Muistipalatsin rakennusohjeet ja esimerkkejä

Kurssin viimeisen oppitunnin aiheena ovat muistin eri muodot sekä varsinaisen muistipalatsin rakentaminen esimerkkeineen. Muistipalatsin rakentaminen on kuin oman mielensä arkkitehtinä olemista. Muistipalatsin rakentaminen ei ole mitenkään luonnotonta tai vaikeaa, vaan jokainen ihminen on jo tehnyt sen itselleen, täysin alitajuisesti. Koska tämä rakennustyö on tehty alitajuisesti, ei tietoinen mieli ole siitä perillä, ja siksi muisti tuntuu hyvin hallitsemattomalta ja joskus jopa kaoottiselta. Muistipalatsin tietoinen rakentaminen on kaaoksen vallassa olevan muistin vastakohta.

Koska me halutaan rakentaa tämä muistipalatsi kerralla oikein, tehdään se ensin opiskelemalla teoriaa, sitten käytännönharjoittelulla ja lopulta pienen rentoutumisen kautta. Aloitetaan teoriasta.

 

Muistiksi sanotaan ihmisen kykyä palauttaa tietoiseen mieleensä jokin tietty yksilö-sielun ajatus [a(k)]. Muisti jakaantuu karkeasti kolmeen osa-alueeseen, jotka ovat i) tietoisempi ja lyhytkestoisempi työmuisti, ii) tiedostumattomampi ja pitkäkestoisempi säilömuisti, sekä näiden lisäksi iii) sensorinen muisti, joka toimii aistihavaintojen (erityisestä näkö- ja kuuloaistimusten) vastaanottokeskuksena.43
Kaiken ja Ei-minkään Teorian määritelmä 29. (Muisti; Työmuisti, Säilömuisti, Sensorinen muisti)

  

43 Tietokoneiden erityyppiset muistit hyödyntävät ja mallintavat aivan erinomaisesti tätä ihmisen sisäistä rakennetta.

Muistilla on kaksijakoinen rakenne: 1) lyhyessä päivämuistissa (työmuisti) on vain muutamia asioita ja suppeita asiakokonaisuuksia sekä 2) pitkäaikaisessa muistissa (säilömuisti) on paljon suuria asiakokonaisuuksia. Kaksinaisen rakenteen lisäksi muistiin kuuluu vielä sensorinen muisti, joka on kuin parhaillaan käsiteltävien päällekkäisten ”ohjelmien” muisti. Muisti on yleisesti ajateltuna mielen varasto, johon voidaan tallettaa asioita ja josta samat asiat voidaan myöhemmin ottaa takaisin tietoiseen tarkasteluun. Myös luovuudella on osansa muistissa, sillä ihmisellä ei ole luonnostaan käytössään ”kameramuistia”, vaan mieli joutuu luomaan samat asiat aina uudestaan tietoiseen mieleen.

 

Muistin jakautuminen eri osa-alueisiin

Ilman muistia ei olisi olemassa eilistä ja huomista. Tämän vuoksi Muisti on ihmisen osa, joka luo, ymmärtää ja suhteuttaa ajan olemassaoloa. Muisti mahdollistaa oppimisen omista virheistä ja onnistumisista. Muisti mahdollistaa myös oppimisen muiden ihmisten virheistä ja onnistumisista – varmaankin juuri tämän vuoksi ihmisillä on esimerkiksi tarve kirjoittaa ja lukea.

Lyhytkestoinen työmuisti pitää asioita tietoisessa mielessä vain noin puoleen tuntiin asti (Ilmoniemi, 2001). Tänä aikana ihmisen tulee tehdä jotain aktiivisesti, jotta miellettävä asia saadaan painettua seuraavalle mielen tasolle, muuten asia vain unohtuu. Työmuistin ja säiliömuistin suhdetta voisi kuvailla siten, että työmuisti on aktiivinen ja tietoinen, sekä vastaavasti säiliömuisti passiivinen ja tiedostamaton.

Oppiminen ja muistaminen voidaan tieteellisesti kuvata seuraavalla tavalla (Ilmoniemi, 2001):

1. Reseptorit vastaanottavat uutta informaatiota.

2. Tieto siirtyy aktiopotentiaaleiksi koodattuna aivokuorelle ja muualle aivoihin.

3. Asiaa pidetään lyhytaikaisessa muistissa hermosolujen muuttuvan aktivaatiokuvion muodossa.

4. Asia tallennetaan pitkäaikaiseen muistiin.

5. Muistikuva luetaan muistista.

 

Oppimisen viimeinen vaihe, varastoidun informaation palauttaminen mieleen silloin, kun sitä tarvitaan, on myös huonosti tunnettu. Jokainen on omakohtaisesti kokenut, että tietty asia, esim. jonkin henkilön nimi, tietyllä hetkellä ei ole yrityksistä huolimatta muistista otettavissa. Hieman myöhemmin asia usein palautuu yht'äkkiä mieleen. Tiedon etsiminen muistista vaatii epäilemättä aivojen aktiivista toimintaa, emme vain toistaiseksi tiedä millaista.
HUS:n BioMag-laboratorion luentomoniste (Ilmoniemi, 2001)

 

Tämä kurssi antaa paljon vastauksia myös tieteessä vielä tuntemattomille voimille. Muistin perusideana on se, että jos se on rakentunut tiedostumattomasti, kuten se kaikilla rakentuu – sitä ei voi hallita! Ja aivan vastaavasti, jos muistia halutaan hallita, se pitää perustusta myöten rakentaa oikein. ”Oikein” tarkoittaa tässä yhteydessä oikeita tekniikoita – muistitekniikoita. Muistitekniikat ovat muistin kohdalla keino hallita kaaosta ja tehdä siihen kivijalka, joka pitää. Koska muistitekniikoita käytetään ajatustasolla siten, että useammat aivojen osat ovat yhtä aikaa aktivoituneina toimintaan, on siitä vaikea tehdä tarkkaa tieteellistä (tai ainakaan neurologista) tutkimusta. Tieteellisesti pitäisi päästä ensiksi käsiksi ajatuksen rakenteeseen (submodaliteetit) ja ihmismielen ja -sielun ajatusjonomaiseen tulkintaan, minkä jälkeen aihetta tulisi tutkia yhä syvällisemmin huomioiden esimerkiksi ajatuskuvien tehostuminen tunteiden avulla. Kaikista tärkein oivallus on kuitenkin se, että koko tiedostumaton muisti tulee rakentaa alusta asti oikein, jos ihminen haluaa tietoisesti hallita sitä paremmin. Tämä tarkoittaa siis muistipalatsin rakentamista.

 

Muistipalatsin rakentaminen

Kaikilla ihmisillä on persoonallinen tapa muistaa asioita. Joillekin toimii tunteiden kasvattaminen, kun toisilla taas äänet esittävät pääosaa, tai muodot. Tämän vuoksi kukaan ei voi rakentaa sinun puolestasi juuri sinulle parhaiten soveltuvaa muistipalatsia, vaan tämä jalo työ on kaikkien tehtävä itse.

Tällä kurssilla olen opettanut sinulle erilaisia tapoja muistaa asioita. Kävimme läpi linkitystekniikan, paikkajärjestelmän ja numeromuistijärjestelmän. Yhdessä nämä kolme päämuistitekniikkaa antavat sinulle eväät muistipalatsin luomiseen. Seuraavaksi annan sinulle esimerkin, jossa raotan ovia omaan palatsiini. En kuitenkaan kehota sinua orjallisesti apinoimaan tätä tyyliä, vaan oikeastaan opastan juuri sen vastakohtaan: opiskele tätä teoriaa ensin niin kauan, että ymmärrät miten hommat toimii ja mistä tässä oikeasti on kyse, vasta sitten olet valmis luomaan kivijalan oman pyhäkkösi ensimmäiseen kerrokseen.

 

Esimerkki muistipalatsista

Avaan oven erääseen tuttuun kiinalaiseen ravintolaan. Sisällä on vain yksi suuri huone, joka periaatteessa jakaantuu kolmeen eri teemaan. Huoneen vasemman puoleisessa seinässä on kuvien sarja, jossa ensimmäisessä kuvassa kaksi levää painii toistensa kanssa. Ravintolan myyjä on myös alkemistin näköinen, kiinalainen mies ja hänen tehtävänsä on muistuttaa minua Merkuriuksesta.

Tässä suuressa tilassa, keskellä huonetta on tiivis, elävästä lasista ja voimakentistä tehty pallo. Olen sijoittanut tämän pallon sisään lyhytkestoisen työmuistini. Jos tarvitsen sitä, voin aina mennä tuohon tilaan ja tehdä pallolla, mitä ikinä haluan. Jos teen vaikkapa huvikseni muistitestiä, jossa pitää muistaa värien ja nappien järjestyksiä, käytän tätä palloa siinä hyödyksi ja ajattelen sen sisäisesti erilaisia värejä ja geometrisia muotoja, jotka auttavat minua muistamaan tarvittavia asioita. Nämä asiat ovat kuitenkin niin turhanpäiväisiä, ettei niitä kannata omaan muistipalatsiin tallentaa. Tämän pallon voi halutessaan myös aina täyttää vedellä, jolloin se tyhjenee uutta käyttötarkoitusta varten. Pallon vieressä, huoneen oikeassa seinässä on aistimuuri. Aistimuurin voi liittää sensorisen muistin ja sitä käyttämällä voin tyhjentää mieltäni aistihavainnoista ja siten päästä syvärentoutuneeseen tilaan, jossa usein olen, kun liikun mielenpalatsissa ja sen tässä osassa, eli muistipalatsissa.

Kun astun palatsista ulos, käännyn vasemmalle ja seuraan aurinkokunnan planeettojen reittiä vanhan kotitaloni pihaan ja aina sisälle asti. Asunnossa on 4 huonetta ja keittiö, sekä vessa. Kun menen huoneiden läpi, voin tarkastella asioita, joita haluan muistaa. Lopulta kun päädyn vessaan, avautuu sen takaseinästä ovi seuraavan entisen asuntoni terassille. Tässä asunnossa on terassi, varasto, eteinen, isompi huone, jossa minulla on paljon tavaraa, keittiö, pienempi huone, sekä vessa ja sauna. Kun menen saunaan, huomaan olevani erään frisbeegolfkentän parkkipaikalla. Tästä eteenpäin minulla on 18 väylää, joissa jokaisessa on 3 muistipaikkaa.

Kävelin eräänä kesänä tämän frisbeegolfkentän niin monesti läpi, että se jäi ”ikuisesti” mieleeni. Tätä kenttää ei enää edes ole tuossa kokoonpanossa, mutta mielessäni se on aina. Tähän kenttään liittyi myös jo valmiiksi todella hyviä ja mukavia muistoja, ehkä ne auttoivat minua myös myöhemmin muistamaan muita sinne tallentamiani asioita. Tätä kyseistä kenttää olen käyttänyt esimerkiksi heprean ja arabian aakkosten opetteluun. Jossain vaiheessa nämä aakkoset ovat toki siirtyneet syvään tiedostumattomaan mieleen, mutta voin edelleen tarkastaa esimerkiksi kirjainten lukuarvoja tämän kentän väylien järjestyksen vuoksi. Ensimmäisen väylän avausheittopaikalla seisoo Härkä. Kun heitän kiekon ilmaan se lentää hassusti kahdessa osassa ja heitto osuessaan puuhun katkeaa keskeltä, kesken matkan. Mieleni purkaa tämän auki näin: Härkä = Aleph = lukuarvo 1. Hepreaksi tämä kirjain näyttää tältä: א. Kirjaimessa on kaksi pientä osaa, jotka katkeaa keskeltä yhdellä poikkipuulla.

Kun kuljen koko kentän kaikki paikat läpi ja saavun viimeisen väylän loppuun, jatkan matkaa takaisin kohti parkkipaikkaa. Tällä matkalla on tarkoissa kohdissa vielä Kof, Resh, Shin ja Tav, eli viimeiset aakkoset, joilla oli tietyt paikat polun varrella. Kun saavun parkkipaikalle, tulenkin kuin ihmeen kaupalle eräällä toiselle frisbeegolfkentälle ja sen parkkipaikalle. Taas minulla on uudet 18 (x 3) muistipaikkaan käytössä. Tämän kentän jälkeen on vielä kolmaskin kenttä, jossa on taas seuraavat 56 muisti paikkaa. Kolmannen kentän jälkeen saavun entiseen asuntooni, jossa oli eteinen, useampi huone ja vessat jne. Parvekkeelta huomaan siirtyväni lapsuudenkotiini ja josta lapsuuden mummolaani jne. jne. jne. jne.

Yhtäkkiä muistipaikkoja voi olla satoja tai jopa tuhansia, tai kymmeniätuhansia. Ei muistipalatsissa ole mitään rajaa, kun sen kerran rakentaa oikein - aina voi avata uuden osion. Mieti tässä lopussa pientä esimerkkiä, jossa kaksi ihmistä on yliopiston tenttisalissa. Toinen henkilö yrittää pinnistellä otsa hiessä ulkoa opeteltuja asioita mieleensä. Vastaavasti toinen henkilö istuu hetken silmät kiinni ja matkaa omassa palatsissaan – näin hän muistaa kaiken tarvittavan automaattisesti. Palatsissa voi olla nimittäin osio, jonne tämän koealueen tärkeimmät pointit ja vaikkapa määritelmät on niputettu. Nimimuistia soveltamalla meillä on muistipaikoissa tuttuja ihmisiä, joiden avulla muistamme tarvittavat nimet teorioiden taustalla. Meillä voi olla myös esim. ”NuHa HiiRi” paikalla, jolloin tiedämme tämän tapahtuneen vuonna 2004. Usein nämä vuosiluvut kannattaa muuten erottaa muista muistikuvista jotenkin. Ne voi ajatella vaikka keltaisen värisinä. Näin siis meillä olisi keltainen NuHa HiiRi, tai no pelkkä HiiRi (-04).

 

Muistipalatsin ylläpito

Edellä käyty esimerkki paljastaa sinulle miten muistipalatsi toimii. Asiat tulevat pysymään järjestyksessä sen vuoksi, että sinulla on käytössäsi valtavan suuri paikkajärjestelmä, jossa voit linkittää asioita haluamallasi tavalla. Voit myös aina linkittää uusia ja uusia asiakokonaisuuksia. Sinä siis käytännössä järjestelet mielesi aiheittain ja nämä aiheet sitten tallennat tiettyihin määräämiisi alueisiin. Minä esimerkiksi pyhitin ensimmäisen frisbeegolfkentän kokonaan heprean aakkosille ja ne opittuani sinne ei huolittu mitään muuta kuin arabian aakkosia. Nyt kun molemmat aakkoset on siirtynyt jo täysin tiedostumattomaan säilömuistiin niin hyvin, että ne tulee aina tarvittaessa mieleen, olen voinut ottaa uuden projektin tällä kentälle. Projekteja ei tule koskaan sekoittaa keskenään, eikä niiden kanssa saa olla liian kiire. Tiedät kyllä itse milloin osaat jonkin asian ja sitten voit ottaa tilaa taas uudelle.

Kuten mikä tahansa asia, myös muistipalatsi vaatii varsinkin aluksi ylläpitoa ja huoltoa. Tämä tarkoittaa, että sinun tulee käytännössä aina välillä hiljentyä esimerkiksi meditaatioon tai hypnoosiin, ja lähteä kävelemään mielessäsi tätä palatsia. Aivan kuten teet päivittäisen kävelylenkin fyysiseen luontoon, tulee sinun nyt tehdä päivittäinen matka myös ajatuksiisi. Jokainen kävelylenkki mielessäsi auttaa sitä sisäistämään ja muistamaan tämän pienen tai valtavan kokonaisuuden yhä paremmin ja paremmin.

 

Oppitunnin lähteet:

Ilmoniemi, R. (2001). Aivojen rakenne ja toiminta. BioMag-laboratorio, Helsingin yliopistollinen keskussairaala. Noudettu osoitteesta http://www.biomag.helsinki.fi/braincourse/brain.html

Totuudentalo, Iisakki (2016): Kaiken ja Ei-minkään Teoria. Mieli, sielu ja henki - sekä kasvu ihmiseksi, kaikkeuden ja olemattomuuden kuvaksi. BoD Suomi, Saksa, 2016.

FacebookTwitterGoogle BookmarksLinkedinPinterest

Sivustolla on käytössä muutama eväste (vain kävijämäärien analysointiin ja käyttökokemuksen parantamiseen, ei myyntiin tai markkinointiin liittyen).