Aistit, miellejärjestelmät ja aistikanavat

Tällä oppitunnilla omaksutaan NLP-käsitteet aistit, miellejärjestelmät ja aistikanavat. Käsitteet auttavat meitä hahmottamaan itseämme ja havainnoimaan omaa automaattista käyttäytymistä. Ilman tietoista itsetutkiskelua harva ihminen kykenee edes tunnistamaan mitä aistikanavaa hän pääasiallisesti koko ajan käyttää.

Aistit (senses)

NLP rakentuu sen huomion ympärille, miten kokonaisvaltaisesti ihminen käyttää aistejaan eläessään, ajatellessaan ja tuntiessaan asioita. Kaiken informaation keruu ulkoisesta maailmasta sisäiseen maailmaan tapahtuu käyttämällä viittä aistia (VAKOG). Myös kaikki sisäinen maailman ajatukset kuvataan itselle käyttämällä näitä samoja viittä aistia. Aistit ja niihin liitettävät termit ovat:

(V)  Visuaalinen, näköaisti

(A)  Auditiivinen, kuuloaisti

(K)  Kinesteettinen, tuntoaisti

(O)  Olfaktorinen, hajuaisti

(G)  Gustatorinen, makuaisti

Ihminen kokee käytännössä lähes kaiken aistiensa välityksellä. Onpa kyseessä sitten perustunteet, kuten onni, suru, pelko tai viha, ei niistä mikään voi esiintyä ihmisen kehossa tai mielessä ilman, että niitä ensin kuvataan aistien kautta. Jokaisen tunteen taustalla on siis joko sisainen ajatus ja kokemus, tai jokin riittävä ulkoinen ärsyke, johon on jo valmiiksi liitetty (ankkuroitu) jokin sisäinen ajatus ja kokemus.

Aistien käyttäminen voidaan jakaa karkeasti kahteen osioon, ihmisen ulkoiseen ja sisäiseen tilaan. Ulkoisessa tilassa ihminen käyttää aistejaan pääasiassa itsensä ulkopuoliseen havainnointiin sekä ajatustensa kuvaamiseen niin sanottujen ajatusten rakenneosien, eli submodaliteettien kautta. Esimerkiksi oppiminen tapahtuu hyvin usein ulkoisessa tilassa, josta etsitään haluttua informaatiota, joka sitten aistien välityksellä saatetaan omaan mieleen. Sisäisessä tilassa vastaavasti ihminen keskittyy enemmän havainnoimaan itseään ja omia persoonallisia ajatuksiaan, eli omaa mielen ”karttaansa”.

Miellejärjestelmät (representational systems)

Miellejärjestelmä on NLP-malli, jonka mukaan ihminen ensin käyttää aistejaan ulkoisesti ja näin kerää haluttua informaatiota itselleen, ja tämän jälkeen hän uudelleenesittelee juuri keräämänsä tiedon itselleen oman sisäisen maailman mukaisella tavalla. Myös tässä sisäisessä uudelleenesityksessä käytetään apuna aisteja ja aistikanavia. Miellejärjestelmää voi käyttää sekä todellisiin muistoihin, kuten edellisiin syntymäpäiviin tai täysin keksittyihin tulevaisuuden asioihin, kuten juttelen hiiren kanssa Jupiterin pyörremyrskyn sisällä. Ihminen käyttää omaa miellejärjestelmäänsä kaikkeen, mitä hän ikinä tekeekään - esimerkiksi muistiin, luovuuteen, unelmointiin, pelkäämiseen ja ongelmanratkaisuun. Käydään seuraavaksi läpi eri miellejärjestelmät.

Visuaalinen miellejärjestelmä

Tämän avulla ihminen luo kaikki sisäiset ajatuskuvat, visualisoi asioita, unelmoi, fantasioi jne. Kun palautat mieleesi jonkin hienon maiseman vaellusreissulta tai kuvittelet itseäsi uudessa puvussa, käytät visuaalista miellejärjestelmää.

Auditiivinen miellejärjestelmä

Tämä järjestelmä mahdollistaa ihmiselle esimerkiksi läheisten ihmisten äänien palauttamisen mieleen ja sisäisen musiikin soittamisen. Auditiivinen miellejärjestelmä mahdollistaa sinulle myös oman sisäisen keskustelusi ja periaatteessa mitä tahansa mielen sisäisesti teetkin, kunhan siihen liittyy olemassa olevia tai kuviteltuja ääniä.

Kinesteettinen miellejärjestelmä

Tämä järjestelmä saa voimansa sinun ulkoisista ja sisäisistä tuntemuksista ja emootioista. Siihen liittyy myös kehon kosketuksen aistiminen sekä koko kehon tietoisuus yleensäkin. Myös tasapainoaisti lasketaan kuuluvaksi kinesteettiseen järjestelmään. Jos vaikkapa kuvittelet koskettavasi merenpintaa tai palautat mieleesi jonkin oikein hyvältä tuntuneen asian, käytät aivan varmasti tätä miellejärjestelmää. Huomautus: joskus olfaktorinen ja gustatorinen miellejärjestelmä lasketaan osaksi kinesteettistä miellejärjestelmää.

Olfaktorinen miellejärjestelmä

Tämä koostuu kaikista sinun aistimistasi hajuista ja tuoksuista tai muistisi tai luovuuden kautta mieleesi palauttamista tai keksimistäsi hajuista ja tuoksuista.

Gustatorinen miellejärjestelmä

Tämä koostuu kaikista mahdollisista makuaistimuksistasi, olivatpa ne sitten todellisia muistoja, tässä hetkessä tapahtuvia kokemuksia tai tulevaisuuteen sijoitettua kuvittelua.

Pääaistikanavat, eli johtavat miellejärjestelmät (lead representational system)

Oikeastaan jokainen ihminen käyttää elämässään kaikkia yllä olevia miellejärjestelmiä, kuten jokainen käyttää aistimiseen kaikkia viittä aistiaan. Kun ihminen varttuu ja kasvaa aikuiseksi, hän kuitenkin oman identiteettinsä rakentamisen yhteydessä alkaa kangistua kaavoihinsa ja näin ollen usein hän kuin jää kiinni myös johonkin miellejärjestelmään. Tässä yhteydessä miellejärjestelmistä voidaan puhua aistikanavina, ja se järjestelmä, johon ihminen on juuttunut, eli jota hän eniten elämässään käyttää, on hänen pääaistikanavansa.

Pääaistikanava (myös johtava miellejärjestelmä) on ihmisen sisäisen karttansa toimintatapa. Jos ihmisen pääaistikanava on esimerkiksi visuaalinen, hän hyvin suurella todennäköisyydellä palauttaa mieleensä asioita visuaalisesti sekä hän käyttää puheessa paljon näköaistiin liittyvää sanastoa.

Pääaistikanavan tunnistaminen

Pääaistikanavan voi oikeastaan tunnistaa helpoiten kahdella eri tavalla. Toinen tavoista mainittiin jo yllä, eli kun kiinnittää huomioita kyseisen ihmisen puheeseen, voi siitä havainnoida erilaisia aistikanaviin viittaavia sanoja ja metaforia. Tämän tiedon avulla on yksinkertaisesti kyettävä päättelemään, mikä miellejärjestelmä on johtavassa asemassa. Toinen tapa tunnistaa pääaistikanava on katsoa ihmistä suoraan silmiin. Kehonkielen kautta pääaistikanava nimittäin paistaa läpi ihmisen silmistä. Jos henkilö katsoo paljon yläviistoihin ja muutenkin hänen silmänsä liikkuvat silmien keskiviivan yläpuolella, on kyseessä visuaalinen aistikanava. Vastaavasti jos silmät viihtyvät huomattavissa määrin keskitasossa, on kyseessä auditiivinen aistikanava. Ja viimeiseksi jos silmät hakeutuvat useimmiten alaviistoihin ja keskitason alapuolelle, on kyseessä kinesteettinen järjestelmä.

Silmät osoittavat ylös, keskelle ja alas.

Kuva: Pääaistikanavan eli johtavan miellejärjestelmän tunnistaminen ihmisen silmistä.

Aiheeseen liittyvän harjoituksen voi halutessaan suorittaa tässä välissä ja harjoitukseen pääset käsiksi suoraan tästä: Mikä on vallitseva aistisi?

Tässä on listattuna myös muutamia yleisiä sananparsia eri miellejärjestelmistä. Ehkä tämä lista auttaa hoksaamaan paremmin mistä on kyse, ja joku voi varmasti oivaltaa myös, miten tätä tietoa voi soveltaa peesaamisessa ja hyvän tunneyhteyden rakentamisessa.

 

Yleinen fraasi  Visuaalinen  Auditiivinen  Kinesteettinen
 En ymmärrä.  En näe pointtia.  Tämä on täyttä hepreaa.  En saa mistään kiinni.
 En tiedä.  En näe sitä selvästi.   En osaa sanoa tästä mitään.  Pitää tunnustella hieman lisää.
 Ymmärrän.   Näen, mitä tarkoitat.  Kuulostaa hyvältä.   Tämä kyllä tuntuu oikealta.
 Mielestäni…  Näen tämän asian siten…  Anna kun kerron, mitä  ajattelen…  Minusta tuntuu, että...

Taulukko: Eri miellejärjestelmille ominaisia tapoja sanoa sama yleinen fraasi.

 

Otetaan vielä esimerkin vuoksi tilanne, jossa ollaan autokaupassa. Myyjän kannattasi toimia seuraavasti:

Visuaalinen asiakas: Näetkö tämän upean ja linjakkaan uuden mallin? Sen kanssa kelpaa kyllä näyttäytyä melkein missä tahansa ja varmasti kyllä perhekin sopii kuvaan oikein hyvin…

Auditiivinen asiakas: Annapas kun kerron sinulle tämän auton rytmikkäistä ominaisuuksista. Aloitetaan vaikkapa musiikkivälineistä ja koneen hennosta kehräämisestä…

Kinesteettinen asiakas: Lähdetään koeajolle, niin saat itse kokea tämän auton miellyttävän penkin ja raikkaan ajonautinnon…

Ehkä huomaat näiden esimerkkien kautta oman johtavan miellejärjestelmän. Entä huomaatko puolisosi tai jonkun sinulle tärkeän ihmisen miellejärjestelmän? Voitko nyt ymmärtää, miten voisit luoda vieläkin paremman tunneyhteyden hänen kanssaan? Miellejärjestelmiä kannattaa harjoitella mahdollisimman monipuolisesti ja aiheen äärelle kannattaa palata aina uudestaan ja uudestaan.

Miellejärjestelmiin liittyy olennaisesti myös NLP:n tunnetuin malli, silmämalli (eye accessing cues), jota käsitellään seuraavaksi erillisessä oppitunnissa.

FacebookTwitterGoogle BookmarksLinkedinPinterest

Sivustolla on käytössä muutama eväste (vain kävijämäärien analysointiin ja käyttökokemuksen parantamiseen, ei myyntiin tai markkinointiin liittyen).