Viitekehyksen uudelleenmäärittely

Viitekehysten jälkeinen oppitunti keskittyy NLP-tekniikkaan nimeltä viitekehyksen uudelleenmäärittely (reframing). Kyseinen tekniikka saa voimansa kahdesta eri ajatuksesta. Ensiksi tulee ymmärtää, että millään kokemuksella tai asialla ei ole mitään merkitystä ennen kuin olemme itse antaneet sille sen merkityksen. Toiseksi tulee ymmärtää, että jos uudelleenmääritellään jonkin tietyn kokemuksen tai asian merkitys, myös siihen liittyvät tunnereaktiot, käyttäytyminen ja joskus jopa siihen liittyvät uskomukset muuttuvat. (Vielä syvemmin voidaan sanoa, että tuon kokemuksen tai asian rakentaneet submodaliteetit muuttuvat.)

Uudelleenmäärittelyn voi jakaa oikeastaan kahteen osaan. Ensiksi koko viitekehys voidaan uudelleenmääritellä tai sitten vain jokin tietty osa sisällöstä voidaan uudelleenmääritellä. Koko kontekstin uudelleenmäärittely onnistuu kysymällä itseltään tai toiselta henkilöltä: ”Missä kontekstissa tästä käyttäytymisestä olisi hyötyä?”

Kokeillaan aihetta käytännönläheisten esimerkkien kautta. Esimerkeissä esitetään ensin lause, jonka vuoksi ihminen uskoo olevansa jotain tai kärsii jostain, ja sitten tätä lausetta seuraa uudelleenmäärittely, joka avaa mielen uusille ajatuksille samasta aiheesta.

Ongelma: ”Olen aivan liian kiltti ihminen.”

Kontekstin uudelleenmäärittely: ”Se on varmasti auttanut sinua kasvattamaan ihania lapsia.”

Ongelma: ”Olen täysin masentunut, enkä jaksa enää tehdä mitään.”

Kontekstin uudelleenmäärittely: ”Hienoa, olet oppinut rentouttamaan itsesi todella syvään tilaan. Nyt vain opettelemme palaamaan sieltä takaisin.”

Sisällön uudelleenmäärittelyssä on kyse ihmisen yksittäisestä, negatiivisesta reaktiosta liittyen johonkin tapahtumaan tai tapahtumien ketjuun. Jos ihminen kokee epäonnistuneensa jossain, hänet tulee vain saattaa sisällön kautta ymmärtämään uusi näkökulma aiheesta. Otetaan taas pari esimerkkiä.

Ongelma: ”Tunnen itseni hyvin yksinäiseksi, kun kukaan ei enää koskaan soita minulle.”

Sisällön uudelleenmäärittely: ”Sinulla on selvästi tilaa ja mahdollisuus uusille ystäville elämässäsi.”

Ongelma: ”En saa tietokonettani toimimaan.”

Sisällön uudelleenmäärittely: ”Muistelinkin, että olit etsinyt aikaa lukea enemmän.”

Uudelleenmäärittely ei saa silti koskaan tuntua epämukavalta ja vaivaannuttavalta. Tämän vuoksi on tärkeää pitää koko ajan hyvä tunneyhteys ja muutenkin olla tosissaan kiinnostunut keskustelukumppanista. Jos uudelleenmäärittely kuulostaa yhtään teennäiseltä, se helposti tulkitaan negatiiviseksi huomautteluksi, jopa sarkastiseksi epäarvostukseksi.

Uskomusten uudelleenmäärittely

Viimeinen asia uudelleenmäärittelyyn liittyen on uskomusten uudelleenmäärittely. Rajoittavissa uskomuksissa on usein kyse siitä, että jokin syy-seuraus-suhde on vääristynyt, yleistynyt tai tarvittavaa tietoa on jätetty pois. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että henkilö on vetänyt johtopäätöksen "käyttäytymiseni X tarkoittaa asiaa Y", vaikka sille ei olisi mitään todellisia perusteita.

Esimerkiksi: X = ”Kaaduin usein pelatessani tennistä.” ⇒ Y = ”Olen kömpelö ihminen.” Uskomusten uudelleenmäärittely haastaa suoraan ihmisen sisäisen päättelyketjun asettamalla asiat uuteen viitekehykseen, jossa tämä henkilön oma päättely ei enää pädekään. Joskus tällaisten nopeiden muutosten yhteydessä puhutaan jopa ”uskomusten muuttamisesta lennosta”. Mitä jos ajattelisit: Y = ”Kun kaatuu pelatessaan, silloin usein antaa pelille paljon enemmän kuin muut. Oletko huomannut miten ammattilaisetkin heittäytyvät usein pallon perään, kun taas vasta-alkaneet eivät tee sitä koskaan?”

Näppärän suun -malli

Käydään oppitunnin lopuksi läpi niin sanottu ”näppärän suun malli” (sleight of mouth patterns). Valitaan esimerkiksi uskomus ”NLP:n oppiminen on vaikeaa” ja katsotaan mitä eri tapoja meillä on käytössämme uudelleenmääritellä uskomus.

• Sanojen uudelleenmäärittely: Ei sinun tarvitse välttämättä oppia NLP:tä, se riittää, että tulet tutuksi näiden aiheiden kanssa. Ei oppiminen ole vaikeaa, se kysyy vain hieman vaivaa sinulta.
• Aikakehyksen muuttaminen: Mitä nopeammin opettelet sitä, sen helpommalta se vaikuttaa. Pystyisitkö esimerkiksi vuodessa sisäistämään kolme pääaistikanavaa - näön, kuulon ja tunteen?
• Nosta esiin käyttäytymisen seuraukset: Jos et koskaan kokeile oppia sitä, et voi koskaan tietää oliko se oikeasti vaikeaa vai helppoa.
• Muuta kokoluokkaa: (Pienemmäksi) Entä onko vain yhden mallin oppiminen vaikeaa? (Suuremmaksi) Oletko ylipäänsä koskaan oppinut mitään asioita?
• Etsi vastaesimerkki: Muistatko kun opit koulussa tai jo ennen koulua ihmisen viisi aistia? Ne kuuluvat myös NLP:hen, eli ei sen oppiminen nyt niin vaikeaa ole.
• Vaadi todisteita: Mistä tarkalleen ottaen tiedät, että NLP:n oppiminen on vaikeaa?
• Uudelleenarvioi uskomus jostain toisesta näkökulmasta: Tutkimusten mukaan uuden asian oppiminen on ihmiselle niin luontaista, että jos ihminen vain viihtyy uuden asian parissa, niin hän oppii sen väkisinkin.
• Anna henkilölle metafora tai vastaava kokemus, josta saa uuden voimavaran: Tästä tulee mieleen kokemukseni, kun opettelin syömään kiinalaista ruokaa syömäpuikoilla… Oletko kuullut vanhasta koirasta, joka sittenkin oppi uusia temppuja?
• Vetoa uskomuksen takana piilevään positiiviseen aikeeseen: Jos olen oikein ymmärtänyt, etkö haluakin oppia nämä asiat mahdollisimman laajasti.
• Muuta kontekstia siten, että asioiden päättelyketju ei enää päde: Se kuinka vaikeaa NLP:n oppiminen sinulle on, riippuu siitä kuka sitä sinulle opettaa.

Ajatuksia viitekehyksistä ja niiden uudelleenmäärittelystä

Kun ihminen ajattelee mitä tahansa asiaa, tapahtumaa tai henkilöä, hän yritttää sovittaa sen johonkin valmiiseen viitekehykseen, joka hänen omalle mielelleen on ominaista. Tästä on paljon hyötyä: yleensä voidaan olla varmoja, että esimerkiksi liikenteessä autoa ajavat noudattavat samaa viitekehystä (liikennesääntöjä), ja siksi liikkuminen liikenteessä on turvallista. Toisaalta asioiden kehystämisestä on myös haittaa: viitekehysten avulla voidaan luoda uskomuksia, jos esimerkiksi ajattellaan, että kaikki ihmiset, jotka ovat toimineet ”tuolla ja tuolla” tavoin, ovat ”tällaisia ja semmoisia” ihmisiä. Esimerkiksi kaikki köyhät eivät ole laiskoja ja aikaansaamattomia, vaikka monet laiskat ja aikaansaamattomat ovatkin köyhiä.

Seuraavan oppitunnin aiheena on metaohjelmat, joita kutsutaan myös lajittelujärjestelmäksi. Lajittelujärjestelmä ja viitekehykset ovat hyvin lähellä toisiaan ja niiden keskinäistä suhdetta kannattaa tutkia. Sekä lajittelujärjestelmä että viitekehykset ovat niitä aiheita, joiden kanssa oikeastaan kaikki itsensäkehittäjät ja jopa henkisyyttä etsivät ihmiset painiskelevat, joko tietoisesti tai tietämättään. Pohdi hetki tätä ajatusta: sinun omassa mielessäsi voi olla jo valmiiksi malli, joka on estänyt sinua saavuttamasta tavoitteitasi, ja että tavoitteiden saavuttaminen on hyvin epätodennäköistä juuri niin kauan kuin tämä malli on sinulle täysin tiedostumaton, ja vastaavasti kun mallista saadaan tietoinen ote, sitä voidaan halutessaan muuttaa. Viitekehykset ja lajittelujärjestelmä ovat juuri niitä asioita, jotka ovat aina olleet ihmisen elämässä läsnä, ja joihin ihminen on kuin kasvanut kiinni. Tämä prosessi ei silti missään nimessä tee niistä totta (maastoa vastaavaa), vaan pikemminkin päinvastoin (totta vain itselle). Siksi itselle tuttuihin viitekehyksiin ja asioiden lajittelutapoihin on mahdollistaa liittyä useita rajoittavia uskomuksia, jopa identiteettitasolla. Jokainen ihminen on ansainnut vapautua rajoittavista uskomuksistaan, ja vasta ”vapaana” hän on valmis tekemään oikeita päätöksiä omaan elämäänsä ja itseensä liittyen.