Milton-mallin 1. vaihe: Metamallin rakenteiden selvittäminen

Oppitunnilla käydään Milton-mallin ensimmäinen vaihe läpi, eli metamallin rakenteiden selvittäminen. Jokaisesta metamallin rakenteesta on myös annettu vastaavan hypnoottisen kielen esimerkki. Mielen metamallin rakenteiden selvittäminen on tärkeää, jotta mielelle osataan puhua juuri sille ominaisilla sanoilla, lauserakenteilla ja sen käyttämillä kaavoilla.

I.1 Yksinkertainen poisjättäminen (simple deletions)

Informaatiota jätetään pois.

Esimerkki: ”Sinä voit oppia huolettomasti…”

Kommentti: Poisjättäminen tekee mahdolliseksi mielelle pohtia, mitä se haluaa oppia ja miten se voisi oppia jonkin asian itselleen huolettomalla tavalla.

I.2 Epätarkka viitekehys (unspecified referential index)

Viitataan siihen, että jotain on tapahtunut, mutta ei ole tarkasti selvillä, kuka sen teki ja ketä se kosketti.

Esimerkki: ”Ajatuksissasi tulet kohtaamaan monia sinulle tärkeitä ihmisiä, jotka ovat opettaneet sinulle merkittäviä asioita.”

Kommentti: Ihmisen mieli kyllä tietää, ketkä nämä ihmiset ovat ja mistä opeista tässä on kyse.

I.3 Epätarkka verbi (unspecified verb)

Jotain tehdään, mutta miten se tehdään, on merkityksellistä vain hänelle, jonka ajatuksissa nyt liikutaan.

Esimerkki: ”Sait juuri prosessoitua sen.”

Kommentti: Koska verbi on väljä, on mielen nyt mahdollista itse valita vapaasti, miten se tekee sen, mitä se tekee.

I.4 Vertailu (comparison)

Tehdään vertailua, mutta mitta-asteikosta tai vertailukohdista ei mainita mitään.

Esimerkki: ”Tunnet itsesi yhä enemmän ja enemmän rentoutuneeksi.”

Kommentti: Nyt mieli voi rentoutua vapaasti juuri siihen tahtiin, kuin se rentoutuu.

I.5 Tuomitseminen (judgement)

Tuomitaan tai arvostellaan huomaamattomasti ja epäselvästi jotain.

Esimerkki: ”On oikein välillä muistella niitä hetkiä, jolloin asiat ovat onnistuneet ja olet ollut onnellinen.”

Kommentti: Tällaiset sanavalinnat auttavat rentoutunutta mieltä muistamaan helposti ja nopeasti tuollaisia hetkiä.

II.1 Yleispätevät sanat (universals)

Sanoja kuten ”aina”, ”ei koskaan”, ”kaikki” ja ”ei kukaan” käytetään, kuin ei olisi olemassa yhtään poikkeusta.

Esimerkki: ”Kaikki mitä tiedät, on vapaasti käytettävissäsi jossain syvällä tiedostumattomassa mielessäsi.”

Kommentti: Karkeiden yleistysten käyttö Milton-mallissa usein sivuuttaa ihmisen itselleen asettamat rajoitukset.

II.2 Välttämättömyyttä koskevat ilmaukset (modal operators of necessity)

Sanat kuten ”pitäisi” ja ”ei pitäisi”, ”täytyy”, ”on pakko” ja ”ei ole pakko” sisältävät välttämättömyyttä koskevan oletuksen.

Esimerkki: ”Kenenkään ei pitäisi turhaan rajoittaa itseänsä, … , sinun on pakko tavoitella haluamaasi asiaa tosissaan ja määrätietoisesti.”

Kommentti: Välttämättömyyttä koskevilla ilmauksilla annetaan riittävästi tukea, jotta haluttuun suuntaan ja päämäärään kuljetaan tosissaan.

II.3 Mahdollisuutta koskevat ilmaukset (modal operators of possibility)

Sanat kuten ”osaan”, ”en osaa”, ”voin” ja ”en voi” asettavat rajoituksia sille, mikä on mahdollista ja mikä ei.

Esimerkki: “Sinä voit saada lisää voimavaroja käyttöösi tiedostumattomasti mielestäsi, … , sinä osaat rentoutua vieläkin paremmin.”

Kommentti: Tällaisilla ilmauksilla saadaan mieli sallimaan haluttuja asioita sekä alitajuisesti oppimaan uusia asioita.

III.1 Monimutkainen vastaavuus (complex equivalents)

Käytetään kahta tai useampaa toteamusta tarkoittamaan samaa asiaa, vaikka ne liittyvät eri neurologisiin tasoihin.

Esimerkki: “Samalla, kun suljet silmäsi, rentoudut yhä syvempään tilaan.”

Kommentti: Eli yksinkertaisesti samaistetaan asioita, kuten tässä silmien sulkeminen auttaa jostain syystä pääsemään syvempään rentoutuneisuuden tilaan.

III.2 Nominalisaatio (nominalization)

Muutetaan kokonainen prosessi asioita yhdeksi substantiiviksi.

Esimerkki: “Kun vajoat syvälle rentoutuneisuuteen, huomaat, miten tietoisuutesi on täyttänyt kunnianvalo.”

Kommentti: Nominalisaatiot ovat usein niin monikerroksellisia ja niitä voi tulkita mihin suuntaan tahansa, että tietoinen mieli harhautuu niiden muodostamaan labyrinttiin. Ja koska nominalisaatiot usein ovat hukanneet valtavan määrän informaatiota, saa mieli itse päättää, miten se ne parhaiten ymmärtää.

III.3 Ajatustenluku (mind reading)

Vaikutetaan toisen henkilön sisäiseen tilaan ilman todisteita.

Esimerkki: “Kyllä sinä tiedät, miten jatkat rentoutumista, ja saat itsesi vieläkin syvemmälle.”

Kommentti: Ajatustenkirjoittamisen lisäksi tällä pönkitetään ja kannustetaan mielen omaa ymmärrystä.

Huom. käänteinen ajatustenluku

Oletetaan henkilön uskovan muiden tahojen, kuten Jumalan, tai jonkun toisen ihmisen kykyyn kirjoittaa hänelle uusia ajatuksia.

Esimerkki: ”Koska Jumala välittää sinusta, ehkä hän avaa sinun sydämesi näkemään uusia asioita itsestäsi.”

Kommentti: Tällaisessa tilanteessa osapuolten välinen luottamus on oltava kohdillaan ja ihmisen tulee itse olla hyväksynyt nämä asiat ja luottaa tällaisiin asioihin.

III.4 Syy-seuraus suhde (cause-effect)

Oletetaan henkilön oman käyttäytymisen automaattisesti vaikuttavan hänen omaan tunnetasoonsa tai käyttäytymiseensä.

Esimerkki: “Jokainen sisäänvedetty hengitys saa sinut tuntemaan itsesi rentoutuneemmaksi kuin jo olit.”

Kommentti: Tässä yhdistetään parhaillaan tapahtuva asia (syy) haluttuun lopputulokseen (seuraus).

Huom. käänteinen syy-seuraus suhde

Oletetaan henkilölle perusteeton vastuu toisen henkilön tunnetilasta ja käyttäytymisestä.

Esimerkki: “Koska minä olen rentoutunut ja herra x:kin on rentoutunut, myös sinä olet rentoutunut.”

Kommentti: Käytetään rentoutumiseen hyväksi joillekin ihmisille ominaista tapaa seurata johtajaa tai ryhmän käyttäytymistä.

III.5 Ennakko-oletukset (presuppositions)

Nostetaan vaivihkaa perusteeton, mutta haluttua asiaa tukeva olettamus esiin.

Esimerkki: “Älä vielä vaivu transsiin.” ”Minä en tiedä kumpi jaloistasi rentoutuu ensin…” ”Haluatko oppia jotain muuta?”

Kommentti: Yksinkertaisesti oletetaan haluttu lopputulos. (vaivut transsiin tai toinen jaloistasi rentoutuu joka tapauksessa tai olet jo oppinut jotain)

Muotoillaan metamallista Milton-mallin sovellus

Otetaan seuraavaksi esimerkki juuri opitusta. Olkoon meillä ihminen, jonka mielelle on ominaista i) yleistää asioita käyttäen sanaa ”aina”, ii) käyttää puutteellista eli epätarkkaa viitekehystä, ja vielä iii) olla taipuvainen ajatustenlukuun. Kun valitaan seuraavaksi Milton-mallin vastaavat kohdat, voidaan muodostaa rentoutumisen tueksi esimerkiksi seuraavia lauseita:

”Sinä aina rentoudut liian aikaisin.”

”Muistatko vielä, miten he saivat sinut siellä rentoutuneeksi?”

”Vain sinä tiedät, mitä tapahtuu kun hengitetään oikein syvään.”

Tai kaikkia yhdessä ”Sinä tiedät, miten he saivat sinut aina rentoutumaan, kun sinä niin halusit.”