tottunut alitajuisesti käyttämään. Jokainen ihminen on yhtä hyvä muistamaan asioita, kun vain oppii oikeat tekniikat.

Tällä kurssilla ei mennä syvemmälle mielen rakenteisiin, eikä uskomuksiin tai niiden muuttamiseen, vaan kurssilla keskitytään rakentamaan uusi muistiin liittyvä strategia. Strategia on kokonainen käyttäytymismalli, eli se miten toimitaan tietoisesti ja tiedostumattomasti.

Kuten muistetaan, muistitekniikat perustuvat ajatustenhallintaan ja muokkaamiseen. Jotta ajatuksia voidaan hallita, tulee meillä olla syvä ymmärrys ajatusten alkuperästä ja koostumuksesta. Siihen liittyy tämä oppitunnin toinen määritelmä.

 

Ajatuksia voidaan konkreettisesti kuvata käyttämällä viittä aistia. NLP:ssä tätä kuvaustapaa nimitetään submodaliteeteiksi. Submodaliteetti on ajatuksen rakenneosa. Submodaliteettien tehtävä on kuvata ja ilmentää jokaista ajatusta sopivaksi ihmisen viidelle aistille.

Kaiken ja Ei-minkään Teorian määritelmä 8. (Submodaliteetit)

 

Kun otat mieleesi minkä tahansa asian, sinä rakennat sen alitajuisesti submodaliteetteja käyttämällä valmiiksi ajatukseksi. Otetaan esimerkiksi ankka. Jokainen ihminen muodostaa ankasta erilaisen, persoonallisen ajatuksen. Tällä ajatuksella on sitten automaattisesti näitä erilaisia ominaisuuksia, eli se on rakentunut jostain, kuin tiettyjä lainalaisuuksia noudattaen. Ajatuksessa on yleensä jokin kuva, joka voi olla geometrisesti jonkin muotoinen, sillä voi olla reunukset, se voi olla selvä tai sumea tai värikuva tai mustavalkoinen. Näitä eri ominaisuuksia siis sanotaan submodaliteeteiksi. Alla on A4-lomake, johon on listattu valtaosa yleisimmistä submodaliteeteista. Käy lista rauhassa ajatuksen kanssa läpi, ja vasta tämän jälkeen tee alla olevat harjoitustehtävät.

 

Submodaliteettiharjoituksia

Tehtävänäsi on kirjata itsellesi ylös kolme ajatusta. Ota käteesi kynää ja paperia tai sitten kirjoita koneella, kunhan saat tietoja kirjoitettu muistiin jonnekin. Aloita sanasta ”Kettu”. Millaisena sinä ajattelet ketun? Kuvaa tätä ajatusta mahdollisimman tarkasti käyttäen submodaliteetteja. Kun saat tämän tehtyä, tee seuraavaksi sama sanoille ”Varhaisin lapsuusmuisto” ja ”Viime joulu”.

Avaa, tulosta tai lataa pdf:

Tämän oppitunnin tavoitteena on saada ajettua mieleen sellainen toimintamalli, että aina kun huomaat ajattelevasi jotain ajatusta, voit halutessasi kartoittaa tuon ajatuksen submodaliteetit, sekä lopulta jopa muokata niitä lennosta.

 

Peruskikkoja ajatustenhallintaan ja muistamiseen

Kun olet oppinut käyttämään submodaliteetteja ajatuksissasi, olet valmis siirtymään seuraavaan aiheeseen – ajatustenhallintaan ja muokkaamiseen. Ajattelepas tätä: kun sinulla on jokin ajatus mielessäsi, ja se on rakentunut juuri tietyistä submodaliteeteista, niin muuttamalla submodaliteetteja, sinä voit muuttaa myös ajatustasi. Jos nimittäin ajatuksen rakenneosat eivät enää ole samat, ei ajatuskaan voi enää olla sama. Tähän pätee sellainen vertauskuva, että submodaliteetit ovat kuin reseptin ainesosia: jos muutat reseptin ainesosia tai poistat siitä tai lisäät siihen ainesosia, et tule enää saamaan samaa lopputulosta. Jos vaikkapa leivot pannukakkua ja lisäät siihen sipulia ja jauhelihaa, ei lopputulos ole enää samanlainen.

Otetaan toinen esimerkki. Jos vaikka kuvittelet olevasi huono oppimaan uusia kieliä, olet alitajuisesti rakentanut tietyistä submodaliteeteista itsellesi ajatuksen (eli uskomuksen) tästä aiheesta. Tämän ajatuksen vuoksi pakotat itsesi toimimaan juuri sillä tavalla, että tämä ”ennustus” käy kohdallasi toteen. Käytännössä tämä voisi tarkoittaa vaikka sitä, että jätit läksyt lukematta. Tämä tilanne ja uskomus voidaan kuitenkin muuttaa, ja se tehdään juuri näitä submodaliteetteja käyttäen. Kun submodaliteetteihin tehdään jokin (edes pikkuriikkinen) muutos, ei tätä samaa ajatusta saada mieleen enää täsmälleen samalla tavalla kuin ennen. Näin se ajatus muuttuu. Ehkä kohta huomataankin, ettei tämä ajatus enää päde – mieli kyseenalaistaa sen. Voit tehdä vaikkapa tällaisia muutoksia:

  • Jos kyseiseen ajatukseen liittyi vaikkapa ominaisuus, että ajatus oli iso kuva suoraan edessäsi, niin pakota tuo kuva muuttumaan pienemmäksi ja vie se ajatuksissasi kauemmas horisonttiin.
  • Jos se oli värikuva, tee siitä oikein sumea ja mustavalkoinen.
  • Jos kuvassa oli jonkun henkilön ääntä, muuta tuon henkilön tilalle joku toinen henkilö tai lisää vaikkapa kovaääninen sirkusmusiikki, jolloin et enää kuule tuota aiempaa ääntä.

Näin sinä pystyt tietoisesti vaikuttamaan omiin ajatuksiisi ja muokkaamaan niitä.

Älä ole itsellesi liian ankara submodaliteettien harjoittelemisen kanssa. On täysin ymmärrettävää, ettei ajatusten ja submodaliteettien kartoittaminen välttämättä onnistu heti aluksi, jos vastaan tulee esimerkiksi suuria tunteita herättäviä tilanteita. Jos vaikka pelkäät tai vihastut, on hyvin vaikeaa muistaa pysyä ajatuksiin liittyvistä tunteista etäällä, ja vain havainnoida ja muuttaa niitä. Muista, ettei tässä olla vielä muuttamassa uskomuksia, tai harjoittelemassa pelkojen poistoa tai vihanhallintaa, vaikka toki näinkin voi kuin puolivahingossa käydä. Submodaliteettien kautta sinä saat eväät myös tällaisiin juttuihin. Ajattele vaikkapa tilannetta, jossa sinua pilkattiin julkisesti. Lisää sitten pilkkaajille aasinpäät ja laita heidät huutelemaan ”ihaa, ihaa”, huomaatko miten tämä tilanne ei enää tunnu samalta? Se johtuu siitä, että muutit ajatuksen submodaliteetteja.

Muistitekniikoihin liittyen submodaliteettien tietoinen hallinta on avainasemassa. Jos jotain tiettyä ajatusta ei meinaa millään saada muistiin, riittää että tuolle ajatukselle annetaan sellaiset submodaliteetit, että se jää muistiin itsestään. Mieti kuinka helppoa ja yksinkertaista tämä on. Jos sinun on helpompi muistaa ajatuksia, joihin liittyy outoja ääniä, lisää niitä. Jos taas tunteet toimivat ylivertaisesti kohdallasi, niitä ei tule säästellä. Voit myös kokeilla muistatko paremmin värikuvia kuin mustavalkoisia, ja toimiiko jonkin tietyn muotoiset kuvat paremmin kuin toiset. Voit myös halutessasi kartoittaa itsellesi jonkin superhauskan asian submodaliteetit, ja lisätä ne asiallesi, jonka haluat muistaa.

FacebookTwitterGoogle BookmarksLinkedinPinterest

Sivustolla on käytössä muutama eväste (vain kävijämäärien analysointiin ja käyttökokemuksen parantamiseen, ei myyntiin tai markkinointiin liittyen).