Milton-mallin alustus

Tällä NLP-oppitunnilla opetellaan syvemmät perusteet hypnotisoinnista. Tässä yhteydessä puhutaan ericksonilaisesta hypnoosista, sekä hänen mukaansa nimitystä NLP-mallista, Milton-mallista. Tekniikan nimi juontaa juurensa sen alkuperäiseen toteuttajaan, Milton Ericksoniin, jonka tiedostumattomasti käyttämät hypnotisointitekniikat pystyttiin mallintamaan NLP:n kehittäjien toimesta. Milton-malli eroaa monista muista hypnoositekniikoista ehkä eniten sen vuoksi, että siinä pyritään räätälöimään tekniikka, joka toimii juuri kyseiselle ihmiselle, eikä vain yleisesti kaikille ihmisille. Tämä on myös se ero, miksi niin monet meditaatio-opettajat tai hypnotisoijat eivät onnistu saamaan asiakkaidensa (tai itsensä) kanssa haluttuja tuloksia. He vain valitsevat tekniikan ja sitten yrittävät saada oman tai toisen ihmisen mielen väkisin hyväksymään tämän valinnan.

 

Milton-malli on joukko väljiä ja monimerkityksellisiä kielellisiä rakenteita, joilla yksilö johdatellaan, hänelle yksilöllisesti ominaisella tavalla, transsiin, eli muuttuneeseen tietoisuuden tilaan (myös hypnoosi, tai meditaatio). Milton-malli on jossain määrin metamallin peilikuva, sillä kuten metamallissa pyritään tarkentamaan ja todellistamaan yksilön ajatuksia, vastaavasti Milton-mallissa pyritään juuri päinvastoin poisjättämään (tai lisäämään), vääristämään ja yleistämään asioita

Milton-mallin "virallinen määritelmä

 

Eriksonilainen hypnoosi on universaalin ja ”kaikille toimivan” tekniikan vastakohta: siinä opetellaan ensin lukuisia eri vaikutustapoja, minkä jälkeen tunnistetaan esimerkiksi ihmisen yksilöllinen metamalli ja tämän jälkeen valitaan oikeat tekniikat ja sanat, jotka nimenomaan tuohon metamalliin soveltuvat. Juuri tämän vuoksi vastuu rentoutumisesta tulee olla ihmisellä itsellään – onhan se hänen oma mielensä, joka hänen oman metamallinsa sisältää. Jos siis haluaa päästä oikein syvään transsiin, toistuvasti ja helposti, kannattaa opetella oma metamalli ja tämän jälkeen luoda siihen soveltuva Milton-mallin sovellus.

Lyhyesti sanottuna: Milton-malli auttaa hämäämään tietoista mieltä ja päästää ihmisen käsiksi tiedostumattoman mielensä voimavaroihin. Tämä kuulostaa yhtä hyvältä kuin se oikeasti onkin. Otetaan ensin esimerkki hypnoottisesta kielestä ja tämän jälkeen käydään läpi Milton-malliin liittyviä alueita esimerkkeineen. Kun luet esimerkin tekstiä, älä pysähdy pohtimaan lauseiden sanoja ”älyllisesti”, vaan lue sopivalla tahdilla koko teksti läpi ja vasta tämän jälkeen pohdi esimerkkiä.

 

Kun nyt kerran aloit lukea tätä esi merkkiä, et ehkä huomannutkaan oppineesi jo ensimmäisen uuden asian, aivan kuten jo lapsena ollessasi juuri siinä paikassa, sinä opit valtavasti ja huomaamattasi kaikkea kokoajan. Opit puhu maan, ja luke maan, ja kirjat maa, eikä siltoinkaan ollut merkitys siinä mitä opit, vaan sinä opit kaikki opit. Laskit neljä viisi kuusi koivu männyt aika on aika jättää ajallaan taa. Minä en tiedä onko sinulle helpompi hyväksyä itsesi juuri sellaisena kuin olet vai edelleen helpointa oppia uusia asioita, mutta sinä tiedät, sillä tässä hetkessä osaat enemmän kuin tiesitkään.

Esimerkki hypnoottista kielestä

 

Yllä olevan esimerkin hypnoottinen kieli sisältää jollekin tietylle metamallille, ja ihmiselle, ominaisen tavan irrottautua tietoisesta mielestä kohti rentoutunutta tilaa. Esimerkissä käytettiin muun muassa yksinkertaista poisjättämistä, aikaan sidottuja ehtoja ja ennakko-oletuksia. Seuraavien kappaleiden aikana opit kohta kohdalta myös yllä olevien lauseiden tarkoituksen ja tehon. Vaikka lauseet voivat aluksi näyttää ja kuulostaa vain sekasotkulta, ovat ne todellisuudessa kuitenkin tarkkaan suunniteltuja. Hypnoottisessa kielessä ei lausuta turhia ja merkityksettömiä sanoja, vaikka ne kaikki eivät aluksi olisikaan täysin ymmärrettäviä.

 

Milton-mallin rakenne ja vaiheet:

Jotta Milton-malli saadaan tietoiselle tasolle asti käyttöön, tulee se ymmärtää sekä yhtenä kokonaisuutena, että yksittäisinä osina yhtä ja samaa prosessia. Milton-malli voidaan jakaa neljään eri vaiheeseen:

 

1) Metamallin rakenteiden selvittäminen,

2) Mielen kohtaaminen nykyhetkessä,

3) Tietoisen mielen harhauttaminen, ja

4) Pääsy tiedostumattoman mielen resursseihin.

 

Prosessi alkaa mielen henkilökohtaisella kartoituksella, eli metamallin rakenteiden etsimisellä ja ymmärtämisellä. Mitä paremmin tämä ensimmäinen vaihe suoritetaan, sen helpompaa on itse hypnoosiin sukeltaminen. Toiseksi, mieli kohdataan nykyhetkessä ja sen kanssa samaistutaan kokemustasolla. Seuraavaksi mielelle syötetään väljää hypnoottista kieltä, jolloin se harhautuu ja avaa seuraavan kohdan, eli tiedostumattoman mielen resurssit. Riittävän harjoittelun myötä nämä resurssit ovat lähes vapaassa käytössä. Seuraavien neljän oppitunnin aikana käydään läpi yksitellen nämä Milton-mallin neljä vaihetta.

Eräs mielenkiintoinen huomatus on paikallaan tässä Milton-mallin yhteydessä. Tätä NLP-mallia, ja yleensäkin Ericksonin tapaa hoitaa ihmisiä hypnoosilla, on arvosteltu tieteellisesti hyvin paljon, eikä sen puolesta ole juurikaan saatu tutkimustulosta aikaiseksi. Asian kääntöpuoli on kuitenkin hyvin erikoinen ja merkittävä. Jokainen voi tutustua alan kirjallisuudesta hypnoosilla potilaitaan hoitaviin lääkäreihin sekä muihin mielenterveydenammattilaisiin, ja ainakin omakohtainen tutkimustulokseni tästä porukasta on se, että he käyttävät juuri ericksonilaista menetelmää auttaessaan potilaitaan. Tämä arvoitus ratkeaa mielessä, kun ymmrätää miten Milton-malli rakentuu ja toimii henkilökohtaisella tasolla - siksi se toimii. Se toimii kaikilla, mutta se toimii kaikilla eri tavalla - siksi sitä on haastavaa tutkia.

Toinen huomautus Milton-malliin liittyen on sellainen, että NLP:n yhteydessä sitä ei kannata ajatella ensisijaisesti terapeutin tai lääkärin työvälineena, vaan nimenomaan ihmisen itsensä henkilökohtaisen rentoutumisen työkaluna. On suuri harha, että NLP:tä opiskellaan tullakseen terapeutiksi ja muiden hoitajaksi, ei, NLP:tä opiskellaan ensiksi itseä varten ja vasta tämän jälkeen on mahdollisuus pohtia muita vaihtoehtoja. Jos henkilö ei ole onnistunut hoitamaan ja parantamaan itseään NLP:n malleilla ja tekniikoilla, ei hän todennäköisesti osaa hahmottaa muidenkaan ihmisten tilanteita, ainakaan pidemmällä mittakaavalla. Tämän vuoksi useimmat parissa viikossa "terapeutin" pätevyyden NLP-kursseilla saavuttaneista osaa kyllä tekniikat ja saavat usein jopa hyviä tuloksia "potilaidensa" kanssa, mutta nämä tulokset jäävät lyhyiksi ja ongelmat tulevat muodossaan tai toisessaan liian helposti takaisin. Myös tästä aiheesta on julkaistu tieteellistä tutkimusta jo jonkin verran.

FacebookTwitterGoogle BookmarksLinkedinPinterest

Sivustolla on käytössä muutama eväste (vain kävijämäärien analysointiin ja käyttökokemuksen parantamiseen, ei myyntiin tai markkinointiin liittyen).