Strategiat eli mielteiden sarjat

Tällä NLP-oppitunnilla tutustutaan käsitteeseen strategia. Strategialla ei viitata NLP:n kontekstissa samaan asiaan kuin liike-elämässä tai jalkapallon valmentamisessa. Strategioille voidaan hahmottaa hyvin yksinkertainen ja yleistetty määritelmä, ja otetaan se heti tässä oppitunnin aluksi esiin:

Strategia on eri mielteiden sarja, joka johtaa johonkin tulokseen.

Aiemmilta oppitunneilta muistetaan, että mielteet ovat eri miellejärjestelmien havaintoja, eli periaatteessa aistihavaintoja, joita aiemmin nimitettiin submodaliteeteiksi. Näin strategioille saadaan rakennettua seuraava koostumusketju:

1) Tulos

2) Sarja eri mielteitä

3) Eri mielteiden submodaliteetit

Voit ajatella strategiaa vaikkapa pannukakkureseptinä. Valmiisiin pannareihin (tuloksiin) tarvitaan eri raaka-aineita, eli miellejärjestelmien käyttämistä (mielteitä). Vastaavasti jokaista raaka-ainetta tarvitaan joku tietty määrä ja laatu (submodaliteetit). Kuten pannareiden tekemisessä myös strategioissa sarjan oikealla järjestyksellä on kaikista suurin rooli. Jos esimerkiksi lisäät jauhot taikinaan vasta pannaripellin uunista ulosottamisen yhteydessä, ei tulos ole varmasti halutun mukainen.

Käytännönläheisempi esimerkki strategiasta voisi olla vaikkapa jonkin henkilön päätöksentekostrategia. Tässä esimerkissä strategia olkoon sellainen, että kun jokin päätettävä asia tulee henkilön eteen, henkilö ei puntaroi mitään vaihtoehtoja, vaan suoraan valitsee jonkin vaihtoehdon oman ensituntemuksen perusteella. Tällainen strategia on lyhyt, käytännössä siinä on vain yksi vaihe, eli sisäinen tunne, jonka pohjalta toimitaan.

Edeltävän strategian syvemmässä, kriittisessä analysoinnissa voisi pohtia sellaista asiaa, että joutuukohan henkilö mahdollisesti ongelmiin elämässään, jos hän valitsee puolisonsa tällä tavalla, eli lainkaan järkeä käyttämättä ja todellisen yhteensopivuuden mittaamista. Toisaalta strategian hienous on varmasti sen hyvin vähäinen stressaava kuormitus käyttäjälleen.

Strategioihin liittyen onkin mielenkiintoista huomata, että hyvin usein esimerkiksi samaa päätöksentekostrategiaa käytetään lähes kaikissa saman ihmisen tekemissä eri päätöksissä, ei vain tärkeissä tai mitättömissä. Juuri tällaisten seikkojen vuoksi omaa ajattelua kannattaa tuoda mahdollisuuksien mukaan tietoiselle tasolle. Sillä väistää monta ”neljän ruuhkaa” oman elämän autoilussa.

NLP:ssä käytetään viittä pääkategoriaa eri strategioille:

1) Päätöksenteon strategiat; miten päätös tehdään annetuista vaihtoehdoista.

2) Motivoitumisen strategiat; miten yleisesti motivoimme itsemme toimimaan missä tahansa asiassa.

3) Todellisuuden strategiat; mikä on oma tapamme hahmottaa todellisuutta, eli miten päätämme mikä on totta ja mihin uskomme.

4) Oppimisen strategiat; kuinka opimme uusia asioita.

5) Muistamisen strategiat; miten käytämme muistiamme.

(Tähän listaan allekirjoittanut lisäisi vielä: luovuuden strategiat, tietoisen mielen strategiat, tiedostumattoman mielen strategiat, emootioiden strategiat, eettisyyden strategiat, sekä yleisesti persoonallisuuden, eli luontaisen itsekkyyden strategiat.)

Strategioiden kautta hahmottaa helposti ihmisten eroavaisuuksia. Joskus toinen henkilö voi muistaa ulkoa korttipakan järjestyksen, vaikka toinen henkilö ei millään saa mieleensä eilen tapaamansa ihmisen etunimeä. Tässä ei ole kyse hyvästä ja huonosta muistista, vaan kyse on vain ja ainoastaan paremmin ja huonommin toimivasta muistamisen strategiasta. Samoin joku voi tehdä useimmiten hyviä ja kauaskantoisia päätöksiä elämässään, kun jokin toinen ihminen ei osaa valita karkkipussia kaupan ylisuuresta valikoimasta. Taaskaan kyse ei ole viisaudesta tai älykkyydestä, vaan erilaisesta päätöksenteon strategiasta.

Kun strategiat määritellään tällä tavalla, ne voidaan hahmottaa uskomusten ja jopa arvojen yläkäsitteiksi. Yksinkertaisemmin voisi sanoa: vaikka henkilön kuviteltu, rajoittava uskomus ”minulla on huono muisti” muuttuisi esimerkiksi SWISH-tekniikkaa käyttäen uskomukseksi ”muistini kehittyy jatkuvasti”, ei sillä olisi lopulta väliä, jos muistiin liittyvä strategia itsessään ei koskaan muuttuisi. Vastaavasti jos ihminen pystyy omaksumaan itselleen uuden, paremmin toimivan strategian, saattaa tämä automaattisesti parantaa huomattavasti ihmisen elämänlaatua ja kuin itsestään korjata rajoittavia uskomuksia.

Esimerkki strategioiden uskomattomasta voimasta

Todistan omakohtaisella kokemuksella yllä olevan. Aiemmin uskoin, että minulla on jokseenkin huono muisti, sillä jouduin opettelemaan tosissani asioita, jotta opin ne ulkoa koetta tai tenttiä varten. Sitten myöhemmin ajauduin lukemaan erään mentalistin kirjoittamaa mielentaikuutta käsittelevää kirjaa, jossa hän esitteli oman muistamiseen liittyvän strategiansa. (En tuolloin tiennyt, että on olemassa muistamiseen liittyvä strategia, vaikka olin jo käynyt NLP-kursseillakin, eli joskus nämä asiat palautuvat vasta sitten mieleen, kun mieli on niihin oikeasti valmis.) Olin siihen asti käyttänyt muistamiseen pääsääntöisesti sisäistä keskustelua, eli järkeäni, kun olin jankannut asioita niin kauan mieleeni, että muistin ne ulkoa. Tämän lisäksi olin luonut visuaalisia mind-map-tyyppisiä kuvioita, jolloin olin käyttänyt myös visuaalista miellejärjestelmää tukemaan sisäistä keskusteluani. No nyt edessäni oli aivan erilainen strategia. Tämän strategian mukaan tehtäväni oli ensin luoda asiasta mahdollisimman kirkas ja selvä ajatuskuva, johon sitten liitetään ja ankkuroidaan mahdollisimman suuri tunne. Tunne voisi olla vaikka järkyttävä ällötys, mielettömän hauska tai suoranaisesti rivo. Tartuin tilaisuuteen ja opettelin tämän uuden strategian, ja kahden päivän kuluttua pystyin rakentamaan itselleni järjestelmän, jonka avulla kykenin muistamaan korttipakan korttien oikean järjestyksen ulkoa. Tämä oli jopa nätisti sanottuna aivan mullistava ero entiseen muistamisen strategiaani, jolle ei olisi todennäköisesti koskaan pystynyt muistamaan korttien järjestystä ulkoa.

Strategioista tulee siis ymmärtää, että ne toimivat joka tapauksessa. Kun teet seuraavan merkittävän päätöksen elämässäsi tai opettelet jonkin uuden asian, sinä taatusti käytät jotain strategiaa tuossa teossasi (käyttäytymisessäsi). Se kuinka toimiva sinua strategiasi on, niin, no sitä ei voi tietää kukaan muu kuin sinä itse. Ehkä yllä oleva esimerkki antaa sinulle motivaatiota opetella tuntemaan itseäsi entistä paremmin. Sillä voi säästää lopulta monta vuotta elämästään.

Kaikki NLP-tekniikat ovat myös strategioita. Toisen esimerkin nimissä voit tutustua tästä erääseen NLP:ssä mallinnettuun strategiaan: Walt Disneyn luovuusstrategia

Näin oli siis Walt Disneyn kuuluisaa luovuutta onnistuttu mallintamaan. Kuin aasinsiltana, voimme seuraavaksi siirtyä viitekehyksiin. Älä vain ajattele tässä yhteydessä aasia sillan muodossa muodostaen siitä itsellesi jonkin ihmeellisen ankkurin luovaan ajatteluun.