Milton-mallin 4. vaihe: Pääsy tiedostumattoman mielen resursseihin

Oppitunnilla käydään läpi viimeinen Milton-mallin vaihe, eli pääsy tiedostumattoman mielen resursseihin. Tietoisen mielen harhauttamisen jälkeen on tullut aika syventää rentoutunutta tilaa uusien tekniikoiden avulla. Tekniikat esimerkkeineen ovat hyvin yksinkertaisia, mutta jo valmiiksi rentoutuneeseen mieleen ne uppoavat kuin lämmin veitsi voihin.

Piilotetut käskyt (embedded commands)

Tavallisissa keskusteluissa piilotetuilla käskyillä voi ohjata keskustelua haluamaansa suuntaan, ja hypnoottisessa kanssakäymisessä niitä käytetään vahvistamaan haluttuja suggestioita, kuten ”nuku”, tai ”rentoudu”. Kun piilotettuja tekniikoita (käskyjä, kysymyksiä) käytetään, ennen käskyosaa pidetään pieni tauko ja käskyosa lausutaan eri äänensävyä käyttäen ja mahdollisesti jopa hieman sanoja venyttäen, sekä samalla kättä liikauttaen tai jonkin muun eleen (visuaalinen ankkuri) voimin. Tätä tukitoimintoa sanotaan analogiseksi merkkaukseksi ja sen tarkoitus on nimenomaan ohjata tiedostumaton mieli huomaamaan se. Esimerkkejä: ”Minä en tiedä, miten sinä rentoudut.” ”Öisin me nukumme, minä nukun ja sinä nukut.”

Piilotetut kysymykset (embedded questions)

Piilotetut kysymykset toimivat kuten käskytkin, mutta nyt nostetaan esiin haluttuja aiheita ja ikään kuin ohjataan mieltä pohtimaan niitä. Esimerkkejä: ”Ihmettelin eilen illalla itsekseni, joko sinä nukut?” ”Haluaisitkohan kertoa minulle, milloin viimeksi opit jotain todella helposti…”

Negatiiviset käskyt (negative commands)

Koska tiedostumattomalle mielelle on hyvin hankalaa sisäistää negatiivisia sanamuotoja, voidaan tietoisen mielen kiusaksi hypnoottisessa puheessa käyttää negatiivisia käskyjä. Esimerkkejä: ”Samalla kun opiskelet, älä vain pidä hauskaa.” ”Kerran mietin itsekseni, että älä vain rentoudu, vielä ei olisi aika nukahtaa.”

Keskustelevat olettamukset (conversational postulates)

Keskustelevaan olettamukseen on olemassa vain kyllä- tai ei-vastaus, mutta lauseen rakenteesta johtuen se ikään kuin käskee mieltä tekemään jotain. Esimerkkejä: ”Sinä olet aina ollut niin hyvä keittämään kahvit, onkohan siellä muuten nyt kahvia?” (Oletetaan, että henkilö menee keittämään meille kahvit). ”Voitko kuvitella sen, miten rentoudut tästä vieläkin syvemmälle?” (Oletetaan, että henkilö rentoutuu vieläkin syvemmälle).

Merkityt kysymykset (tag questions)

Merkityillä kysymyksillä tarkoitetaan lauseita, joiden lopussa on pieni varmistuskysymys. Näillä hienovaraisilla merkinnöillä saadaan aikaan parhaimmillaan niin sanottu ”kyllä-sarja”, jossa tiedostumaton mieli jokaisen kyllä-vastauksen jälkeen on alttiimpi myös seuraavalle kyllä-vastaukselle. Esimerkiksi: ”Sinä voit rentoutua, etkö voikin? Sehän oli helppoa, eikö ollutkin? Merkittyjä kysymyksiä on helppo käyttää, eikö olekin? Myös sinä voisit käyttää niitä jo nyt, etkö voisikin?” Toisessa esimerkissä osoitetaan, miten merkityillä kysymyksillä voidaan myös harhauttaa tietoista mieltä, joka on juurtunut ymmärtämäänsä aikakäsitykseen: ”Sinä pystyt muuttamaan sen, etkö pystynytkin? Olithan sinä hypnoosissa, etkö olekin? Aivan, sehän on se ongelma, eikö ollutkin?”

Järjenvastainen ohjaus (selectional retriction violations)

Tekniikassa lisätään ominaisuuksia jollekin, jonka ei normaalisti ole mahdollista käyttäytyä siten, tai jolla ei normaalisti ole tällaisia ominaisuuksia. Esimerkkejä: ”Siellä näin vuoren, joka oli hyvin surullinen.” ”Lapsi kuivasi evänsä ja lähti takaisin kohti merenpohjaa.” ”Ihmettelin, miten mustekala voi kirjoittaa monella lonkerolla yhtäaikaa.”

Lainaukset (quotes)

Tällä mallilla saadaan mieleen aikaiseksi idea, että uuden tiedonmurusen on alunperin sanonut joku toinen ihminen, minkä vuoksi kertojalla ei ole mitään vastuuta sen todellisuudesta. Esimerkkejä: ”Buddhan kerrotaan istuneen puun alla ja sanoneen…” ”Jonkin tutkimuksen mukaan rentoutuminen alkaa käsistä…” ”Ala-asteen opettajallani oli tapana sanoa, että ei yksi sota miestä kaipaa…”

Metaforat (metaphors)

Tarinat, vertauskuvat ja metaforat ovat ehkä se parhain tapa vaikuttaa suoraan mielen tiedostumattomaan osaan. NLP:ssä metaforat on joskus liitetty jokaisen ihmisen sisäiseen käsitejärjestelmään, jonka mukaan toimitaan ja ajatellaan. Ehkä metaforat ovat myös siksi niin tehokkaita, kun niiden kautta ihmisen ei ole pakko ottaa mitään vastaan, vaan se voi kuin valikoiden tarttua, mihin se itse haluaa tai kykenee. Esimerkkejä: ”Liukas kuin kala”, ”kuin ruusuilla tanssisi”, ”hänen silmänsä olivat kuin aurinko ja kuu” tai kirjoista tuttuja mielikuvia: ”Siellä minä näin naisen istuvan helakanpunaisen pedon selässä”, ”Varokaa, seinillä on korvat”, ”Vaka vanha Väinämöinen…”

Tee oma hypnoottinen harjoitus

Milton-malli ei ole tunnissa opittava juttu. Silti Milton-malli on opittavissa ja se on erityisen hyvä ja toimiva tekniikka rentoutumiseen, hypnoosiin tai meditaatioon. Milton-mallia kannattaa soveltaa esimerkiksi tekemällä itselleen suunnatun hypnoottisen rentoutuksen. Voit nauhoittaa rentoutuksen vaikkapa puhelimella tai tietokoneella, ja sitten kuunnella sitä aamuin, illoin esimerkiksi kuukauden ajan.

Rentoutuksessa on hyvä muistaa, että kun tiedostumaton mieli on avattu Milton-mallin tekniikoilla, ei sen jälkeen enää tarvita mitään käskyjä tai ohjausta, vaan voit antaa vain itsellesi aikaa ja tilaa. Jos siis teet nauhoituksen, nauhoita alun tekniikoiden jälkeen pelkkää tyhjää muutamia minuutteja tai jopa 10–30 minuuttia. Harjoituksen pituuskin riippuu siitä, kuinka pitkällä olet harjoittelussasi. Harjoituksen loppuun voit halutessasi voit tehdä ohjatun paluun päivätietoisuuteen, jolloin käytät lauseita, kuten: ”Seuraavaksi on tullut aika palata kohti tietoista mieltä.”, ”Voit alkaa hiljalleen laskemaan mielessäsi numeroita yhdestä kymmeneen, ja kun pääset numeroon kymmenen, olet täysin virkeä ja tietoinen mielesi on taas ohjaksissa.”